12.12.2018

Kosovon kansalaiselle B:lle oli joulukuussa 2011 myönnetty oleskelulupa Suomeen Suomen kansalaisen kanssa helmikuussa 2011 solmimansa avioliiton perusteella. B oli marraskuussa 2015 hakenut pysyvää oleskelulupaa, joka hänelle oli myönnetty tammikuussa 2016. B oli hakenut avioeroa helmikuussa 2016. Puolisot olivat muuttaneet erilleen huhtikuussa 2016 ja heidän avioliittonsa oli päättynyt eroon syyskuussa 2016.

Kosovon kansalainen A oli marraskuussa 2016 hakenut oleskelulupaa Suomeen B:n kanssa lokakuussa 2016 solmimansa avioliiton perusteella. A ja B olivat kertomansa mukaan tavanneet ensimmäisen kerran Kosovossa kesällä 2014 ja seuraavan kerran vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt hakemuksen, koska asiassa on perusteltua aihetta epäillä, että B oli saanut oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan ulkomaalaislain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ja että B:n purkautunut parisuhde Suomen kansalaisen kanssa oli solmittu maa-hantulosäännösten kiertämiseksi.

Hallinto-oikeus totesi, että Maahanmuuttovirasto ei ollut oleskelulupaharkinnassaan helmikuussa 2011 katsonut, että B olisi solminut avioliittonsa maahantulosäännösten kiertämiseksi. Pelkästään se seikka, että B on mahdollisesti aloittanut A:n kanssa avioliiton ulkopuolisen suhteen ennen avioliittonsa päättymistä, ei osoita, että B:n avioliitto Suomen kansalaisen kanssa olisi alun perin solmittu maahantulosäännösten kiertämiseksi. B:n vuonna 2011 solmimaa avioliittoa ei pelkästään avioeron hakemisen ja pysyvän oleskeluluvan saamisen ajallisen läheisyyden perusteella voida katsoa solmitun maahantulosäännösten kiertämiseksi. Hallinto-oikeus katsoi, että B ei ollut saanut oleskelulupaansa antamalla vääriä tietoja perhesuhteistaan, ja kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen.

Ulkomaalaislaki 36 § 3 mom ja 37 § 1 mom

Äänestys 2 - 1

Eri mieltä ollut hallinto-oikeuden jäsen katsoi, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välisen suhteen voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 2014. B oli tästä huolimatta marraskuussa 2015 hakenut pysyvää oleskelulupaa perusteena perheside Suomen kansalaiseen puolisoonsa. Se, että B oli yksin hakenut avioeroa, tukee sitä, että avioerohakemuksen jättämisen ajankohdalla on ollut yhteys pysyvän oleskeluluvan saamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon B:n hakemushistoria, asiassa on perusteltua aihetta epäillä B:n solmineen aiemman avioliittonsa maahantulosäännösten kiertämiseksi. Maahanmuuttovirasto oli siten voinut katsoa, että B oli saanut oleskelulupansa antamalla vääriä tietoja perhesuhteistaan.