18.12.2018

Kaupunginhallitus oli todennut asemakaavan yhden tontin osalta maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:ssä tarkoitetulla tavalla vanhentuneeksi ja määrännyt tontin saman lain 53 §:ssä tarkoitettuun rakennuskieltoon tontin omistajan haettua rakennuslupaa kahden tontilla olevan rakennuksen purkamiseksi ja kerrosalaltaan 1 394 neliömetrin lämpökeskusrakennuksen rakentamiseksi. Tontille, jolla oli purettavien rakennusten lisäksi jo olemassa 357 kerrosne-liömetrin suuruinen rakennus, sai kaavan mukaan rakentaa enintään kaksikerroksisia huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli 1 944 ne-liömetriä. Uuden lämpövoimalaitoksen katon ylin korkeusasema oli lupapiirustusten mukaan noin 20 metriä nykyistä maanpintaa korkeammalla. Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen oli tulkinnut rakennushankkeen kaavan mukaiseksi.

Hallinto-oikeus hylkäsi maanomistajan valituksen kaupunginhallituksen päätöksestä lausuen perusteluinaan muun ohella seuraavaa:

Kunnalla on kunnan tehtäviä ja asemakaavan laatimista koskevat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset huomioon ottaen alueensa käytön suunnitteluun liittyvän harkintavaltansa mukaisesti oikeus päättää, mille alueille asemakaavoja tai niiden muutoksia mahdollisesti laaditaan.

Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia koskevan kunnan harkintavallan osalta tulee maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten ohella ottaa huomioon toisaalta kunnan yleinen alueensa käytön suunnitteluun liittyvä harkintavalta sekä toisaalta, ettei asemakaavan vanhentuneeksi toteamisella ratkaista lopullisesti alueen rakentamismahdollisuuksia, vaan edellytetään niiden selvittämistä asemakaavan muuttamisesta säädetyssä järjestyksessä.

Valituksenalainen asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia koskeva kaupunginhallituksen päätös koskee vain yhtä vuonna 1980 voimaan tulleen asemakaavan mukaista tonttia. Rakennuslainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp s. 82) on maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että asemakaavan ajantasaisuuden arviointi on usein tarkoituksenmukaista suorittaa laajemmalla alueella kuin mitä rakennuslupahakemus koskee, ja että myös kysymys siitä, milloin asemakaava on merkittävältä osalta toteuttamatta, on arvioitava tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostavan alueen puitteissa. Tällaisena tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostavana alueena on hallituksen esityksessä mainittu kortteli tai laajempikin kokonaisuus, esimerkiksi tietty asuin- tai teollisuusalue.

Kysymyksessä oleva tontti on pinta-alaltaan noin 4 000 neliömetriä. Asemakaavassa se on osoitettu lähialueen muusta maankäytöstä eroavaan käyttöön huoltorakennusten korttelialueeksi. Tontin yhdellä sivulla on asuinkerrostalojen korttelialueeseen kuuluva tontti, yhdellä sivulla puistoaluetta ja kahdella sivulla katualueet. Asiakirjojen mukaan huoltorakennusten korttelialue ei toiminnallisesti tai muutoinkaan ainakaan välittömästi kytkeydy viereisiin alueisiin siten, että asemakaavan toteutuneisuuden ja ajanmukaisuuden arviointi olisi välttämättä tullut suorittaa kysymyksessä olevaa tonttia laajemmalla alueella.

Arvioitavana olevalle alueelle eli kysymyksessä olevalle tontille on asiakirjojen mukaan rakennettu yksikerroksinen 241 kerrosneliömetrin suuruinen kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus, kaksikerroksinen 357 kerrosneliömetrin suuruinen toimistorakennuksena toimiva entinen lämpökeskusrakennus sekä kevytrakenteinen kalustosuoja, jonka pohjapinta-ala on arviolta 100 - 160 neliömetriä. Tontin rakennusoikeudesta on siten käytetty alle puolet. Lämpövoimalaitoksen rakennuslupahakemuksen mukaan laitoksen kerrosala on 1 394 neliömetriä ja hanke tarkoittaa kahden olemassa olevan rakennuksen purkamista siten, että toteutuneesta rakentamisesta jää jäljelle vain kerrosalaltaan 357 neliömetrin suuruinen nykyinen toimistorakennus. Rakennuslupahakemus, jonka vuoksi asemakaavan ajanmukaisuuden arviointiin on ryhdytty, tarkoittaa siten suurimman osan tontin kaavanmukaisesta 1 944 kerrosneliömetrin rakennusoikeudesta käyttämistä tähän uuteen hankkeeseen. Näissä oloissa tontin asemakaavan mukaista rakentamista ei voida katsoa merkittävältä osalta jo toteutetuksi, vaan asemakaavaan perustuva rakentaminen toteutuisi merkittävältä osaltaan vasta hakemuksen mukaisella hankkeella.

Voimassa olevan asemakaavan korttelia koskevat kaavamääräykset rajoittuvat yleisluontoiseen käyttötarkoituksen määrittelyyn (huoltorakennusten korttelialue) sekä rakennusoikeuden (e=0,5) ja kerrosluvun määrittelyyn. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kun otetaan huomioon alueen asemakaavamääräykset sekä rakennuslupahakemuksessa tarkoitetun lämpövoimalaitoksen käyttötarkoitus ja varsinkin laitoksen korkeus, rakennushankkeella on alueiden käytön ja ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä.

Edellä sanotuilla perusteilla kaupunginhallitus on voinut sille maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella kuuluvan harkintavallan nojalla arvioida asemakaavan kysymyksessä olevalta osaltaan vanhentuneeksi.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 20 § 1 mom, 53 § 1 mom, 60 § 1 ja 2 mom sekä 61 §

Hallintolaki 6 §

Äänestys 2-1

Eri mieltä ollut jäänyt jäsen kumosi valituksenalaisen päätöksen muun ohella seuraavin perustein.

Tonttia, jonka osalta kaava on valituksenalaisessa päätöksessä todettu vanhentuneeksi, ei voida pitää kaavan ajantasaisuuden arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena. Vaikka tontille on osoitettu selvästi eri käyttötarkoitus kuin sen ympäristössä sijaitseville tonteille, se ei ole ympäristöstään erillinen tai itsenäinen kokonaisuus. Kaavan toteutumatta jääneen osan merkittävyyttä ei tässä tilanteessa voida arvioida vain tuon tontin osalta. Arviointi on suoritettava vähintäänkin alueella, jonka maankäyttöön ja ympäristökuvaan kaavan toteutuminen tuon tontin osalta välittömästi vaikuttaisi. Tämän alueen on katsottava käsittävän ainakin viereiset ja vastapäiset tontit ja muut alueet.

Tontti on kaavan mukaisessa käytössä ja sen ympäristöön kaavassa osoitettu rakentaminen on olennaisilta osiltaan toteutunut. Kaavasta toteutumatta jäänyttä osaa ei voida pitää merkittävänä sen paremmin määrällisesti kuin alueiden käytön kannalta. Tontilla toteutumatta jäänyttä rakentamista ei voida myöskään sellaisenaan pitää alueen ympäristökuvan kannalta olennaisena. Kaavan ei voida näissä olosuhteissa katsoa jääneen merkittäviltä osilta to-teuttamatta. Kaavan ei voida katsoa jääneen toteutumatta sillä perusteella, että kaavan mukainen rakentaminen ei ole kaupungin muuttuneiden maankäytön tavoitteiden tai strategioiden mukaista tai että kysymyksessä olevalle paikalle ei enää edellä mainituista tai muista syistä kaavoitettaisi vastaavalla tavalla kuin voimassa olevassa kaavassa on tehty.

Koska kaava on merkittävältä osalta toteutunut, sitä ei ole voitu todeta vanhentuneeksi maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:ssä tarkoitetussa ajantasaisuuden arviointimenettelyssä eikä sitä ole tällä perusteella voitu määrätä rakennuskieltoon.

KHO:n päätös 15.5.2020 taltionumero 2114. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.