14.12.2018

Keski-Suomen käräjäoikeuden päätös 29.6.2018 nro 11633

Asia

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano

Valittaja

A

Vastapuoli

B

HAKEMUS

Isä on vaatinut, että

1. Äidille määrätään uhkasakko sopimuksen 27.10.2017 täytäntöönpanoa varten (1000 euroa peruserä + 500 euroa/kerta).
2. Sopimusta tarkennetaan niin, että tapaaminen on joka toinen viikko la klo 15 - ke klo 15, kuljetukset puoliksi.

Hakemuksen perusteet ilmenevät päätöksen perusteluista.

VASTAUS

Äiti on vaatinut, että hakemus hylätään. Perusteet ilmenevät päätöksen perusteluista.

TODISTELU

1. Vanhempien kuuleminen
2. Todistaja X

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Päätöslauselma

Uhkasakko

Sopimus (alla täsmennettynä) pannaan täytäntöön niin, että äiti velvoitetaan täyttämään sopimus 600 euron kiinteän sakon uhalla + 300 euroa/kerta, kun sopimusta ei noudateta.

Sopimusta on noudatettava, vaikka vaihdon valvonta ei toteutuisi.

Sopimuksen täsmentäminen

1. Lapsella on oikeus tavata isäänsä joka toinen viikko (pariton) la klo 15 - ti klo 15 sekä kahtena päivätapaamisena ja 6 tuntia vanhempien erikseen sopimina aikoina.
2. Valvottu vaihto: Lapsen kotikunnan sosiaalitoimi määrää valvotun vaihdon paikan ja tarvittaessa myös ajan em. poikkeavasti. Ensisijaisesti vaihtopaikka on vanhempien kotien puoliväli eli Hämeenlinna (ABC Tiiriö, ellei toisin määrätä tai sovita).
3. Kuljetukset: Äiti kuljettaa lapsen vaihtopaikkaan, jossa isä on vastassa. Palautus samaan paikkaan. Jos vaihtopaikkaa ei ole, äiti kuljettaa lapsen isän luokse ja isä palauttaa lapsen äidin luokse

Avustajien palkkiot

- - -

Sovittelijan palkkio

- - -

Perustelut

Sopimus 27.10.2017

Äiti on väittänyt, että sopimus tarkoitti sellaista tapaamisoikeutta, jossa äiti on mukana tapaamisella. Sopimuksessa ei ole kuitenkaan tällaista mainintaa. Käräjäoikeus hyväksyy isän näkemyksen siitä, että sopimus on tavanomainen sopimus sille varalle, että vanhemmat eivät asu yhdessä.

Äiti on myös väittänyt, että isä "manipuloi" tai pakotti hänet sopimukseen. Sopimus on lastenvalvojan hyväksymä. Käräjäoikeus hylkää äidin väitteen.

Sopimuksessa on selvästi sovittu, että lapsi on isänsä kanssa 8 vuorokautta kuukaudessa. Sopimus on siten riittävän yksilöity, jotta se voidaan panna täytäntöön.

Lapsen edun mukaista on selventää sopimusta isän vaatimalla tavalla (tarkat ajankohdat ja valvottu vaihto), koska se vähentää vanhempien riitaa sopimuksen tulkinnasta. Käräjäoikeudella ei ole kuitenkaan toimivaltaa määrätä vaihtopaikasta ja -ajasta, vaan päätösvalta siitä on sosiaalitoimella.

Onko sopimus selvästi lapsen edun vastainen?

Äidin mukaan valvomattomat tapaamiset ovat selvästi lapsen edun vastaisia, koska tapaamisella isä haukkuu äitiä ja muita ihmisiä lapsen kuullen. Vanhempien välillä on epäilemättä tällä hetkellä hyvin vaikea konflikti, mikä vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä, erityisesti kun he kohtaavat ja ovat yhdessä. Samoin heidän kommunikaationsa ja viestittelynsä on hyvin vaikeaa ja ikävää, käräjäoikeus pitää selvänä, että riitaan tarvitaan kaksi osapuolta, jolloin riitelyä ei voida lukea pelkästään isän viaksi.

Todistaja X:n mukaan valvottujen tapaamisten tarkoitus olisi nimenomaan estää vanhempien välinen riitely lapsen kuullen. Muuta syytä valvotuille tapaamisille sosiaalitoimi ei ole nähnyt.

Käräjäoikeus katsoo olennaiseksi kuitenkin sen, että vanhempien välinen konflikti ei lähtökohtaisesti saa vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen tapaamiseen ja yhteydenpitoon. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, vaikka näillä olisi hyvin syvä riita. Normaalitilanteessa tapaamisella ovat läsnä vain lapsi ja vanhempi. Näin ollen vanhempien välinen konflikti ei ole riittävä peruste valvotuille tapaamisille.

Äiti on vedonnut myös muuhun isän epävakauteen ja häiriökäyttäytymiseen parisuhteen aikana. Käräjäoikeus katsoo, että niillä ei ole merkitystä tässä asiassa, koska tapaamisista 10/17. Äidin väittämiä pahoinpitelyitä ei ole vielä tutkittu. Lisäksi näyttämättä on jäänyt, etteikö isä pystyisi huolehtimaan lapsen riittävästä perushoidosta tapaamisten aikana.

Äiti on vedonnut myös pitkään välimatkaan. Asiassa on kuitenkin selvitetty, että lapsi on tottunut matkustamaan autossa, eikä 300 km matka neljä kertaa kuukaudessa ole muutoinkaan lapsen kannalta kohtuutonta. Vielä äiti on vedonnut omiin kuljetusvaikeuksiinsa, koska hänellä on myös 4 kk ikäinen vauva. Käräjäoikeus toteaa, että vauvanhoito on mahdollista järjestää tilapäisesti tai vauva kuljettaa mukana autossa.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että tapaamissopimus (8 vrk kuukaudessa) ei ole selvästi lapsen edun vastainen ja että estettä tapaamisille isän kotona ei ole.

Tapaamisen pituus

Äidin mielestä 4 päivää kerrallaan on liian pitkä aika 1,5-vuotiaalle lapselle olla erossa äidistä. Tätä mieltä on ollut myös X. Käräjäoikeus toteaa, että yksimielistä tutkimustietoa asiasta ei ole, vaan tapaamisen sopiva pituus lapselle riippuu erityisesti lapsesta ja kiintymyssuhteen laadusta. Tässä vanhemmat olivat 3/18 toteuttaneet sopimusta siten, että lapsi oli ollut isän kotona erossa äidistä 3 päivää, kunnes äiti oli tullut isän kotiin yhdeksi päiväksi. Sen jälkeen tapaamisia yön yli ei ole ollut.

Näitä seikkoja harkittuaan käräjäoikeus päätyy siihen, että tapaamisen pituus on väliaikaisesti lyhennettävä 3 päivään. Loput tapaamiset kuukaudessa eli 2 päivää on väliaikaisesti toteutettava päivätapaamisilla Keski-Suomessa. Käräjäoikeudella ei ole edellytyksiä määrätä näiden tapaamisten tarkemmasta ajastaja paikasta, vaan se jää vanhempien tehtäväksi.

Uhkasakon tarpeellisuus

Äiti on estänyt sopimuksen mukaiset tapaamiset 3/18 jälkeen. Lapsi on tavannut isäänsä 5/18 useasti, mutta vain päivätapaamisilla. Äiti on vaatinut valvottuja tapaamisia ja istunnossa suhtautunut isään vihamielisesti. Näin ollen asiassa on perusteet määrätä äidille uhkasakko, myös juoksevana. Koska äidillä on nyt vain vähäiset tulot, kohtuulliset sakon määrät ovat 600 + 300 euroa.

Sopimuksen täsmentäminen

Lapsen edun mukaista on selventää sopimusta isän vaatimalla tavalla (tarkat ajankohdat ja valvottu vaihto), koska se vähentää vanhempien riitaa sopimuksen tulkinnasta. Käräjäoikeudella ei ole kuitenkaan toimivaltaa määrätä vaihtopaikasta ja -ajalta, vaan päätösvalta siitä on sosiaalitoimella.

Oikeudenkäyntikulut

Käräjäoikeus hyväksyy laskut. Äiti häviää asian pääosin, joten hänet velvoitetaan korvaamaan valtiolle puolet isän oikeudenkäyntikuluista.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Topi Kilpeläinen.

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut käräjäoikeuden päätöksen kumoamista.

Perusteet

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta ei ole riittävän yksilöity eikä sitä voida panna täytäntöön. Sopimuksessa ei ole määritelty tapaamisten yksityiskohtia. A:n ei voida katsoa estäneen perusteetta tapaamisia.

A muutti sopimuksen tekemisen jälkeen lapsen kanssa Keuruulle oleskeltuaan ensin vanhempiensa luona Jämsässä B:n asuessa Kirkkonummella. A:n käsityksen mukaan lapsen etu on tavata isäänsä tällä hetkellä Keuruulla ja ainoastaan valvotusti. A on 8.5.2018 laittanut Keski-Suomen käräjäoikeudessa vireille lapsen tapaamisoikeuden muuttamista koskevan B:n epävakaaseen elämäntilanteeseen ja käyttäytymiseen perustuvan hakemuksen. Käräjäoikeuden määräämät tapaamisjaksot ovat joka tapauksessa liian pitkiä.

Edellytyksiä juoksevan uhkasakon tuomitsemiseen ei ole.

Käräjäoikeuden tapaamisoikeuteen tekemät muutokset ovat niin merkittäviä, ettei niistä ole ollut mahdollista määrätä täytäntöönpanoriidassa, vaan niitä olisi tullut käsitellä erikseen vireille saatetussa tapaamisoikeuden muuttamista koskevassa asiassa ja hankkia sosiaalilautakunnan olosuhdeselvitys.

Vastaus

B on vastustanut muutosvaatimusta.

Perusteet

Sopimukseen haluttiin jättää liikkumavaraa sopivien käytäntöjen toteuttamiseksi ja muodostamiseksi vanhempien kesken. Se, miten päivät jakautuvat eri mittaisiin jaksoihin, on jätetty osapuolten neuvottelujen varaan ja neuvotteluyhteyden katkettua on asiassa ollut tarpeen täsmentää sopimusta käräjäoikeuden päätöksen mukaisella tavalla nimeämällä päivien ajankohdat. Sopimuksen muuttamiseen ei ole perustetta B:stä johtuvasta syystä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Käsittelyratkaisu

A on vaatinut pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa todistelun vastaanottamiseksi. B on katsonut, ettei pääkäsittely ole tarpeen ottaen huomioon tapaamisoikeutta koskevan muutoksenhakemuksen vireilläolo. Hovioikeus katsoo, ettei pääkäsittelyn toimittaminen ole tarpeen myöhemmin mainitut perustelut huomioon ottaen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asianosaisten yhteisellä 24.10.2016 syntyneellä lapsella C:llä on Kirkkonummen sosiaalilautakunnan 27.10.2017 vahvistaman sopimuksen mukaan oikeus tavata isäänsä 8 vuorokautta kuukaudessa. Sopimuksessa ei ole sovittu tapaamisten tarkoista ajankohdista ja eikä sopimuksessa ole määräystä yksittäisten tapaamisten pituudesta.

Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, onko A noudattanut tapaamisoikeutta koskevia ehtoja ja onko käräjäoikeus voinut niiden noudattamatta jättämisen johdosta määrätä juoksevan uhkasakon vastaisten tapaamisten toteuttamiseksi. Edelleen on kysymys siitä, onko käräjäoikeus voinut täsmentää tapaamisoikeutta ratkaisustaan ilmenevällä tavalla.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n mukaan käräjäoikeuden on hylättävä hakemus, jos täytäntöönpano olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi on selvästi lapsen edun vastaista. Lain 13 §:n mukaan tuomioistuin voi pyynnöstä käsittelyn ajaksi tai muutoin väliaikaisesti taikka vähäisessä määrin pysyvästi muuttaa tai täsmentää tapaamisoikeutta koskevia ehtoja, jos se edistää tapaamisoikeuden toteuttamista ja on lapsen edun mukaista.

Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 96/1995 vp, s. 14, 37-38) mukaan lähtökohtaisesti ei ollut tarkoitus luopua kolmivaiheisesta menettelystä, johon kuuluu huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan perusteen vahvistaminen, täytäntöönpanosta määrääminen ja itse täytäntöönpano. Esityksen mukaan päätöksen täytäntöönpanoon ei voida täytäntöönpanoa vaikeuttamatta ja täytäntöönpanon luonteen hämärtymättä sekoittaa täytäntöönpanoperusteen määräämiseen liittyviä seikkoja. Oikeus vähäisessä määrin muuttaa lapsen tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä täytäntöönpanon yhteydessä saattaisi käytännön tarpeet huomioon ottaen kuitenkin olla perusteltua. Asianosaiset eivät tällöin joutuisi erikseen hakemaan pieniä muutoksia tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen.

Asianosaisten oikeusturva ei esityksen perustelujen mukaan vaarantuisi, koska tuomioistuin, joka lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan päättää lapsen tapaamisoikeudesta, voisi täytäntöönpanon yhteydessä päättää tapaamisoikeuden vähäisestä muuttamisesta. Jos asianosaiset ovat sopineet vain siitä, että vanhemmalla on oikeus tavata ja pitää lasta luonaan määrittelemättä lainkaan tarkemmin tapaamisen ja luonapidon ajankohtaa, ehtoja ei voida täsmentää puheenaolevan säännöksen nojalla.

Esitöiden mukaan säännöksen perusteella voidaan esimerkiksi antaa lapsen noutamista ja palauttamista koskevia tarkkoja menettelytapamääräyksiä. Muuttamisen syynä voi olla muun muassa vanhemman muuttunut työaika tai asuinpaikka. Jos aikaisemman tapaamisoikeuspäätöksen edellyttämä käytäntö on osoittautunut selvästi huonosti toimivaksi, voi myös tämä oikeuttaa muuttamaan tai täsmentämään päätöstä.

Hovioikeus toteaa, että voimassa oleva laki on säädetty ulosottotoimen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kun täytäntöönpanosta määrääminen on siirretty ulosotonhaltijalta tuomioistuimelle, on voitu myös säätää mahdollisuudesta muuttaa tuomioistuimenkin määräämiä tapaamisehtoja. Kuten lain esitöistä selviää, täytäntöönpanomääräyksen antaminen on kuitenkin haluttu säätää erilliseksi menettelyksi eikä siinä tule laajasti määrätä uudelleen tapaamisen ehdoista ja samalla määrätä niitä noudatettavaksi sakon uhalla.

Käräjäoikeuden määräämä sovittelija on kertomuksessaan (sivu 5) todennut, että tapaamissopimuksen tulisi olla vanhempien välisten ristiriitatilanteiden syntymisen minimoimiseksi mahdollisimman yksityiskohtainen, jotta se suojaisi lasta aikuisten tulehtuneilta suhteilta. Sovittelija on myös todennut, että tapaamisten toteuttamiseksi on mahdollisesti käytettävä ulkopuolisen työntekijän apua.

Lapsi on tavannut isäänsä. Sovittu tapaamisoikeus on huomattavan laaja. Kun tapaamisen ajankohtia ei ole määrätty sopimuksessa, niiden toteutuminen olisi edellyttänyt asianosaisten pääsemistä yhteisymmärrykseen. Asianosaisten lausumista käy ilmi, että he eivät ole pystyneet tapaamisen ajankohdista sopimaan. Asianosaiset asuvat etäällä toisistaan eri paikkakunnilla. Tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa ei ole selkeästi määritelty, mitkä velvollisuudet kummallakin vanhemmalla on tapaamisten järjestämisessä ja milloin ne tulee täyttää.

Hovioikeus katsoo, että lapsen tapaamisesta tehty sopimus ei ole lapsen edun vastaisena täytäntöönpantavissa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n säännös huomioon ottaen eikä käräjäoikeuden ole ollut mahdollista sitä muuttaa päätöksestään ilmenevällä tavalla saman lain 13 §:n nojalla. Täytäntöönpanokelpoisen tapaamisoikeuden täsmennys tulee tällaisessa tapauksessa toteuttaa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Tästä syystä todistelun vastaanottaminen tapaamisen toteuttamiseen liittyvistä seikoista ei ole hovioikeudessa tarpeen.

Hovioikeus hyväksyy A:n avustajan - - - ja B:n avustajan - - - laskut. A on vapautettava jutun näin päättyessä velvollisuudesta korvata osa B:n avustamisesta aiheutuneista kustannuksista takaisin valtiolle. B, jolle on myönnetty oikeusapua ilman omavastuuta, ei ole velvollinen korvaaman valtiolle A:lle annetusta oikeusavusta aiheutuneita kustannuksia osaksikaan.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan. A vapautetaan asetetusta sakon uhasta ja oikeudenkäynnin kustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle.

Valtion varoista suoritetaan:

- - -

Asian ovat ratkaisseet presidentti Tapani Vasama, hovioikeudenneuvos Ulla-Maj Leppäkorpi ja hovioikeudenneuvos Sirpa Virkkala.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.