25.9.2018

A oli avustanut B:tä käräjäoikeudessa lähestymiskieltoasiassa, jossa oli vaadittu B:n määräämistä perusmuotoiseen lähestymiskieltoon. A oli vaatinut, että hänelle maksetaan palkkiota asiaan valmistautumisesta viiden tunnin työmäärän mukaan sekä matkustamisesta oikeudenkäyntiin ja jälkitoimista molemmista yhden tunnin ajankäytön mukaan. Käräjäoikeus oli lausumillaan perusteilla hyväksynyt valmistautumisesta kuitenkin vain yhden tunnin ajankäytön. Jälkitoimista käräjäoikeus ei ollut maksanut lainkaan palkkiota tätä ratkaisussaan mitenkään perustelematta. Kaiken kaikkiaan palkkiota oli maksettu neljän tunnin työmäärän mukaan.

Vaikka käräjäoikeuden tuomiosta puuttui pääasiaa koskeva tuomiolauselma, tuomiosta ilmeni, että vaatimus lähestymiskiellosta oli hylätty. Käräjäoikeus oli tuomiossaan määrännyt, että asiaan osalliset vastasivat itse asian käsittelystä aiheutuvista kuluista.

Asian on ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

käräjätuomari Risto Tikka

Asian käsittely hovioikeudessa

Jatkokäsittelylupa on myönnetty 24.4.2018.

Presidentti on 4.6.2018 siirtänyt vahvennetun kokoonpanon ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko avustajalle maksettava oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu palkkio jälkitoimista.

Valitus

A on vaatinut, että hänelle valmistelusta valtion varoista maksettua palkkiota korotetaan laskun mukaisesti 440 eurolla ja että hänelle maksetaan palkkiota jälkitoimista 110 euroa, molemmat määrät arvonlisäveroineen.

Käräjäoikeuden tuomio oli virheellinen. Siitä ei ilmennyt, minkä vuoksi A:lle oli maksettu palkkiota valmistautumisesta viiden tunnin sijasta vain yhdeltä tunnilta, vaikka käräjäoikeudelle oli esitetty toimenpide-erittely. A:lle ei ollut myöskään maksettu lainkaan palkkiota jälkitoimista, vaikka avustajan tehtävän asianmukainen hoitaminen edellytti vielä tuomioistuimen ratkaisunkin jälkeen erilaisia jälkitöitä.

Hovioikeuden ratkaisu

Asiassa on A:n valituksen perusteella kysymys siitä, onko A:lla oikeus saada palkkiota valmistautumisesta ja jälkitoimista käräjäoikeudessa esitetyn laskun mukaisesti.

Säännökset

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin niistä toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan. Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n mukaan, sellaisena kuin se oli alkuperäisessä säädöksessä vuodelta 2008, palkkiota maksetaan asiaan valmistautumisesta, asian käsittelystä esitutkintaviranomaisessa ja suullisesta käsittelystä tuomioistuimessa sekä asetuksessa säädetyin edellytyksin myös matkustamisesta ja siitä johtuvasta ajanhukasta. Asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan valmistautumisesta palkkio maksetaan sen ajankäytön perusteella, jota voidaan pitää asian laatuun ja laajuuteen sekä suoritettuihin toimenpiteisiin nähden hyväksyttävänä.

Vuoden 2014 alusta asetuksen 3 §:ää muutettiin siten, että palkkiota maksetaan lisäksi tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantamisesta päämiehelle ja päätöksen läpikäynnistä päämiehen kanssa. Samalla asetukseen lisättiin uusi 4 a §, jonka mukaan näistä jälkitoimista palkkio maksetaan yhteensä yhdeltä tunnilta, ellei ole erityistä syytä maksaa palkkiota pidemmältä ajalta.

Valmistautuminen istuntoon

A:n käräjäoikeudelle toimittamasta vedoslaskusta ilmenee, että A:n valmistautuminen pääkäsittelyyn on kestänyt 5 tuntia ja käsittänyt neuvottelun päämiehen kanssa toimistolla, yhteydenoton poliisiin ja keskustelun poliisin kanssa, oikeusapuhakemuksen laatimisen ja sen toimittamisen oikeusaputoimistolle, ennakkovastauksen laatimisen käräjäoikeudelle, valmistautumisen istuntoon ja todistelun toimittamisen käräjäoikeudelle. Lisäksi valmistautuminen pääkäsittelyyn on käsittänyt kaksi yritystä soittaa päämiehelle. Hovioikeus katsoo, että sanotut toimet ovat olleet tarpeellisia B:n avustamiseksi lähestymiskieltoasiassa. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen palkkio näistä on A:n vaatima viiden tunnin ajankäytön perusteella maksettava palkkio.

Jälkitoimia koskevasta oikeuskäytännöstä

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleella asetuksen muutoksella oikeudellinen tilanne selkeytyi siinä, että oikeusavun perusteella palkkiota voidaan maksaa myös avustamiseen kuuluvista toimenpiteistä ratkaisun antamisen jälkeen. Uusien säännösten soveltamiskäytäntö on kuitenkin vaihdellut.

Helsingin hovioikeus on julkaistussa ratkaisussaan 5.2.2016 (HelHO:2016:3) katsonut, että palkkioasetuksen säännökset eivät voi syrjäyttää oikeusapulaissa säädettyä yleistä edellytystä avustajalle maksettavan palkkion perusteena olevien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Kun päämies oli ollut läsnä pääkäsittelyssä, jonka jälkeen tuomio oli julistettu, ja kun syyte ja muut vaatimukset oli hylätty, hovioikeuden käsityksen mukaan tarvetta tuomion läpikäymiseen ei ollut. Hovioikeus katsoi siten, että asetuksessa tarkoitettuja tarpeellisia ja korvattavia toimenpiteitä ei ollut tullut tehtäväksi tuomion antamisen jälkeen. Hovioikeus ei näin ollen muuttanut käräjäoikeuden päätöstä, jolla palkkiovaatimus oli hylätty.

Itä-Suomen hovioikeuden julkaistun ratkaisun 12.5.2016 (I-SHO:2016:5) mukaan oikeudenkäyntiavustajan on tarpeen antaa tuomioistuimen ratkaisu tiedoksi päämiehelle ja selostaa se tälle, jotta tämä ymmärtäisi ratkaisun sisällön ja sen täytäntöönpanon sekä jotta tämä voisi tarvittaessa harkita muutoksenhakua. Tältä kannalta merkitystä ei ole sillä, onko ratkaisu julistettu istunnossa vai annettu kansliassa tai onko päämies ollut läsnä istunnossa ratkaisua julistettaessa. Hovioikeus katsoi tämän perusteella, että lähtökohtaisesti avustajan jälkitoimet ovat tarpeellisia, kuten ne olivat olleet sen ratkaistavana olevassa asiassa.

Rovaniemen hovioikeus oli vähän aikaisemmin ratkaisussaan 13.1.2016 katsonut, että jälkitoimista on maksettava palkkiota ilman enempää selvitystä niiden sisällöstä ja myös silloin, kun ratkaisu on julistettu istunnossa.

Hovioikeuden kanta jälkitoimista maksettavasta palkkiosta

Oikeudenkäyntiavustajan tehtävien asianmukainen ja huolellinen hoitaminen edellyttää avustajalta toimenpiteitä vielä ratkaisun antamisen jälkeen. Hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissakin edellytetään, että asianajajan on pidettävä asiakas ajan tasalla tehtävän edistymisestä ja erityisesti huolehdittava, että tehtävässä saadusta ratkaisusta, päätöksestä tai sovinnosta annetaan viipymättä tieto asiakkaalle (kohta 5.4. "Yhteydenpito asiakkaaseen").

Niin kuin Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa tähdennetään, tuomioistuimen päätöksen läpikäynti on tarpeen erityisesti, jotta päämies ymmärtäisi ratkaisun merkityksen ja voisi arvioida muutoksenhaun tarvetta, ja tämä tarve on olemassa silloinkin, kun ratkaisu julistetaan pääkäsittelyn jälkeen päämiehen läsnä ollessa.

Itse asiassa tuomarin julistaman ratkaisun selostamiseen voi olla jopa enemmän tarvetta, kun tällöin käytettävissä ei ole kirjallisessa muodossa olevaa lopullista ratkaisua, josta perusteluihin ja lopputulokseen voisi rauhassa perehtyä. Päämies olisi ilman avustajan toimia yksinomaan sen käsityksen varassa, jonka hän on saanut ratkaisusta suullisen ja usein pääpiirteittäisen selostamisen perusteella.

Nyt käsiteltävässä asiassa oli Helsingin hovioikeuden vuonna 2016 ratkaiseman asian tavoin päämiestä vastaan esitetyt vaatimukset hylätty eikä päämiehellä siten ole ollut oikeudellista tarvetta muutoksenhakuun. Myöskään täytäntöönpanotoimet eivät ole tulleet kysymykseen. Hovioikeus katsoo, että vaatimusten hylkääminenkään ei poista tarvetta ratkaisun läpikäymiseen avustajan kanssa. Päämiehellä voi näet tällöinkin olla perusteltua tarvetta saada riittävä selko siitä, mihin seikkoihin lopputulos nojautuu. Päämiehelle voi olla tärkeätä myös saada esimerkiksi tietää, voiko oikeudenkäynti jatkua vastapuolen muutoksenhaun vuoksi ja minkälaisiin toimiin tämän vuoksi tulisi varautua.

Selvää tietenkin on, että tapaukset voivat olla hyvinkin erilaisia ja ratkaisun selostamisen tarve ja laajuus voivat vaihdella. Tähän vaikuttaa erityisesti asian laatu mutta merkitystä voi olla myös päämiehen henkilöön liittyvillä seikoilla ja muilla olosuhteilla. Tätä tarvetta ja työmäärää tuomioistuin ei välttämättä kykene aina etukäteen määrittämään palkkiosta päättäessään.

Myös jälkitoimiin varautumista koskevan asetuksen 3 ja 4 a §:n säännösten sanamuodon perusteella lähtökohtana voidaan pitää sitä, että avustajalle maksetaan palkkio jälkitoimista yhden tunnin mukaan ilman sen selvittämistä, minkälainen tarve kussakin yksittäistapauksessa on läpikäydä tuomioistuimen ratkaisua. Asetuksen 4 a §:n perusteella palkkiokysymystä on sitä vastoin tutkittava tarkemmin, jos palkkiota vaaditaan tuntia pitemmältä ajalta. Tällainen kaavamaisuus vastaa myös lainkäytön tarpeita, ja vain poikkeuksellisesti arvioitavaksi voi tulla se, aiheutuuko tuomioistuimen ratkaisusta avustajalle ylipäätänsä enää korvattavia jälkitoimenpiteitä.

Johtopäätös edellä lausutusta on, että A:lla on oikeus saada vaatimansa yhden tunnin työmäärää vastaava palkkio myös jälkitoimista.

Päätöslauselma

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

Valtion varoista maksetaan asianajaja A:lle palkkioksi B:n avustamisesta käräjäoikeudessa käräjäoikeuden määräämän palkkion lisäksi 550 euroa ja arvonlisäveron määrä 132 euroa, mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Asian ovat vahvennetussa kokoonpanossa ratkaisseet: presidentti Mikko Könkkölä, hovioikeudenneuvos Leeni Kivalo, hovioikeudenneuvos Jarmo Kilpelä, hovioikeudenneuvos Terhi Mattila, hovioikeudenneuvos Satu Saarensola, hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko ja hovioikeudenneuvos Wilhelm Norrman

Ratkaisu on yksimielinen.

Asian ovat kolmijäsenisessä kokoonpanossa ratkaisseet: hovioikeudenneuvos Terhi Mattila, hovioikeudenneuvos Satu Saarensola ja hovioikeudenneuvos Wilhelm Norrman

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen