Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

14.3.2025

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisut v. 1979 lähtien.

MAO:148/2025

Asiasanat
Certego Oy ja Schneider Electric Finland Oy > Seinäjoen kaupunki, julkinen hankinta, rajoitettu menettely, osallistumishakemus, hankintamenettelyn vaiheittaisuus
Tapausvuosi
2025
Antopäivä
Diaarinumero
532/2024,534/2024

Asian tausta

Seinäjoen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 28.6.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta kulunvalvontajärjestelmän hankinnasta ajalle 15.9.2024 — 30.8.2026.

Seinäjoen kaupungin kaupunginarkkitehti on 14.8.2024 tekemällään päätöksellä § 43 valinnut tarjouspyynnön saajiksi Caverion Suomi Oy:n ja Loihde Trust Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 25.10.2024 antamallaan päätöksellä numero 601/2024 kieltänyt Seinäjoen kaupunkia jatkamasta hankintamenettelyä tarjoajien valintaa koskevan valituksenalaisen päätöksen osalta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole pantu täytäntöön.

Asian diaarinumero 532/2024 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Certego Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 26.002,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti noudattaessaan tarjoajien valinnassa muita kuin ehdokkaiden soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia ja arviointiperusteita. Rajoitetun menettelyn osallistumishakemusvaiheessa hankintayksikön olisi tullut tarkastaa ja arvioida ehdokkaiden soveltuvuutta osallistumishakemusten perusteella. Päätöksen perusteluissa todetaan kuitenkin, että tiettyjen osallistumishakemuksen jättäneiden ehdokkaiden hakemukset eivät ole täyttäneet osallistumisilmoituksessa esitettyjä järjestelmälle asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Valittajan osallistumishakemus on hylätty, koska se ei ole täyttänyt vaatimusta 7. Kyseinen vaatimus ei ole kohdistunut ehdokkaiden soveltuvuuteen, vaan hankinnan kohteena olevan kulunvalvontajärjestelmän ohjelmistoon. Hankintayksikön ei olisi tullut huomioida mainittua vaatimusta hankintamenettelyn tässä vaiheessa.

Valittajan osallistumishakemuksessa mainittu ohjelmisto on täyttänyt vaatimuksen 7. Aikaisemman ja sittemmin keskeytetyn hankintamenettelyn yhteydessä esitettyä kaupunginarkkitehdin yksilöimätöntä näkemystä ei voida pitää perusteltuna syynä olla luottamatta valittajan osallistumishakemuksessa ja sen liitteissä esitettyihin tietoihin. Hankintayksikön olisi tullut pyytää valittajaa täsmentämään osallistumishakemustaan sen hylkäämisen sijaan.

Se, että valittajan osallistumishakemuksessa mainittu ohjelmisto ei ole sama kuin hankintayksikön nykyisessä kulunvalvontajärjestelmässä käytettävä ohjelmisto, ei ole perusteltu syy valittajan osallistumishakemuksen hylkäämiselle. Valittaja on ilmoittanut, että sen ohjelmiston ominaisuudet edellyttävät asiakkaan tarpeiden mukaan tehtävän selainkäyttöliittymän konfiguroinnin. Mikäli valittajalta edellytettäisiin hankintayksikön tarpeiden mukaisesti konfiguroitua järjestelmää jo osallistumishakemusten vastaanottamiselle varatun määräajan päättyessä, olisi menettely omiaan rajoittamaan tarjouskilpailuun pääsemistä ja asettamaan yritykset eriarvoiseen asemaan. Se, että ohjelmistossa oleva ominaisuus edellyttää konfigurointia ennen käyttöönottoa, ei tarkoita sitä, ettei ohjelmistossa olisi ollut vaadittua ominaisuutta.

Hankintayksikkö ei ole perustellut valittajan osallistumishakemuksen hylkäämistä, eikä valittajalla ole ollut asianmukaista mahdollisuutta arvioida osallistumishakemuksensa hylkäämisen oikeellisuutta ja oikeussuojan tarvettaan.

Vastine

Vaatimukset

Seinäjoen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on kuvannut hankinnan kohteeseen sisältyviä teknisiä eritelmiä hankintasäännösten mukaisesti. Hankintailmoituksessa on julkaistu kuvaus siitä, mitä toiminnallisuuksia hankinnan kohteena olevan kulunvalvontajärjestelmän on tullut sisältää.

Hankintayksikkö on varmistanut, että osallistumishakemuksen jättäjä on kyennyt osoittamaan tarjoamansa tuotteen olevan asiakirjoissa edellytetyn mukainen. Hankintailmoituksessa on esitetty yhteensä 17 vaatimusta, joiden täyttyminen on tullut osoittaa viittaamalla osallistumishakemuksen liitteinä toimitettaviin asiakirjoihin. Valittaja ei ole toimittamillaan asiakirjoilla osoittanut vaatimuksen 7 täyttymistä. Hankintayksikkö ei ole hyväksynyt valittajaa mukaan tarjouskilpailuun, koska valittaja ei ole tarjonnut hankintayksikön asettamat vaatimukset täyttävää tuotetta.

Hankinnan kohteelle asetettujen vaatimusten tarkoituksena on ollut turvata, että hankintayksikkö saa tuotteen, joka vastaa sille asetettuja teknisiä ominaisuuksia. Hankintayksikkö on voinut soveltaa ehdokkaan arviointiin myös teknistä suorituskykyä koskevia vaatimuksia. Osallistumishakemusten vertailu on tehty perustellusti ja syrjimättömästi, koska tarjouspyynnön saajiksi on hyväksytty kaikki ilmoittautuneet, jotka ovat kyenneet todistamaan, että heillä on ollut olemassa hankinnan kuvauksessa esitetty tuote.

Valittaja ei ole osoittanut vaatimuksen 7 täyttymistä, koska se on viitannut rajapintaan, joka mahdollistaa kyseisen ominaisuuden ohjelmoinnin. Pelkkä ohjelmointirajapinnan olemassaolo ei ole täyttänyt vaatimusta valmiista toiminnallisuudesta. Ominaisuuksien tuottaminen konfiguroimalla tarkoittaa erillistä tuotekehitystä. Tuotekehitys- ja pilottihankkeille on olemassa omat hankintamenettelynsä kuten innovaatiokumppanuus ja neuvottelumenettelyt. Hankintayksikkö ei ole halunnut joutua pilottikehityksen osapuoleksi, ja se on voinut edellyttää, että hankinnan kohde on ollut valmiina olemassa.

Hankintapäätös on perusteltu lainmukaisesti. Osallistujille on myös toimitettu yksilöidyt taulukot, joissa on selvitetty, millä perusteilla osallistumishakemukset on hyväksytty tai hylätty. Valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa voimassa olevaa teknistä kuvausta vaatimuksen 7 mukaisesta järjestelmän ominaisuudesta.

Osallistumispyynnön vaatimukset eivät ole kohdistuneet tiettyyn tuotemerkkiin, vaan toiminallisiin ja teknisiin ominaisuuksiin. Hankintayksikkö on teettänyt ulkopuolisen asiantuntijayhtiön selvityksen, jonka mukaan markkinoilta on löytynyt ainakin kolme eri kulunvalvontajärjestelmää, joilla hankintailmoituksessa ilmoitetut vaatimukset on voinut täyttää. Hankintayksikkö ei ole voinut vaikuttaa siihen, minkä järjestelmän tuotteita eri osallistujat tarjoavat, eikä hankintayksikkö ole vastuussa siitä, että osallistumishakemuksia on jätetty vain yhden asetetut vaatimukset täyttävän järjestelmän mukaisella tuotteella.

Hankintayksikön käyttämät tekniset asiantuntijat ovat tuoneet esille, että osa markkinoilla tarjotuista kulunvalvontaratkaisuista ei ole täyttänyt hankintayksikön edellyttämiä järjestelmän toiminallisia ja teknisiä vaatimuksia. Tästä syystä hankintayksikkö on perustellusti vaatinut, että tarjoajat liittävät yksilöidyt datalehdet ja tekniset kuvaukset ominaisuuksien täyttymisestä jo rajoitetun menettelyn osana. Hankintayksikkö on vaatinut valmiita ominaisuuksia, jotka perustuvat sen todennettuun tarpeeseen ja käyttötapauksiin.

Kuultavien lausunnot

Caverion Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Caverion Suomi Oy on esittänyt, että järjestelmää koskevat vaatimukset on ilmoitettu osallistumispyynnössä selkeästi ja yksiselitteisesti vähimmäisvaatimuksina. Toimitettavalle järjestelmälle on ollut perusteltua ja tehokkuusperiaatteen mukaista asettaa vähimmäisvaatimuksia rajoitetun menettelyn osallistumishakemusvaiheessa. Tällä tavoin hankintayksikkö on voinut arvioida tarjoajan sekä tarjottavan järjestelmän soveltuvuutta.

Vaatimuksen 7 mukaisen ominaisuuden on tullut olla kulunvalvontajärjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus, eikä sitä ole voinut toteuttaa ulkoisen sovelluksen avulla. Valittajan tarjoamassa järjestelmässä ei ole ollut vaadittua ominaisuutta sisäänrakennettuna.

Pelkkä valittajan viittaama rajapinta ei takaa sitä, että erillisellä ohjelmalla olisi ollut hankinnan kuvauksessa vaadittu ominaisuus. Rajapintaintegroinnin hyväksyminen voisi johtaa menettelyyn, jossa tarjoajat voisivat vain sitoutua ohjelmoimaan tuotteen, jos ne voittavat tarjouskilpailun. Hankintayksikkö ei saisi tällöin varmuutta siitä, toteutuvatko järjestelmän toiminnallisuudet lopullisessa palvelussa.

Loihde Trust Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä on ollut virheellinen käsitys hankintamenettelyn kaksijakoisuudesta ja rajoitetun menettelyn kaksivaiheisuudesta. Valittaja tai muut hankintamenettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät ole antaneet rajoitetun menettelyn osallistumishakemusvaiheessa tarjouksia. Hankinnan kohteelle asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttämistä tulee tarkastella vasta siinä vaiheessa, kun tarjoajiksi valitut osapuolet ovat jättäneet tarjouksensa.

Yrityksen ei tarvitse osallistumishakemusta jättäessään päättää tarjouksen sisällöstä eli siitä, mitä ohjelmistoa se tarjoaa osana kulunvalvontajärjestelmänsä kokonaisratkaisua. Valittajalla on ollut valikoimassaan useiden eri valmistajien ohjelmistoja, joista se valitsee kuhunkin tarjouskilpailuun parhaaksi katsomansa tuotteen.

Valittajan kulunvalvontaohjelmistossa ei ole ollut kyse tuotekehitys- tai pilottihankkeesta, vaan se on perustunut valmisohjelmistoon, johon on ollut mahdollista tehdä asiakkaan käyttöympäristön edellyttämiä konfigurointeja. Vastaaviin toimituksiin sisältyy aina jonkin verran konfigurointia tai muunlaista määrittelytyötä, jotta järjestelmä vastaa sen käyttäjän tarpeita ja jotta se saadaan toimimaan.

Valittajan ohjelmistossa on ollut mahdollisuus hallinnoida eri henkilöiden kulkuoikeuksia selainpohjaisessa käyttöliittymässä.

Vaatimuksen 16 mukaan järjestelmässä on tullut olla ominaisuus, jolla lukijoista, ovista ja muista päätelaitteista kerättävät hälytykset on pystyttävä konfiguroimaan käyttäjän erikseen vaatimalla tavalla. Mikään tarjottava kulunvalvontajärjestelmä ei ole siten ollut sellaisenaan valmis.

Tarjoajiksi valittujen yritysten on ollut mahdollista tarjota vain tietyn valmistajan kulunvalvontajärjestelmää. Vaatimus 2 on estänyt Linux-pohjaisten ohjelmistojen tarjoamisen. Hankintayksikön edellyttämä toiminnallisuus olisi saavutettavissa virtuaalipalvelinalustan kautta, eikä Windows-vaatimukselle ole ollut perustetta. Vaatimus 4 on estänyt perusteettomasti selain- tai pilvipohjaisen käyttöliittymän tarjoamisen, eikä työasemalle asennettavan käyttöliittymän vaatimukselle ole ollut perusteita. Kyseiset vaatimukset ovat toistuneet ainoastaan tarjouskilpailuissa, joissa hankintayksikön käyttämä tekninen asiantuntija on ollut mukana. Hankinnan kohteelle asetetut vaatimukset eivät ole perustuneet hankintayksikön omaan tarpeeseen, vaan sen käyttämän asiantuntijayhtiön mieltymyksiin.

Tarjoajiksi valittujen toimijoiden osallistumishakemukset olisi tullut hylätä puutteellisten AD-integraatiota koskevien referenssien perusteella. Valmistajan toteuttamaan integraatioon vetoaminen olisi edellyttänyt sitä, että tarjoajiksi valittujen osapuolien olisi tullut toimittaa osallistumishakemustensa yhteydessä ESPD-lomakkeet myös kyseisen valmistajan osalta.

Asian diaarinumero 534/2024 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Schneider Electric Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntimaksun 2.120 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on asettanut virheellisesti osallistumishakemuksen vähimmäisvaatimuksiksi hankinnan kohteen teknisiä eritelmiä ja vaatimuksia, joita ei ole tarkoitus arvioida rajoitetun menettelyn osallistumishakemusvaiheessa, vaan vasta menettelyn toisessa vaiheessa.

Osallistumishakemusvaiheessa soveltuvuusvaatimuksilla tarkoitetaan vain ehdokkaaseen liittyviä objektiivisia perusteita kuten ehdokkaan taloudellinen tilanne ja tekninen suorituskyky. Hankintayksikkö on virheellisesti ilmoittanut vähimmäisvaatimukseksi hankinnan kohteeseen liittyvän toiminnallisuuden. Kyse ei ole ollut ehdokkaaseen liittyvästä vaatimuksesta, vaan sen tarjoamaan järjestelmään liittyvästä vähimmäisvaatimuksesta.

Valittaja on ilmoittanut täyttävänsä kaikki osallistumispyynnön vähimmäisvaatimukset ja toimittanut hakemuksen liitteeksi teknisiä asiakirjoja järjestelmän ominaisuuksista. Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt tai perustellut tarkemmin, miltä osin valittaja ei ole täyttänyt vaatimusta 7.

Valittajan tarjoama ohjelmisto on sisältänyt rajapinnan, jonka avulla voidaan ohjelmoida hankintayksikön edellyttämä ja asiakkaan tarpeisiin räätälöity käyttöliittymä. Valittaja on ilmoittanut täyttävänsä vähimmäisvaatimuksen 7, sitoutunut toimittamaan sen mukaisen kulunvalvontajärjestelmän ja toimittanut ilmoituksensa tueksi asiakirjan, josta on käynyt ilmi, että kyseisen ominaisuuden toteuttaminen on ollut käytännössä mahdollista.

Kumpikin toiseen vaiheeseen valituista ehdokkaista on tarjonnut saman valmistajan kulunvalvontajärjestelmää, joka on ainoana teknisenä ratkaisuna täyttänyt vaatimuksen 7. Hankintayksiköllä ei ole ollut erityistarpeita, jotka olisivat perustelleet sen tulkintaa koskien vaatimusta 7. Tulkinta on ollut omiaan rajoittamaan kilpailua markkinoilla. Vähimmäisvaatimukset olisi tullut suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asettaa siten, että olisi ollut riittävää, että vaatimuksen 7 mukainen toiminnallisuus olisi ollut saatavilla järjestelmään, eikä sen ole voitu edellyttää olevan siinä valmiina.

Valittaja on toimittanut vastaavia kulunvalvontajärjestelmiä muille hankintayksiköille ilman erimielisyyttä siitä, täyttääkö sen järjestelmä vastaavan toiminnallisuuden. Vaatimuksen 7 sanamuoto on ollut niin epäselvä, ettei sen perusteella ole voinut kohtuuden mukaan arvioida sitä, mitä hankintayksikkö on sillä tavoitellut.

Vaatimus 7 on jättänyt hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan arvioida eri järjestelmien toiminnallisuuksia ja sitä, täyttävätkö ne asetetun vaatimuksen. Hankintayksikön olisi tullut pyytää valittajaa täsmentämään osallistumishakemustaan. Hankintapäätöksessä tai valittajalle toimitetussa taulukossa ei ole yksilöity, miltä osin hankintayksikkö on katsonut, ettei valittaja ole täyttänyt
vaatimusta 7.

Vastine

Vaatimukset

Seinäjoen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on kuvannut hankinnan kohteeseen sisältyviä teknisiä eritelmiä hankintasäännösten mukaisesti. Hankintailmoituksessa on julkaistu kuvaus siitä, mitä toiminnallisuuksia hankinnan kohteena olevan kulunvalvontajärjestelmän on tullut sisältää.

Hankintayksikkö on varmistanut, että osallistumishakemuksen jättäjä on kyennyt osoittamaan tarjoamansa tuotteen olevan asiakirjoissa edellytetyn mukainen. Hankintailmoituksessa on esitetty yhteensä 17 vaatimusta, joiden täyttyminen on tullut osoittaa viittaamalla osallistumishakemuksen liitteinä toimitettaviin asiakirjoihin. Valittaja ei ole osoittanut vaatimuksen 7 täyttymistä. Hankintayksikkö ei ole hyväksynyt valittajaa mukaan tarjouskilpailuun, koska valittaja ei ole tarjonnut hankintayksikön asettamat vaatimukset täyttävää tuotetta.

Hankinnan kohteelle asetettujen vaatimusten tarkoituksena on ollut turvata, että hankintayksikkö saa tuotteen, joka vastaa sille asetettuja teknisiä ominaisuuksia. Hankintayksikkö on voinut soveltaa ehdokkaan arviointiin myös teknistä suorituskykyä koskevia vaatimuksia. Osallistumishakemusten vertailu on tehty perustellusti ja syrjimättömästi, koska tarjouspyynnön saajiksi on hyväksytty kaikki ilmoittautuneet, jotka ovat kyenneet todistamaan, että heillä on ollut olemassa hankinnan kuvauksessa esitetty tuote.

Valittaja ei ole liittänyt osallistumishakemukseensa voimassa olevaa teknistä kuvausta järjestelmän ominaisuudesta, josta selviäisi vaatimuksen 7 mukaiset toiminallisuudet. Valittaja on viitannut rajapintaan, joka mahdollistaa kyseisen ominaisuuden ohjelmoinnin. Pelkkä ohjelmointirajapinnan olemassaolo ei ole täyttänyt vaatimusta valmiista toiminnallisuudesta. Ominaisuuksien tuottaminen konfiguroimalla tarkoittaa erillistä tuotekehitystä. Tuotekehitys- ja pilottihankkeille on olemassa omat hankintamenettelynsä kuten innovaatiokumppanuus ja neuvottelumenettelyt. Hankintayksikkö ei ole halunnut joutua pilottikehityksen osapuoleksi, ja se on voinut edellyttää, että hankinnan kohde on ollut valmiina olemassa.

Vaatimuksen 7 mukaisen ominaisuuden tuottaminen hankintamenettelyn aikana asettaisi hankintayksikön aikataulullisesti ja käyttövarmuuden osalta epävarmaan tilanteeseen. Rajapintaan tuotekehityksenä tehty ohjelmisto-osa edellyttäisi mittavaa testausta, minkä takia sen mahdollinen toimimattomuus tai keskeneräisyys aiheuttaisi hankintayksikölle merkittävän riskin.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus määritellä järjestelmän toiminnallisuudet riippumatta siitä, mitä muut vastaavat hankintayksiköt ovat tehneet. Tässä on otettu huomioon muut hankintayksikön käytössä olevat järjestelmät ja käytännöt. Hankintayksikkö on teettänyt asiasta ulkopuolisen asiantuntijayhtiön selvityksen, jonka mukaan markkinoilta on löytynyt ainakin kolme eri kulunvalvontajärjestelmää, joilla hankintailmoituksessa ilmoitetut vaatimukset on voinut täyttää. Hankintayksikkö ei ole voinut vaikuttaa siihen, minkä järjestelmän tuotteita eri osallistujat tarjoavat, eikä hankintayksikkö ole vastuussa siitä, että osallistumishakemuksia on jätetty vain yhden asetetut vaatimuksen täyttävän järjestelmän mukaisella tuotteella.

Vaatimukset on osallistumispyynnössä kuvattu yksityiskohtaisesti ja seikkaperäisesti. Hankintapäätös on perusteltu lainmukaisesti, ja osallistujille on toimitettu yksilöidyt taulukot, joissa on selvitetty, millä perusteilla osallistumishakemukset on hyväksytty tai hylätty. Kaikki rajoitettuun perustelut ja ominaisuudet ovat olleet yksilöidyt, tasapuoliset ja kaikille tarjoajille saatavilla osallistumispyynnössä.

Hankintayksikkö on käyttänyt teknistä asiantuntijayhtiötä apuna tarjouspyynnön laatimisessa. Tekniset asiantuntijat ovat tuoneet esille, että osa markkinoilla tarjotuista kulunvalvontaratkaisuista ei ole täyttänyt hankintayksikön edellyttämiä toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia. Tästä syystä hankintayksikkö on perustellusti vaatinut, että tarjoajat liittävät yksilöidyt datalehdet ja tekniset kuvaukset ominaisuuksien täyttymisestä jo rajoitetun menettelyn osana.

Hankintayksikkö on vaatinut valmiita ominaisuuksia, jotka perustuvat todennettuun tarpeeseen ja käyttötapauksiin sekä tuonut ne esiin osallistumispyynnössä. Osallistumispyynnön vaatimukset eivät ole kohdistuneet tiettyyn tuotemerkkiin, vaan toiminallisiin ja teknisiin ominaisuuksiin. Näin ollen vaatimuksien ei voida katsoa olevan tarjoajia syrjiviä.

Kuultavien lausunnot

Caverion Suomi Oy ja Loihde Trust Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että ehdokkaan tai tarjoajan teknisellä suorituskyvyllä ei tarkoiteta tarjottavan tuotteen tai palvelun teknisiä ominaisuuksia, vaan vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat sekä kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi. Kyse on tarjoajaan liittyvien objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien arvioinnista, eikä tarjottavan tuotteen tai palvelun teknisten ominaisuuksien arvioinnista.

Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä epäillä valittajan ilmoittamia tietoja. Kyse ei ole ollut pilottikehityksestä, vaan valittajan tuotevalikoimaan sisältyvästä ja alalla laajasti käytössä olevasta kulunvalvontajärjestelmästä. Rajapinnan hyödyntäminen on tavanomaista ohjelmointityötä, jota sisältyy mihin tahansa vastaavaan projektiin. Kyse ei ole ollut tuotekehityksestä, vaan toiminnallisuudesta, jolla luodaan asiakkaan haluama kokonaisratkaisu. Tällainen on olennainen osa jokaista kulunvalvontajärjestelmän asennusprojektia, koska tilaajan vaatimat tiedot ja ominaisuudet eivät voi sisältyä valmiina minkään tuotevalmistajan tuotteeseen. Projekti ei ole sisältänyt normaalista poikkeavaa riskiä, eikä toiminnallisuuden käyttöönotto ole edellyttänyt mittavaa testausta.

Hankintayksikön asettama vähimmäisvaatimus 7 ja sen epäselvä muotoilu on mahdollistanut tulkinnan, jolla syrjitään ehdokkaita, joiden järjestelmässä vaadittu ominaisuus muodostetaan tilaajan tarpeen mukaisena normaalina ohjelmointityönä. Hankintayksikön tulkinta ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se ei ole ollut oikeassa suhteessa siihen, että hankintayksikkö saa käyttöönsä edellyttämänsä ominaisuudet sisältävän kulunvalvontajärjestelmän.

Osallistujille toimitetussa taulukossa ei ole perusteltu tai yksilöity sitä, miksi osallistumishakemus on hyväksytty tai hylätty. Taulukossa on vain merkitty viiva siihen kohtaan, jota valittajan järjestelmä ei hankintayksikön mukaan ole täyttänyt.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut asioissa diaarinumerot 532/2024 ja 534/2024

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 33 §:n 1 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Pykälän 2 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, joilta pyydetään tarjous. Tarjoajiksi kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä sekä tarvittaessa enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksia sekä arviointiperusteita. Hankintayksikkö ei saa ottaa menettelyyn ehdokkaita, jotka eivät ole toimittaneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia.

Pykälän 3 momentin mukaan ehdokkaita on kutsuttava menettelyyn hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä todellisen kilpailun varmistamiseksi. Rajoitetussa menettelyssä ehdokkaita on kutsuttava vähintään viisi, jollei soveltuvia ehdokkaita ole vähemmän. Jos soveltuvia ehdokkaita on vähemmän kuin viisi, hankintayksikkö voi jatkaa menettelyä pyytämällä kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät ehdokkaat esittämään tarjouksen.

Hankintalain 33 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 122 — 123) mukaan pykälän toisessa momentissa säädetään hankintayksikön mahdollisuudesta ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, joilta pyydetään tarjous. Hankintayksikkö valitsee osallistumishakemusten ja hankintailmoituksessa asettamiensa soveltuvuuteen liittyvien objektiivisten vaatimusten ja kriteerien perusteella ne ehdokkaat, jotka voivat tehdä tarjouksen. Lainkohdassa täsmennetään, että ehdokkaiden valinta tarjoajiksi voi tapahtua sekä soveltuvuuteen liittyvien vähimmäisvaatimusten että arviointiperusteiden perusteella. Näitä perusteita käytetään vähimmäisvaatimukset täyttävien ehdokkaiden kesken tehtävässä valinnassa. Kyseessä ei ole kuitenkaan tarjousten vertaileminen, vaan ehdokkaiden vertaileminen toimittajaan liittyvien objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella ehdokkaiden määrän karsimiseksi. Hankintayksikkö voi vertailla ehdokkaita esimerkiksi ehdokkaiden referenssien, taloudellisen tilanteen taikka henkilöstön pätevyyden perusteella.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettelyn määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon hankinnan laatu ja monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika. Pykälän 2 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä osallistumishakemuksen jättämiselle on varattava vähintään 30 päivää siitä päivästä, jona hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi ja tarjousajan on oltava vähintään 30 päivää siitä päivästä, jona tarjoajia on kutsuttu jättämään tarjoukset.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 83 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 190) mukaan hankintayksiköllä on mahdollisuus asettaa ehdokkaiden ja tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia soveltuvuusvaatimuksia. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tavarantoimittajan, palveluntuottajan tai urakoitsijan kyvystä toteuttaa hankinta. Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö valitsee soveltuvuuteen liittyviä arviointiperusteita käyttäen ne tarjoajat, jotka otetaan mukaan tarjouskilpailuun.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 192) mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankinnan toteuttamisessa tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Lainkohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan urakan, palvelun tai tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista, ehdokkaan tai tarjoajan johtohenkilöiden tai palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutusta ja ammatillista pätevyyttä, ehdokkaan tai tarjoajan teknisiä laitoksia, laadunvarmistusmenetelmiä, tuotantokapasiteettia sekä työvoimaa. Lain liitteessä D on tyhjentävästi lueteltu teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat selvitykset, joilla hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä. Liitteessä rajattu selvitysten käyttö ohjaa välillisesti myös teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vaatimusten asettamista, koska asetettujen vaatimusten tulisi olla sellaisia, että niiden täyttyminen voidaan osoittaa liitteessä D mainituilla selvityksillä.

Hankintalain 88 §:n 7 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan teknisestä pätevyydestä voidaan antaa näyttö yhdellä tai useammalla liitteessä D luetelluista tavoista hankinnan kohteen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan.

Hankintalain liitteessä D on todettu teknisestä suorituskyvystä tavaroiden osalta muun ohella seuraavaa:

- jos toimitettavat tuotteet tai palvelut ovat monimutkaisia tai niitä tarvitaan poikkeuksellisesti vain tiettyä tarkoitusta varten, tarkastus, jonka suorittaa hankintaviranomainen tai tämän puolesta suostumuksellaan sen maan toimivaltainen virallinen laitos, johon tavarantoimittaja tai palvelujen tarjoaja on sijoittautunut; tarkastus koskee tavarantoimittajan tuotantokapasiteettia tai palvelujen tarjoajan teknistä suorituskykyä ja tarvittaessa tämän käytössä olevia tutkimus- ja kehitysjärjestelmiä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä;

- tavarahankinnoissa näytteet, kuvaukset tai valokuvat, joiden aitous on voitava hankintaviranomaisen pyynnöstä todistaa;

- tavarahankinnoissa virallisten laadunvalvontaelinten tai toimivaltaisiksi tunnustettujen laitosten laatimat todistukset, joissa viittauksilla teknisiin eritelmiin tai standardeihin osoitetaan selkeästi määriteltyjen tavaroiden olevan vaatimustenmukaisia.

Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt rajoitettua menettelyä koskevalla hankintailmoituksella ehdokkaita jättämään osallistumishakemuksensa kuluvalvontajärjestelmän kokonaisuudistusta koskevaan hankintaan. Hankintailmoituksen kohdassa ”2.1 Menettely” ja osallistumispyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu yhtenevästi muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteena on Seinäjoen kaupungin kulunvalvontajärjestelmän kokonaisuudistus. Hankinta toteutetaan kokonaisratkaisuna, jossa hankitaan kulunvalvontajärjestelmäalusta kokonaisuudessaan sisältäen kaikki kulunvalvonnan laitteistot, kuten lukijat, kontrollerit ja keskuslaitteet sekä ohjelmistot ja integraatiot jäljempänä määriteltyihin Tilaajan muihin turvallisuusjärjestelmiin sekä Tilaajan lähderekisteriin.

[ — — ]

Tarjottavia järjestelmiä ja tarjoajaa koskevien kaikkien vaatimusten täyttyminen on todennettava viittaamalla yksilöidysti dokumentaatioon, kuten valmistajan julkaisemat datalehdet, tarjoajan sisäinen dokumentaatio tai muu vastaava, jotka liitetään sekä osallistumishakemukseen että tarjoukseen.

Kokonaisratkaisuun kuuluvat hankintakokonaisuudet toimitetaan Tilaajalle täysin käyttövalmiina. Tarjoukseen tulee sisältyä kaikki kokonaisratkaisun käyttövalmiiksi saattamiseen tarvittava, kuten työt, matkat, matka-aika, kilometrikorvaukset, päivärahat, laitteistot, ohjelmistot, lisenssit, komponentit, asennustarvikkeet ja työvälineet sekä järjestelmän käytönopastus ja dokumentaatio tarjouspyynnön mukaisesti.

[ — — ]

Kaikkien tarjottavaa järjestelmää ja tarjoajaa koskevien laadullisten ominaisuuksien, jotka tarjoaja ilmoittaa Laatuvaatimukset - lomakkeella, tulee sisältyä tarjoukseen. Ominaisuuksien käyttöönotosta ja vaatimusten täyttämisestä ei tule aiheutua tilaajalle lisäkustannuksia. Ominaisuudet on todennettava viittaamalla yksilöidysti dokumentaatioon, kuten valmistajan julkaisemat datalehdet tms., jotka liitetään tarjoukseen.”

Osallistumispyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on asetettu seuraavat hankinnan kohteena olevaa kulunvalvontajärjestelmää koskevat vähimmäisvaatimukset:

”Ohjelmistojen on oltava asennettavissa asiakkaan virtualisoituun tietoympäristöön, Windows Server 2019 tai uudempi. Käyttöjärjestelmän on kuitenkin aina oltava Microsoftin virallisesti tukema.

Kulunvalvontajärjestelmän on oltava tietokantapohjainen ja tietokannalla on oltava tuki MS SQL 2017 ja uudempi. Tietokannan on kuitenkin aina oltava Microsoftin virallisesti tukema.

Kulunvalvontajärjestelmän käyttöliittymän tulee olla asennettavissa Windows työasemalle, Windows 10 tai uudempi. Työasemakäyttöjärjestelmän on kuitenkin aina oltava Microsoftin virallisesti tukema.

Kulunvalvontaohjelmistolla on oltava selainkäyttöliittymä, joka tukee Microsoft Edge ja Google Chrome selaimia. Selainversion on kuitenkin aina oltava valmistajan virallisesti tukema.

Kulunvalvontajärjestelmässä on oltava graafinen käyttöliittymä. Siihen on oltava mahdollisuus tallentaa käyttäjän karttapohjia ja sisällyttää järjestelmän päätelaiteosien ohjauksia. Graafisen käyttöliittymän avulla tulee pystyä hallinnoimaan maantieteellisesti eri paikoissa sijaitsevia päätelaitteita. Karttapohjien tulee muodostaa looginen laitepuu, jolla käyttöpaikat, rakennukset ja kerrostasot hallitaan.

Kulunvalvontaohjelmistolla on oltava ominaisuus, jonka avulla eri henkilöt voivat anoa, käsitellä, puoltaa, hyväksyä ja hylätä kulkuoikeuspyyntöjä selainpohjaisen käyttöliittymän avulla.

Kulunvalvontajärjestelmän rakenne ja logiikka on oltava sellainen, että paikalliset päätelaitteet tallentavat kulkuoikeuksiin liittyvät tiedot ja tekevät paikallisesti kulkujen hyväksynnät niissä sijaitsevien tietojen mukaisesti.

Järjestelmän pääasiallinen käyttötapa kulunhallintaan on mobiilitunniste, järjestelmän on tuettava myös fyysisellä tunnisteella kulkemista. Mikäli mobiilikäyttöoikeus poistetaan käyttäjältä, käyttäjäoikeuden on palauduttava takaisin uudelleenjaettavaksi toiselle käyttäjälle ilman erillistä kustannusta niin kauan kun yhdenaikaisten käyttäjien kokonaismäärä ei nouse tilatun määrän ylitse.

Kulunvalvontajärjestelmän on tuettava vähintään kortinhaltijoiden määränä 12 000 ja niistä on mobiilitunnisteita 7000 kpl.

Kulunvalvontajärjetelmän on tuettava 1500 oven asennusta.

Kulunvalvontajärjestelmän ohjelmistojen on tuettava samanaikaista käyttäjämäärää vähintään 10 eri henkilön verran.

Järjestelmäpalvelimen on oltava kahdennettavissa hot stand-by käyttöastevaatimusten varmistamiseksi.

Kulunvalvontajärjestelmällä on oltava Active Directory-integraatio, jolla kortinhaltijoiden tiedot saadaan siirrettyä asiakkaan Active Directory-integraation automaattisesti kulunvalvontaan.

Kulunvalvontajärjestelmässä tulee olla ominaisuus, jonka avulla lukijoista, ovista ja muista päätelaitteista saadaan hälytykset kerättyä valvontanäyttöön. Hälytykset pitää pystyä konfiguroimaan käyttäjän erikseen vaatimalla tavalla. Hälytykset pitää pystyä esittämään valvontanäytöllä kohteittain ja niitä on pystyttävä etsimään tai järjestelemään erilaisilla parametreilla.

Kortin ja lukijan lukutekniikka on oltava Mifare Desfire EV3. Asiakkaalle luodaan oma Desfire-avaimisto, jonka hallinta ja omistus on täysin asiakkaan hallussa.

Kulunvalvontajärjestelmässä on oltava tuki Active Directory Single Sign On kirjautumiselle käyttäjille.”

Tarjoajien valintaa koskevan päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Osallistumisilmoituksen julkaisuasiakirjoissa kuvattiin hankintaa yleisellä tasolla ja esitettiin kahdeksantoista (18) kriittistä ja poissulkevaa kriteeriä, jotka kuvasivat hankinnan kohteen ominaispiirteitä ja Seinäjoen kaupungin esittämiä käyttötapauksia/-prosesseja kulunvalvontajärjestelmälle. Saatujen osallistumishakemusten sisältö ja vaaditut järjestelmäkuvaukset arvioitiin näiden kriteerien perusteella. Lopulliseen tarjouskilpailuun tullaan kutsumaan kaikki vaatimukset täyttävät tarjoajat.

Määräaikaan 29.7.2024 mennessä osallistumishakemuksia jätettiin seitsemän kappaletta. Hakemusten tarkastelun perusteella saaduista tarjouksista kaksi oli esitettyjen kriittisten ja poissulkevien kriteerien osalta hankinnan vaatimukset täyttäviä:

· Loihde Trust Oy

· Caverion Suomi Oy

Muiden osallistumishakemuksen jättäneiden hakemukset eivät täyttäneet osallistumisilmoituksessa esitettyjä järjestelmälle asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Yksilöidyt vertailutaulukot toimitetaan päätöksen jälkeen kullekin osallistumishakemuksen jättäneelle.”

Hankintayksikkö on lähettänyt valittajille niiden osallistumishakemuksia koskevat vastaukset, joissa on todettu yhtenevästi muun ohella seuraavaa:

”Seinäjoen kaupunki on kilpailuttanut kulunvalvontajärjestelmän uudistamista koskevan hankinnan. Kilpailutuksessa on käytetty rajoitettua menettelyä, johon osallistuakseen tarjoajien on tullut jättää osallistumishakemus vaiheessa 1.

Osallistumishakemukselle on määritelty hankintaa koskevat kriittiset ja poissulkevat vaatimukset, jotka jokaisen tarjoajan tulee täyttää voidakseen osallistua tarjouskilpailuun. Vaiheessa 2 tilaaja ja tekninen konsultti ovat tarkistaneet osallistumishakemukset liitteineen.”

Vastauksissa on lisäksi todettu yhtenevästi, että valittajien osallistumishakemukset on hylätty, koska ne eivät ole täyttäneet tarjouskilpailuun osallistumisen edellytykseksi asetettuja vaatimuksia. Vastauksissa ilmoitettujen listausten mukaan valittajien osallistumishakemukset eivät ole täyttäneet vaatimusta 7, jossa on edellytetty seuraavaa:

”Kulunvalvontaohjelmistolla on oltava ominaisuus, jonka avulla eri henkilöt voivat anoa, käsitellä, puoltaa, hyväksyä ja hylätä kulkuoikeuspyyntöjä selainpohjaisen käyttöliittymän avulla.”

Asian arviointi

Asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti rajoitetun menettelyn osallistumishakemusvaiheessa ehdokkaiden soveltuvuutta arvioidessaan.

Edellä todetuin tavoin hankintalain 33 §:n 2 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksia sekä arviointiperusteita. Ehdokkaiden soveltuvuuden arvioinnissa voidaan asettaa ehdokkaiden teknistä suorituskykyä koskevia vaatimuksia hankintalain 86 §:n mukaisesti. Teknisestä suorituskyvystä voidaan hankintalain 88 §:n 7 momentin mukaan antaa näyttö yhdellä tai useammalla hankintalain liitteessä D luetelluista tavoista.

Rajoitettua menettelyä käytettäessä hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo hankinta-asiakirjoja laadittaessa. Hankinta-asiakirjoissa on selvästi yksilöitävä, mitä perusteita tullaan käyttämään ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja mitä tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa, mutta sen on erotettava ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset hankinnan kohteelle asetettavista vaatimuksista. Hankintayksikön on otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankintailmoituksessa ja osallistumispyynnössä on edellä todetulla tavalla edellytetty, että ehdokkaan tarjoaman kulunvalvontajärjestelmän on tullut täyttää sille asetetut vähimmäisvaatimukset, jotta ehdokas on voinut tulla hyväksytyksi tarjoajaksi. Hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön vähimmäisvaatimusten mukaan kulunvalvontaohjelmistolla on tullut olla muun ohella ominaisuus, jonka avulla eri henkilöt voivat anoa, käsitellä, puoltaa, hyväksyä ja hylätä kulkuoikeuspyyntöjä selainpohjaisen käyttöliittymän avulla.

Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että hankintailmoituksessa ja osallistumispyynnössä soveltuvuusvaatimusten arviointiperusteina esitetyt vähimmäisvaatimukset eivät ole liittyneet sen varmistamiseen, että ehdokkailla on hankinnan toteuttamiseen tarvittava tekninen suorituskyky eikä ehdokkailta tältä osin vaadittu selvitys ole ollut hankintalain liitteessä D todetun mukaista. Hankintayksikön asettamat vähimmäisvaatimukset ovat sen sijaan liittyneet hankinnan kohteena olevan kulunvalvontajärjestelmän yksityiskohtaisiin ominaisuuksiin, eikä niiden perusteella ole voitu arvioida ehdokkaiden soveltuvuutta, vaan kyse on ollut tältä osin tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioimisesta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö näin ollen ole tehnyt riittävää eroa ehdokkaiden soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankintalaissa edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta.

Koska vähimmäisvaatimukset eivät ole olleet edellä todetulla tavalla ehdokkaiden soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksia tai arviointiperusteita, hankintayksikön menettely on johtanut siihen, että ehdokkaiden on tullut jo rajoitetun menettelyn osallistumishakemusvaiheessa esittää selvitystä sellaisista hankinnan kohteeseen liittyvistä ominaisuuksista, jotka olisi tullut ottaa huomioon vasta arvioitaessa tarjouskilpailuun hyväksyttyjen tarjoajien jättämien tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on näin ollen ollut ristiriidassa myös hankintalain 56 §:n 2 momentin edellyttämien rajoitetun menettelyn osallistumishakemuksen jättämiselle varattavan ajan ja siihen nähden erillisen tarjousajan kanssa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

  1. kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
  2. kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
  3. velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Markkinaoikeus on 25.10.2024 antamallaan päätöksellä kieltänyt Seinäjoen kaupunkia väliaikaisesti jatkamasta hankintamenettelyä tarjoajien valintaa koskevan valituksenalaisen päätöksen osalta. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva päätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus ja osallistumispyyntö ovat olleet hankintasäännösten vastaisia, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Seinäjoen kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kulunvalvontajärjestelmän hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi asiassa diaarinumero 532/2024 pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan ja mikäli valittaja joutuisi asiassa diaarinumero 534/2024 pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava asiassa diaarinumero 532/2024 korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja asiassa 534/2024 korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Seinäjoen kaupungin kaupunginarkkitehdin 14.8.2024 tekemän viranhaltijapäätöksen § 43 tarjouspyynnön saajien valinnasta. Markkinaoikeus kieltää Seinäjoen kaupunkia jatkamasta hankintamenettelyä kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Edellä määrätty kielto korvaa markkinaoikeuden 25.10.2024 määräämän väliaikaisen kiellon.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 532/2024 Seinäjoen kaupungin korvaamaan Certego Oy:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen, mikä määrä sisältää myös oikeudenkäyntimaksun määrän. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 534/2024 Seinäjoen kaupungin korvaamaan Schneider Electric Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.120 eurolla viivästyskorkoineen, mikä määrä vastaa oikeudenkäyntimaksun määrää. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää asioissa diaarinumerot 532/2024 ja 534/2024 Seinäjoen kaupungin vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Mattila ja Saija Laitinen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Sivun alkuun