Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

12.3.2025

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisut v. 1979 lähtien.

MAO:143/2025

Asiasanat
Valmet Technologies Oy > Andritz Oy, patentti, keksinnöllisyys, oikeudenkäyntikulut
Tapausvuosi
2025
Antopäivä
Diaarinumero
217/2024

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 16.1.2024 patenttia numero FI 129150 vastaan tehdyn väitteen hylkäämisestä ja patentin pysyttämisestä voimassa myönnetyssä muodossaan (liitteenä)

Asian tausta

Andritz Oy (jäljempänä myös ”Andritz”) on 25.9.2017 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Menetelmä kemikaalitasapainon optimoimiseksi sellutehtaalla”. Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20175852.

Patentti- ja rekisterihallitus on 13.8.2021 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 129150.

Valmet Technologies Oy (jäljempänä myös ”Valmet”) on 12.5.2022 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 16.1.2024 tekemällään päätöksellä hylännyt väitteen.

Valmet Technologies Oy on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Valmet Technologies Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 129150 kokonaisuudessaan.

Valmet Technologies Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Andritz Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.890 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että patenttivaatimusasetelmaan sen myönnetyssä muodossa (jäljempänä myös ensisijainen patenttivaatimusasetelma) sisältyvissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaisi olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Valituksenalaisessa päätöksessä on esitetty, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1 ja että kyseisestä viitejulkaisusta erottavien piirteiden tekninen vaikutus on metanolin ostamisen vähentäminen tai lopettaminen. Valituksenalaisessa päätöksessä on lisäksi esitetty, että kyseisen vaikutuksen perusteella muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on, kuinka vähentää tai kokonaan lopettaa kemikaalien tuonti sellutehtaan prosesseihin. Metanolin ostamisen vähentäminen tai lopettaminen ei ole tekninen vaan taloudellinen vaikutus, joten valituksenalaisessa päätöksessä esitetty tekninen vaikutus ja siitä muodostettu objektiivinen tekninen ongelma ovat virheelliset.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä muodostuu yhdistelmästä erillisiä, hyvin tunnettuja tai alan ammattimiehelle ilmeisiä piirteitä, joten kysymyksessä on niin sanottu yhdistelmäkeksintö. Kyseisten piirteiden tekninen yhteisvaikutus on sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysasteen parantaminen, ja kyseisestä vaikutuksesta voidaan muodostaa objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysasteen lisääminen.

Alan ammattimiehellä on tavanomaisesti käytettävissään sellutehtaasta saatavaa rikkihappoa ja raakametanolia. Alan ammattimies myös tietää, että raakametanolin puhdistukseen voidaan käyttää rikkihappoa ja että klooridioksidin valmistuksessa tarvitaan metanolia. Sellunvalmistusprosessin suljettu kemikaalikierto on ratkaisu, jota kohti alan kehitys kulkee ilman vaihtoehtoa. Patenttivaatimuksen 1 piirteiden tekninen yhteisvaikutus ei ole yllättävä, mutta vaikka vaikutus katsottaisiinkin yllättäväksi, kysymyksessä olisi ei-keksinnöllinen bonusvaikutus, koska tekninen kehitys kulkee kohti suljettua kemikaalikiertoa. Sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysastetta parantamaan pyrkivän alan ammattimiehen olisi siten ilmeistä päätyä patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään.

Mikäli ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ei katsottaisi olevan yhdistelmäkeksintö, jonka erilliset tekniset piirteet sinänsä ovat tunnettuja tai alan ammattimiehelle ilmeisiä, kyseisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1 ja kyseisen menetelmän viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä erottavia piirteitä ovat tehtaan prosesseista peräisin olevan raakametanolin puhdistaminen metanolin tuottamiseksi, tehtaan lauhtumattomista kaasuista tuotetun rikkihapon käyttö lähellä sijaitsevassa raakametanolin puhdistusvaiheessa ja näin puhdistetun metanolin käyttö klooridioksidin valmistuksessa. Kyseisten erottavien piirteiden tekninen vaikutus on sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysasteen parantuminen, joten viitejulkaisuun D1 nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysasteen lisääminen.

Viitejulkaisussa D8 on esitetty menetelmä sulfaattiselluloosaprosessin lauhteista erotetun metanolin puhdistamiseksi. Sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysastetta lisäämään pyrkivä alan ammattimies tarkastelisi kyseistä viitejulkaisua, koska siinä on tarkasteltu sulfaattiselluloosaprosessissa esiintyvien jätekemikaalien puhdistusta.

Viitejulkaisussa D8 esitetyssä menetelmässä metanoliliuosta tai metanolipitoista lauhdetta käsitellään laimealla rikkihapolla, natriumsulfaattipitoisella jätehapolla tai rikkidioksidilla. Kyseisessä viitejulkaisussa esitetyllä menetelmällä käsitellyssä raakametanolissa ei ole rikki- ja typpiyhdisteitä.

Sulfaattiselluloosatehtaan kemikaalien kierrätysastetta lisäämään pyrkivän alan ammattimiehen olisi viitejulkaisusta D1 lähtemällä ja lisäksi viitejulkaisun D8 sisältöön perehtymällä ilmeistä käyttää tuottamaansa rikkihappoa sellutehtaan prosesseista peräisin olevan raakametanolin puhdistamiseen ja käyttää näin puhdistettua raakametanolia klooridioksidin valmistuksessa, koska viitejulkaisussa D1 on esitetty rikkihapon mahdollinen tarve rikkihapon tuotantoa lähellä olevissa prosessivaiheissa ja viitejulkaisussa D8 on esitetty, että raakametanoli puhdistetaan prosessissa jo käytettävillä kemikaaleilla. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa.

Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty tehtaan prosesseista peräisin olevan raakametanolin puhdistamista eikä sitä, että tehtaan lauhtumattomista kaasuista rikkihappolaitoksessa tuotettua rikkihappoa voitaisiin käyttää raakametanolin puhdistukseen tai että tehtaan prosesseista peräisin olevaa, rikkihapolla puhdistettua raakametanolia käytettäisiin klooridioksidin valmistuksessa.

Viitejulkaisun D8 esimerkissä 2 raakametanolia puhdistetaan rikkihapon avulla. Kyseisessä esimerkissä puhdistus ei sisällä alkalisointia eikä tislausta. Viitejulkaisussa D2 on esitetty, että raakametanolin puhdistus rikkihapolla viitejulkaisun D8 esimerkin 2 mukaisesti johtaa prosessihäiriöihin klooridioksidin tuotannossa. Viitejulkaisussa D2 ei ole esitetty, että alkalisoinnin tai tislauksen lisääminen viitejulkaisun D8 esimerkin 2 mukaiseen puhdistusprosessiin poistaisi kyseiset prosessihäiriöt.

Valituksenalaisessa päätöksessä ja valituksessa esitetyt objektiiviset tekniset ongelmat vastaavat toisiaan. Kun sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysaste kasvaa, prosessin ulkopuolelta tuotujen kemikaalien käyttöä voidaan vähentää.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty menetelmä rikkihapon valmistamiseksi TCF-valkaistua sellua tuottavan tehtaan rikkidioksidipitoisista poistokaasuista. Viitejulkaisussa D8 on esitetty sulfaattiprosessin lauhteista erotetun raakametanolin puhdistus kyseisen prosessin jätekemikaaleilla. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty puhdistetun metanolin käyttöä klooridioksidin valmistuksessa.

Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimies yhdistäisi viitejulkaisusta D8 tunnetun raakametanolin puhdistuksen viitejulkaisussa D1 esitettyyn prosessiin. Mainitut viitejulkaisut yhdistämällä alan ammattimies ei myöskään päädy prosessiin, jossa puhdistettua raakametanolia käytetään klooridioksidin valmistuksessa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Andritz Oy:n vastaus

Vaatimukset

Andritz Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja pysyttää siten patentin numero FI 129150 voimassa myönnetyssä muodossaan eli markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa. Toissijaisesti Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus muuttaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaista päätöstä ja pysyttää patentin voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisessa muodossa.

Andritz Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Valmet Technologies Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.572,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Viitejulkaisun D1 voidaan katsoa edustavan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa, koska se liittyy samaan tekniikan alaan ja siinä käsitellään kyseiseen menetelmään nähden jossakin määrin samankaltaisia ratkaisuja. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä ainakin piirteiden P3, P4, P6a (klooridioksidin valmistuksessa käytetään piirteessä P3 esitetyssä vaiheessa tuotettua rikkihappoa), P6b ja P7 osalta.

Viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirrettä P3 luettuna yhdessä piirteen P7 kanssa. Viitejulkaisussa D1 on esitetty rikkihapon valmistus tehtaan lauhtumattomista kaasuista. Tuotetun rikkihapon konsentraatio on 55 — 60 %. Kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn mukaan tuotetun rikkihapon konsentraatio voisi olla enimmillään 93 %. Alan ammattimiehen ei siten olisi ilmeistä muokata viitejulkaisusta D1 tunnettua menetelmää siten, että tuotetun rikkihapon konsentraatio olisi patenttivaatimuksen 1 piirteessä P7 esitetty 94 — 99 %.

Viitejulkaisusta D1 ei myöskään käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4, jonka mukaan tuotettua rikkihappoa käytetään metanolin puhdistuksessa. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty, että rikkihapolle voi olla tarvetta sen tuotantoa lähellä olevissa prosessivaiheissa, mutta metanolin puhdistusta ei ole esitetty tällaisena prosessivaiheena. Koska viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi metanolin puhdistusta, siitä ei myöskään käy ilmi piirteen P6b mukaista puhdistetun metanolin käyttöä klooridioksidin valmistuksessa.

Lisäksi viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteitä P2a ja P2b yhdessä kyseisen patenttivaatimuksen piirteiden kanssa, eli viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty sulfaattisellutehdasta, jossa tuotetaan klooridioksidilla valkaistua massaa ja jossa on klooridioksidilaitos, joka käyttää ainakin kloraattia, metanolia ja rikkihappoa klooridioksidin valmistamiseksi. Kyseisessä viitejulkaisussa esitetty esimerkkilaitos on TCF-tehdas, joka ei tuota klooridioksidilla valkaistua massaa ja jossa ei ole klooridioksidilaitosta. Lisäksi kyseisen viitejulkaisun mukaan mainittu esimerkkilaitos eroaa muista kyseisessä viitejulkaisussa esitetyistä natrium-rikki-tasapainoskenaarioista. Rikkihapon tuotantoa koskevan esimerkin yhteydessä ei myöskään ole esitetty patenttivaatimuksen 1 piirrettä P5 (vaihe c: tehtaan prosesseissa syntyvia natrium- ja/tai rikkiyhdistepitoisia poistovirtoja käytetään make-up-kemikaaleina) eikä piirrettä P8 (vaiheessa c käytetään klooridioksidin valmistuksessa syntynyttä seskvisulfaattia tai natriumsulfaattia).

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 yksittäiset menetelmävaiheet ovat sinänsä olleet toisistaan erillisinä tunnettuja tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivänä. Mainituilla menetelmävaiheilla on kuitenkin synergistinen vaikutus, joten kyseisen patenttivaatimuksen mukaista menetelmää ei voida pitää alan ammattimiehelle ilmeisenä sillä perusteella, että sen yksittäiset piirteet ovat itsessään olleet tunnettuja tai alan ammattimiehelle ilmeisiä patenttihakemuksen tekemispäivänä. Patenttivaatimuksen 1 piirteitä on siten tarkasteltava yhdistelmänä.

Edellä mainittujen lähimmästä tekniikasta erottavien piirteiden tekninen vaikutus on, että kemikaalien tuontia sellutehtaan prosesseihin voidaan merkittävästi vähentää tai se voidaan jopa lopettaa kokonaan. Objektiivisena teknisenä ongelmana on siten sellaisen menetelmän aikaansaaminen, jossa on merkittävästi vähennetty tai jopa lopetettu kemikaalien tuonti sellutehtaan prosesseihin.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty tuotetun rikkihapon mahdollisia käyttökohteita tehtaalla. Metanolin puhdistusta ei sellaisena ole esitetty, joten alan ammattimiehen ei olisi ilmeistä muokata kyseisestä viitejulkaisusta tunnettua menetelmää myöskään lisäämällä siihen metanolin puhdistusvaihetta tai käyttämällä kyseisessä menetelmässä rikkihappoa metanolin puhdistukseen viitejulkaisussa D8 esitetyllä tavalla.

Jos alan ammattimies muokkaisi viitejulkaisussa D1 esitettyä menetelmää viitejulkaisussa D8 esitetyn perusteella, lopputuloksena ei olisi patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä, koska viimeksi mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty metanolin käyttöä klooridioksidin valmistuksessa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 esitetty keksintö eroaa tarkasteltavana olevasta tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö.

Valittajan lausuma 17.10.2024

Viitejulkaisussa D8 on esitetty, että puhdistettua metanolia voidaan käyttää teollisena raaka-aineena. Alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluu, että metanolia tarvitaan sulfaattisellutehtaassa klooridioksidin valmistukseen. Mainitun tehtaan kemikaalien kierrätysastetta parantamaan pyrkivän alan ammattimiehen on siten ilmeistä käyttää puhdistettua metanolia klooridioksidin valmistukseen tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetyn mukaisesti.

Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty mitään teknistä vaikutusta vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteelle, jonka mukaan tuotettu rikkihappo ja metanoli muodostavat ainakin 70 % kyseisten kemikaalien tarpeesta klooridioksidin valmistuksessa. Näin ollen alan ammattimies valitsisi kyseisen tuotetun metanolin ja rikkihapon määrän rutiininomaisesti ilman keksinnöllistä panosta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Muut lausumat

Andritz on antanut lausuman 21.11.2024.

Valmet ja Andritz ovat esittäneet yksilöidyn oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa erittelyineen ja antaneet vastapuolensa oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta lisälausuman, jossa ne ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa vastapuolensa oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Valmet Technologies Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, eroaako markkinaoikeudessa tarkasteltavina olevissa patenttivaatimusasetelmissa esitetty keksintö olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännölle on siten annettavissa merkitystä tulkittaessa patenttilain säännöksiä.

3 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D1: Valeur et al., Kraft pulp mill internal sulphuric acid production, 2000 International Environmental Conference
D1a: Kuvakaappaus internet-sivusta, jolta D1 on kopioitavissa
D1b: Kuvakaappaus internet-sivulta, jolla on D1:n kansilehti
D1c: Konferenssijulkaisun ”2000 International Environmental Conference” sisällysluettelo
D1d: Konferenssijulkaisun ”2000 International Environmental Conference” sivuja
D2: US 4961918
D3: WO 2015053704
D4: FI 52710
D5: Raunio, Äänekoskelle tulevan sellutehtaan hajut kuriin nerokkaalla tavalla
D6: Jensen et al., Methanol purification system
D7: Rosenberg, Topsoe wet gas sulphuric acid (WSA) technology
D8: CA 1088957
D9: FI 94266
D10: US 5302246
D11: US 8440159
D12: US 9394220
D13: Tuloste Andritz Oy:n verkkosivuilta

4 Asian arviointi

4.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 6. Patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksessa esitetyn mukainen):

P1: Menetelmä kemikaalitasapainon optimoimiseksi sulfaattisellutehtaalla, jossa
P2a: tuotetaan ainakin klooridioksidilla valkaistua massaa ja jossa on
P2b: klooridioksidilaitos, joka käyttää ainakin kloraattia, metanolia ja rikkihappoa klooridioksidin valmistamiseksi,
mikä menetelmä käsittää ainakin seuraavat vaiheet:
P3: a) kaasuja tehtaan väkevien lauhtumattomien kaasujen järjestelmästä poltetaan rikkidioksidia sisältävän kaasun muodostamiseksi, joka käsitellään väkevän rikkihapon tuottamiseksi, ja
P4: b) tehtaan prosesseista peräisin olevaa raakametanolia puhdistetaan metanolin tuottamiseksi, joka on olennaisesti rikki- ja typpivapaata, jolloin puhdistusprosessiin kuuluu raakametanolin hapotus vaiheessa a) tuotetulla rikkihapolla, ja
P5: c) tehtaan prosesseissa syntyviä natrium- ja/tai rikkiyhdistepitoisia poistovirtoja käytetään make-up-kemikaaleina, jolloin
P6a: klooridioksidin valmistuksessa käytetään vaiheessa a) tuotettua rikkihappoa ja
P6b: vaiheessa b) puhdistettua metanolia siten, että
P7: rikkihapon konsentraatio on 94 — 99 %, edullisesti 95 — 98 % ja että
P8: vaiheessa c) käytetään klooridioksidin valmistuksessa syntynyttä seskvisulfaattia tai natriumsulfaattia.

4.1.1 Yhdistelmäkeksintötarkastelun mukainen keksinnöllisyysarviointi

Valmet on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet ovat yksittäin tunnettuja tai alan ammattimiehelle ilmeisiä, joten kysymyksessä on niin sanottu yhdistelmäkeksintö. Yhdistelmäkeksintötarkastelussaan Valmet on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteiden tekninen yhteisvaikutus on sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron parantuminen, jota ei ole pidettävä yllättävänä yhteisvaikutuksena. Vaikka kyseisen vaikutuksen katsottaisiinkin olevan yllättävä, kysymyksessä olisi tällöin Valmetin mukaan niin sanottu bonusvaikutus, jolloin patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä olisi alan ammattimiehelle ilmeinen yhdistelmäkeksintö.

Markkinaoikeus toteaa, ettei Valmet ole markkinaoikeuden täydennyspyynnöstä huolimatta esittänyt, mikä sen yhdistelmäkeksintötarkastelussa edustaa lähintä tekniikan tasoa ja keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtaa. Valmetin esittämän teknisen yhteisvaikutuksen perusteella keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtana voidaan pitää tunnetun sulfaattisellutehtaan sellunvalkaisumenetelmää.

Andritz on myöntänyt, että patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän yksittäiset piirteet ovat sinänsä tunnettuja tai alan ammattimiehelle ilmeisiä, mutta kiistänyt sen, että piirteiden yhdistelmä olisi tunnettu tai ilmeinen.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimuksessa esitetyn keksinnön piirteitä on lähtökohtaisesti tarkasteltava yhdistelmänä ja että yksittäisten piirteiden tunnettuudesta tai ilmeisyydestä ei seuraa, että patenttivaatimuksessa esitetty piirteiden yhdistelmä olisi alan ammattimiehelle ilmeinen (ks. esim.
T 37/85, perustelujen kohta 4.5).

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä keksinnöllisyydeltä ei ole lähtökohtaisesti edellytetty teknisen vaikutuksen yllättävyyttä (ks. esim. T 154/87, perustelujen kohta 4.7). Mainitussa ratkaisukäytännössä on myös katsottu, ettei yllättäväkään tekninen vaikutus saa aikaan keksinnöllisyyttä siinä tapauksessa, että jotakin erityistä teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies päätyy tunnetun tekniikan perusteella väistämättä tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitettyyn ratkaisuun, vaan tällaisessa tapauksessa mahdollisesti yllättävääkin teknistä lisävaikutusta on pidetty vain ei-keksinnöllisenä bonusvaikutuksena (ks. esim. T 1936/13, perustelujen kohta 2.4.3).

Koska keksinnöllisyys ei edellä todetusti lähtökohtaisesti edellytä teknisen vaikutuksen yllättävyyttä, patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ei ole katsottava olevan alan ammattimiehelle ilmeinen pelkästään sillä perusteella, että sellutehtaan kemikaalikierron parantuminen ei olisi teknisenä vaikutuksena yllättävä.

Valmet on myös esittänyt, että sulfaattisellun valmistuksen alalla kehitys kulkee väistämättä kohti suljettua kemikaalikiertoa, jolloin patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä ei olisi keksinnöllinen.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka kehityksen sulfaattisellun valmistuksen alalla katsottaisiin kulkevan väistämättä kohti suljettua kemikaalikiertoa, pelkästään tämän perusteella ei ole tehtävissä johtopäätöstä, että sulfaattisellutehtaan kemikaalikiertoa parantamaan pyrkivän alan ammattimiehen olisi väistämättä toteutettava kyseinen kierto patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä menetelmällä. Asiassa ei ole myöskään esitetty viitejulkaisua tai muuta näyttöä, jonka perusteella patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä olisi ainoa mahdollinen tapa toteuttaa sulfaattisellutehtaan suljettu kemikaalikierto. Sen sijaan asiassa esitetyn viitejulkaisun D1 mukaan esimerkiksi metanolia voidaan käyttää sulfaattisellutehtaalla polttoaineena eli muuhun tarkoitukseen kuin patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn klooridioksidin valmistukseen. Asiassa ei ole myöskään esitetty viitejulkaisua tai muuta näyttöä siitä, että muun erityisen teknisen vaikutuksen kuin sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron parantumisen aikaansaaminen edellyttäisi väistämättä patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää, jolloin kemikaalikierron parantuminen olisi kyseisen muun erityisen teknisen vaikutuksen aikaansaamisen bonusvaikutus.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole alan ammattimiehelle ilmeinen Valmetin esittämän yhdistelmäkeksintötarkastelun perusteella.

4.1.2 Vaihtoehtoinen keksinnöllisyysarviointi

Vaihtoehtoisesti Valmetin mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on alan ammattimiehelle ilmeinen, kun viitejulkaisun D1 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D8 esitetty.

Valmet on esittänyt, että lähintä tekniikan tasoa edustaisi viitejulkaisu D1. Valmetin mukaan keksinnön mukaisen menetelmän viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä erottavia piirteitä ovat tehtaan prosesseista peräisin olevan raakametanolin puhdistaminen metanolin tuottamiseksi (piirre P4 osittain), tehtaan lauhtumattomista kaasuista tuotetun rikkihapon käyttö lähellä sijaitsevassa raakametanolin puhdistusvaiheessa (piirteet P3 ja P4 osittain) ja näin puhdistetun metanolin käyttö klooridioksidin valmistuksessa (piirre P6b). Valmetin mukaan kyseisten erottavien piirteiden tekninen vaikutus on sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysasteen parantuminen, joten viitejulkaisuun D1 nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on sulfaattisellutehtaan kemikaalien kierrätysasteen lisääminen.

Andritz on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä piirteiden P3, P4, P6a, P6b ja P7 osalta. Andritzin mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty taikka samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä. Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitaan lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa yhdistelmänä, esimerkiksi suoritusmuotona tai esimerkkinä, esitetty piirteiden joukko, josta lähtevällä kehitystyöllä on parhaat edellytykset päätyä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön. Lähtökohdan valinta asettaa myös kehitystyön rajat siten, kehitystyön lopputuloksena voi pääsääntöisesti olla vain valitun lähtökohdan kanssa samaa lajia oleva ratkaisu (ks. esim. T 570/91). Spekulatiivista tarkastelua ei ole pidettävä realistisena keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtana (ks. esim. T 1764/09).

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tarkoitus on optimoida kemikaalitasapaino sulfaattisellutehtaassa, jossa tuotetaan klooridioksidilla valkaistua sellumassaa. Klooridioksidin valmistukseen käytetään tehtaan prosesseista peräisin olevista raaka-aineista tuotettuja kemikaaleja.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty esimerkki sulfaattisellutehtaasta, jossa on rikkihappolaitos ja jossa sellumassa valkaistaan TCF (Total Chlorine Free) ‑valkaisulinjalla, jossa valkaisuun ei käytetä klooridioksidia (D1 sivu 8). Mainitussa viitejulkaisussa esitetyn mukaan kyseinen sulfaattisellutehdas on ollut ainoa tämän tyyppinen toiminnassa ollut tehdas. Koska kyseisessä sellutehtaassa massaa ei edellä todetulla tavalla valkaista klooridioksidilla, kyseisestä esimerkistä ei käy ilmi menetelmää, jonka tarkoitus on optimoida sellutehtaan kemikaalitasapainoa käyttämällä klooridioksidilaitoksessa sellutehtaan prosesseista peräisin olevista raaka-aineista valmistettuja kemikaaleja. Viitejulkaisun D1 esimerkissä ei siten ole esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen kehitettyä menetelmää. Jos alan ammattimies tästä huolimatta valitsisi lähtökohdaksi kyseisen esimerkin mukaisen sellutehtaan ja kehittäisi menetelmän sen kemikaalitasapainon optimoimiseksi, lopputuloksena olisi menetelmä, jolla optimoidaan kemikaalitasapaino sulfaattisellutehtaassa, jossa ei tuoteta klooridioksidilla valkaistua sellumassaa patenttivaatimuksen 1 piirteen P2a edellyttämällä tavalla. Alan ammattimies ei siten viitejulkaisussa D1 esitetystä esimerkistä lähtemällä voi päätyä ilman jälkikäteispäättelyä tai keksinnöllistä panosta patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään, joten kyseinen menetelmä on jo pelkästään tästä syystä keksinnöllinen mainittuun esimerkkiin nähden.

Viitejulkaisussa D1 on lisäksi esitetty hypoteettisia skenaarioita (D1 sivu 8) natrium-rikkitasapainosta sulfaattisellutehtaassa, jossa sellumassa valkaistaan klooridioksidilla. TCF-valkaisua käyttävää sulfaattisellutehdasta koskevan esimerkin tarkastelun yhteydessä on esitetty, että tehtaan rikkihappolaitoksessa tuotettua rikkihappoa voitaisiin käyttää klooridioksidilaitoksessa. Esimerkin tarkastelun yhteydessä (D1 sivu 11) on myös esitetty, että suunnitteilla on ollut testaus, jossa tehtaan rikkihappolaitoksesta peräisin olevaa rikkihappoa käytetään klooridioksidin valmistukseen pilottilaitoksessa. Lisäksi viitejulkaisussa D1 on tässä yhteydessä esitetty, että jos mainittu testaus pilottilaitoksessa onnistuu, testausta on ollut tarkoitus jatkaa täysikokoisessa tehtaassa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, ettei viitejulkaisussa D1 ole esitetty konkreettista esimerkkiä sulfaattisellutehtaasta, jossa on rikkihappolaitos ja jossa massa valkaistaan tehtaan klooridioksidilaitoksessa tuotetulla klooridioksidilla, tai konkreettista suunnitelmaa tällaisen tehtaan toteuttamisesta, vaan kyseisessä viitejulkaisussa on ainoastaan esitetty tällaiseen tehtaaseen liittyviä hypoteettisia skenaarioita ja suunnitteilla olevia testejä, joilla on ollut tarkoitus selvittää, olisiko tällainen tehdas toteutettavissa. Viitejulkaisussa D1 esitettyä klooridioksidivalkaisua käyttävän sulfaattisellutehtaan tarkastelua on siten pidettävä vain mahdollisesti toteutettavissa olevan tehtaan spekulatiivisena tarkasteluna. Koska tällainen spekulatiivinen tarkastelu ei ole realistinen keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta, alan ammattimiehen ei jo tästä syystä ole katsottava viitejulkaisussa D1 esitetyistä, klooridioksidivalkaisua käyttävää sulfaattisellutehdasta koskevista skenaarioista lähtemällä päätyvän ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn menetelmään.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, ettei viitejulkaisusta D1 tai D8 käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteessä P2b esitettyä metanolin käyttöä klooridioksidin valmistuksessa. Vaikka patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi näin ollen valittaisiin jokin viitejulkaisussa D1 esitetyistä, klooridioksidivalkaisua käyttävän sulfaattisellutehtaan hypoteettisista skenaarioista, alan ammattimies ei päätyisi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään edes yhdistämällä kyseiseen lähtökohtaan viitejulkaisussa D8 esitettyä aineistoa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman keksinnöllisyydestä.

4.2 Johtopäätös

Valmet Technologies Oy ei ole markkinaoikeudessa esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Valmet Technologies Oy ja Andritz Oy ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa vastapuolensa oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta.

Asiassa annettu ratkaisu ja edellä mainittu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Andritz Oy joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valmet Technologies Oy on siten velvoitettava korvaamaan Andritz Oy:n oikeudenkäyntikulut, joihin sillä ei ole ollut ilmoituksensa mukaisesti huomauttamista eli jotka sen on katsottava määrällisesti hyväksyneen. Asian näin päättyessä Valmet Technologies Oy saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Valmet Technologies Oy:n korvaamaan Andritz Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.572,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Pekka Savola sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitteet

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 16.1.2024

Sivun alkuun