276/2017

Tätä asetusta sovelletaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), jäljempänä porotalouden rakennetukilaki , 3 §:ssä tarkoitettuihin tukijärjestelmiin.

Yksinomaan porotaloutta koskevan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimi täyttää porojen ja porotuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen Suomessa myönnettävien kansallisten tukien sallimisesta annetun Euroopan komission päätöksen K(2016) 1752, ehdot.

Muuta luontaiselinkeinoa kuin porotaloutta koskevan tuen ja tutkimusrahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimi täyttää tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 ehdot.

Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimi täyttää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 ja sen hyväksymistä tai muuttamista koskevan komission päätöksen ehdot.

Porotalouden rakennetukilain 87 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun erityisen etuuden myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimi täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 1408/2013 ehdot.

Porotalouden rakennetukilain 87 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun erityisen etuuden myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimi täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 717/2014 ehdot.

Tukea ei saa myöntää sellaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, jota tarkoitetaan suuntaviivoista valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetussa komission tiedonannossa (2014/C 249/01).

Tukea ei saa myöntää eikä myönnettyä tukea maksaa, jos tuen tai sen maksun hakija ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea ( aloitustuki ), elinkeinonharjoittajan investointitukea ( investointituki ), asunnonrakentamistukea ja paliskunnan investointitukea saa hakea jatkuvasti. Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, jotka ovat:

Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua tukea saa hakea vuosittain seuraavasti:

Porotalouden rakennetukilain 50 §:n 2 momentissa tarkoitettu kustannusten raja, jonka ylittyessä on pyydettävä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu lausunto, on 200 000 euroa.

Aloitustuen sekä tuen, johon sisältyy lainamuotoista tukea, myöntämisen edellytyksenä on, että hakija esittää liiketoimintasuunnitelman.

Liiketoimintasuunnitelmassa on esitettävä ainakin:

Edellä 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen laskelmien tarkastelukauden tulee koskea hakemusvuotta edeltävää vuotta, hakemusvuotta ja vähintään viittä hakemusvuotta seuraavaa tilikautta. Laskelman laatijan on esitettävä käytettyjen ennusteiden perusteet ja lähdeaineisto. Hakijalle avustuksena myönnettävä porotalouden rakennetukilain ja ennen sen voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön perusteella myönnetty aloitus- ja investointituki on otettava maksuvalmiussuunnitelmassa huomioon niinä vuosina, joina avustukset maksetaan.

Liiketoimintasuunnitelman toteutumista koskevassa selvityksessä on esitettävä, miten suunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat toteutuneet, sekä tarvittaessa syyt, jotka ovat vaikuttaneet siihen, etteivät toimenpiteet ole toteutuneet suunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Aloitustuella tuettavia toimenpiteitä valittaessa noudatetaan 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun ohjelman mukaisia valintaperusteita. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista annetun lain (27/2014) 11 §:ssä tarkoitettuna hallintoviranomaisena aloitustuen valintaperusteet mainitun lain 14 §:ssä tarkoitettua seurantakomiteaa kuultuaan.

Jos tuen myöntämiseen osoitetut varat eivät riitä kaikkien tuen ehdot täyttävien investointien tukemiseen, tuettavia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon:

Perheenjäsenellä tarkoitetaan hakijan puolisoa sekä hakijan tai hänen puolisonsa rintaperillistä ja ottolasta, näiden puolisoa ja rintaperillistä sekä hakijan tai hänen puolisonsa vanhempia.

Tilanpidon aloittamisesta säädetään 28 §:ssä.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun:

Tukea aloitettuun toimenpiteeseen voidaan myöntää, jos:

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukihakemus tehdään heti, kun se hakemuksen perusteeksi edellytettyjen asiakirjojen ja paliskunnan päätöksentekoa koskevien sääntöjen perusteella on mahdollista.

Tuki myönnetään liitteessä tarkoitettujen tuen enimmäismäärien ja tukimuotojen mukaisesti, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jos samaan tarkoitukseen on jo myönnetty tukea Euroopan unionin tai kansallisista varoista, tässä asetuksessa tarkoitettu tuki ja aikaisemmin myönnetty tuki yhteensä ei saa ylittää liitteen mukaisia tuen enimmäismääriä. Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon myös hakijan muun lain kuin porotalouden rakennetukilain nojalla saama tai hakijalle kuuluva sekä muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä tuki tai etuus, joka kohdistuu samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena, verovapautena tai muulla vastaavalla tavalla.

Myönnettäessä tukea kohteeseen, joka on tuhoutunut vahinkotapahtumassa, samaan kohteeseen kohdistuva vakuutuskorvaus vähennetään tuettavan investoinnin hyväksyttävästä kustannusarviosta.

Yksityisenä rahoituksena hyväksytään rakentamisinvestoinnissa oman puutavaran tai maa-aineksen käyttö ja tuen saajan tekemä työ. Oman työn arvo on 15 euroa työntekijätunnilta. Jos työ tehdään käyttäen traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työn arvo on 30 euroa tunnilta henkilötyön lisäksi.

Työstä on pidettävä tuntikirjanpitoa. Puutavaran ja maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta on esitettävä asiantuntijan selvitys.

Tuettava rakentaminen on toteutettava kohteen käyttötarkoitukseen nähden taloudellisella tavalla. Taloudellisuutta arvioitaessa voidaan hyväksyttävien rakentamiskustannusten lisäksi ottaa huomioon tuettavan kohteen laatu ja käyttöaika sekä rakentamisesta aiheutuvat muut kustannukset. Rakentamisen hyväksyttäviin kustannuksiin ei kuitenkaan lueta sellaisia laadusta aiheutuvia kustannuksia, jotka eivät ole tavanomaisia eivätkä välttämättömiä tuen kohteena olevassa tuotantotoiminnassa. Rakentamisen hyväksyttäviin kustannuksiin voivat sisältyä myös hankkeen suunnittelusta sekä vesihuollosta ja sähköistyksestä aiheutuvat kustannukset.

Rakentamisen hyväksyttävät enimmäiskustannukset voivat olla erilaiset poronhoitoalueen eri osissa, jos rakentamisen kustannukset eroavat investoinnin kustannuksiin vaikuttavalla tavalla. Rakentamisen hyväksyttävien enimmäiskustannusten on perustuttava tuen hakuajankohdan kustannustasoon.

Rakennuksen rakentamista koskevaan investointitukihakemukseen on liitettävä suunnitelma, jossa on oltava:

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin.

Tuen kohteena olevaa tuotannonalaa koskevia ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevien Euroopan unionin tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvien pakollisten vaatimusten täyttyminen voidaan todeta myös muun kuin tuen myöntäneen viranomaisen suorittaman tarkastusten tai valvonnan perusteella, tilakäynnin perusteella, paliskuntaa koskevassa tarkastuksessa saadun tiedon perusteella tai muulla vastaavalla luotettavalla tavalla.

Riittävänä ammattitaitona pidetään tuen kohteena olevan elinkeinotoiminnan alalta hankittua vähintään toisen asteen tutkintoa. Ammattitaito voidaan osoittaa myös oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla.

Aloitustukea myönnettäessä riittävänä ammattitaitona pidetään myös vähintään kolmen vuoden käytännön kokemusta porotaloudesta tai muusta luontaiselinkeinosta ja sen lisäksi hankittua tuen kohteena olevan elinkeinotoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta, jonka laajuus vastaa vähintään 20 opintoviikkoa tai 30 opintopistettä ja josta vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopistettä vastaava osuus on talousopintoja. Jos aloitustukea hakee kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella hakijalla on vähintään kolmen vuoden työkokemus ja vähintään puolella hakijoista on edellä tarkoitettu koulutus.

Muuta kuin aloitustukea myönnettäessä riittävänä ammattitaitona pidetään myös vähintään kolmen vuoden käytännön kokemusta porotaloudesta tai muusta luontaiselinkeinosta ja sen lisäksi hankittua tuen kohteena olevan elinkeinotoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta, jonka laajuus vastaa vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopistettä. Jos tuotantosuunta ei tuettavan toimenpiteen vuoksi muutu, riittävänä ammattitaitona pidetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta porotaloudesta tai muusta luontaiselinkeinosta.

Luontaiselinkeinoksi katsotaan tilalla harjoitettava kotieläintuotanto, viljan, öljykasvien, heinän ja nurmen viljely sekä avomaan puutarhatalous ja kasvihuonetuotanto, jos sen vaatima työpanos on keskimäärin enintään 1 000 henkilötyötuntia vuodessa tai tilalla harjoitetusta maataloudesta saatava yrittäjätulo on pienempi kuin maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) nojalla säädetty alin maatalouden yrittäjätulo. Yrittäjätuloon luetaan tällöin ainoastaan muusta maataloudesta kuin porotaloudesta saatu tulo.

Tilan elinkelpoisuutta arvioitaessa luontaiselinkeinojen lisäksi otetaan huomioon tilalla tai tilalta käsin harjoitettavat luontaiselinkeinoon liittyvät elinkeinot. Kalastuksen ja metsätalouden lisäksi tällaisina elinkeinoina pidetään:

Luontaiselinkeinoon liittyvään elinkeinoon voidaan rinnastaa toiminta tilalla osana palvelujen tai tuotteiden jalostus-, jakelu- tai myyntiketjua. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon luontaiselinkeinoon liittyvät elinkeinot, jotka työllistävät yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä lisäksi muita henkilöitä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti.

Henkilön, joka omistaa vähemmän kuin 80 eloporoa tai harjoittaa yksinomaan muuta luontaiselinkeinoa kuin porotaloutta, katsotaan saavan pääasiallisen toimeentulonsa luontaiselinkeinosta, jos hänen vuotuiset tulonsa luontaiselinkeinosta ovat vähintään 8 500 euroa. Jos luontaiselinkeinoa harjoittaa yhdessä useampi henkilö yhtymänä, vähimmäistulona otetaan huomioon eniten ansaitsevan henkilön tulot.

Tukea ei myönnetä sellaiselle porotalouden tai muun luontaiselinkeinon harjoittajalle, jonka muusta kuin porotalouden rakennetukilaissa tarkoitetun elinkeinon harjoittamisesta saamat viimeksi toimitetussa valtionverotuksessa todetut verotettavat ansiotulot ylittävät 40 000 euroa vuodessa tai, jos hakijana ovat aviopuolisot yhdessä, yhteensä 60 000 euroa vuodessa. Tuloissa voidaan ottaa huomioon todennettavissa olevat muutokset.

Ammattia harjoittavan tulona pidetään sitä tuloslaskelmaan perustuvaa toiminnan tulosta, joka viimeksi toimitetussa verotuksessa on katsottu henkilön asianomaisen tulolähteen tuloksi lisättynä tehdyillä poistoilla, maksetuilla koroilla ja välittömillä veroilla. Hakijan harjoittaessa luontaiselinkeinon ohella liiketoimintaa tämän toiminnan tuloksi katsotaan vastaava tuloslaskelman mukaiseen käyttökatteeseen perustuva tulos lisättynä edellä mainituilla erillä.

Investointitukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

Investointitukea ei makseta kustannuksista, jotka aiheutuvat:

Ilman tilan hallintaa tukea voidaan myöntää vain 19 §:n 3 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.

Porotalouden rakennetukilain 15 §:n 2 momentin ehdot täyttävälle hakijalle voidaan myöntää tukea 19 §:n 3 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin myös, jos hän omistaa vähintään 50 eloporoa ja sitoutuu tekemään 60 paliskunnan hyväksymää työpäivää kolmen poronhoitovuoden aikana.

Myönnettäessä tukea porojen hankintaan 21 §:n 2 momentissa tarkoitetulle hakijalle edellytyksenä on, että hakijan poromäärä hankinnan johdosta nousee vähintään 80 eloporoon. Tukea porojen hankintaan ei myönnetä siltä osin kuin hankinta johtaisi paliskunnan osakkaalle poronhoitolain nojalla vahvistetun suurimman sallitun poromäärän ylittymiseen. Tukikelpoinen kustannus eloporoa kohden on enintään 400 euroa.

Moottorikelkan hankintaan voidaan myöntää tukea aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua siitä, kun hakijalle on myönnetty tukea vastaavaan tarkoitukseen, jos hakija on edellisen samaan tarkoitukseen myönnetyn tuen myöntämisestä lähtien moottorikelkkaa käyttäen tehnyt poronhoitovuosittain vähintään 45 paliskunnan hallituksen hyväksymää työpäivää. Jos työpäiviä koskeva edellytys ei täyty, hakijalle voidaan myöntää tukea aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisestä vastaavaan tarkoitukseen myönnettyä tukea koskevan päätöksen tekemisestä.

Mönkijän hankintaan voidaan myöntää tukea aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun hakijalle on myönnetty tukea vastaavaan tarkoitukseen, jos hakija on edellisen tuen myöntämisestä lähtien mönkijää käyttäen tehnyt poronhoitovuosittain vähintään 30 paliskunnan hallituksen hyväksymää työpäivää. Jos työpäiviä koskeva edellytys ei täyty, hakijalle voidaan myöntää tukea aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisestä vastaavaan tarkoitukseen myönnettyä tukea koskevasta päätöksestä.

Myönnettäessä investointitukea luontaiselinkeinosta saatujen tuotteiden myyntikunnostuksessa tarpeellisen tuotantorakennuksen rakentamiseen tai koneen tai laitteen hankintaan, edellytyksenä on, että:

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei myönnetä erillistä myyntitilaa varten.

Tukea voidaan myöntää sellaisen käytetyn koneen tai laitteen hankintaan:

Investointitukea voidaan myöntää myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat koneen tai laitteen hankinnasta osamaksurahoituksella, kuitenkin enintään omaisuuden markkina-arvoon asti. Osamaksukaupasta annetun lain (91/1966) 1 §:ssä tarkoitetulla osamaksukaupalla hankitun omaisuuden hankintameno katsotaan myös rahoitusvelan osalta tukikelpoiseksi, jos:

Osamaksusopimukseen liittyvät hallinto-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muut vastaavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Leasingsopimukseen sovelletaan, mitä 2 §:n 2 momentissa mainitun komission asetuksen 14 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetään.

Myönnettäessä aloitustukea porotalouteen edellytyksenä on, että hakijan liiketoimintasuunnitelman mukainen poromäärä on vähintään 80 eloporoa. Tukea ei kuitenkaan myönnetä, jos hakijan eloporomäärä ylittää poronhoitolain nojalla vahvistetun paliskunnan suurimman sallitun osakaskohtaisen poromäärään.

Myönnettäessä aloitustukea porotalouteen ja muuhun luontaiselinkeinoon edellytyksenä on, että hakijan liiketoimintasuunnitelman mukainen vuotuinen kokonaistulo on vähintään 8 500 euroa viimeistään kolmantena kalenterivuotena toiminnan aloittamisesta.

Tilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki. Tukea ei myönnetä hakijalle, jolle jo aikaisemmin on myönnetty aloitustukea tai sitä vastaavaa tukea tilanpidon aloittamiseen tai joka on tai on ollut määräysvaltaisena osakkaana yhteisössä, jolle on myönnetty tukea tilanpidon aloittamiseen. Aloitustuki voidaan kuitenkin myöntää, jos tuen saaja on luopunut jo myönnetystä tuesta eikä tuen maksamista ole aloitettu tai lainaa nostettu.

Aloitustuen saajan on aloitettava liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen yhdeksän kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä.

Aloitustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa hallintaansa tilan, joka käsittää rakennetun tilakokonaisuuden tai vähintään viisi hehtaaria peltoa tai yhteensä vähintään 50 hehtaaria metsämaata ja yhteismetsäosuutta.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä aloitustuki voidaan myöntää luontaiselinkeinoalueella porotalouteen, jos hakija saa hallintaansa vähintään yhden hehtaarin suuruisen rakennuskelpoisen tilan.

Porotalouden harjoittaminen katsotaan aloitetuksi, kun hakija saa luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella hallintaansa tuen myöntämisen edellytyksenä olevan tilan ja hakijan eloporomäärä on kasvanut vähintään puolitoistakertaiseksi siitä, mikä se oli, kun hakija sai tilan hallintaansa, kuitenkin siten, että hakijan eloporomäärä on kahden vuoden kuluessa tilanpidon aloittamisesta vähintään 80.

Porotalouden ja muun luontaiselinkeinon harjoittaminen katsotaan aloitetuksi, kun hakija saa luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella hallintaansa tilan, jolla harjoitettavasta luontaiselinkeinosta saatu vuotuinen kokonaistulo ylittää 5 900 euroa.

Jos tila on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman ja hakija on saanut hallintaansa kokonaisuuden, joka muodostaa tuen myöntämisen edellytyksenä olevan tilan.

Jos hallinta siirtyy myöhemmin kuin luovutuskirjan allekirjoituspäivänä tai hetkenä, jona perinnönjako, ositus tai testamentti sai lainvoiman, aloittamisen katsotaan tapahtuneen hallinnan siirron ajankohtana.

Aloitustuen määrä on yhteensä enintään 50 000 euroa, josta avustuksen määrä on enintään 25 000 euroa ja lainaan liittyvän tuen tai varainsiirtoverolain (931/1996) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun verovapauden määrä yhteensä enintään 25 000 euroa.

Aloitustukena myönnetyn lainan määrä saa olla enintään 80 prosenttia tilan tai sen irtaimiston hankintahinnasta. Lainaa voidaan myöntää yhteensä enintään 100 000 euroa.

Aloitustuen enimmäismäärässä otetaan huomioon vähennyksenä saman tilan tai sen irtaimiston hankintaan myönnetty muu tuki ja koko tilan hankintaan kohdistuva 1 momentissa tarkoitetun verovapauden arvo. Tuki vähennetään ensisijaisesti lainaan liittyvästä tuesta, kuitenkin niin, että tuesta 2 000 euroa on jätettävä vähentämättä. Tämän jälkeen tuki vähennetään avustuksesta. Jos muut tuet ja etuudet yhteensä ylittävät avustuksena ja lainaan liittyvänä tukena haetun aloitustuen enimmäismäärän, tukea ei myönnetä.

Asunnonrakentamistukea voidaan myöntää sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentamisinvestointiin, ensisijaisesti tiloilla jo olemassa olevien asuinrakennusten peruskorjaukseen.

Tukea voidaan myöntää myös sellaiseen asumista palvelevaan vesihuoltoon ja sähköistykseen liittyvään investointiin, joka ei sisälly asuinrakennuksen rakentamiskustannuksiin sekä tieyhteyden rakentamiseen yleiseltä tieltä asuinrakennukselle.

Muun kuin peruskorjattavan asunnon huoneistoala saa olla enintään 160 neliömetriä ja kahden samassa rakennuksessa olevan asunnon huoneistoala yhteensä enintään 200 neliömetriä. Asunnon laajennuksessa huoneistoala saa erityisestä syystä olla edellä sanottua suurempi, tukea myönnetään kuitenkin enintään 180 huoneistoneliömetrille.

Peruskorjattavan asuinrakennuksen tuettava huoneistoala on enintään 250 neliömetriä. Talousrakennuksen tuettava enimmäishuoneistoala on 60 neliömetriä.

Paliskuntien yhdessä omistamia poroteurastamoja lukuun ottamatta tuen myöntämisen edellytyksenä on, että paliskunnassa noudatetaan hyvää poronhoitotapaa ja paliskunnan eloporomäärä ei ylitä paliskunnalle poronhoitolain nojalla vahvistettua suurinta sallittua poromäärää. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kuitenkin päättää, että tuki myönnetään, jos paliskunnan eloporomäärä on enintään kolme prosenttia suurempi kuin edellä tarkoitettu suurin sallittu poromäärä ja tuen hakija esittää erityisiä syitä vahvistetun poromäärän ylittymiseen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä paliskunnalle on, että hakija esittää ajan tasalla olevan paliskunnan investointisuunnitelman ja investointien hoitosuunnitelman.

Tukea voidaan myöntää aidan rakentamisinvestointiin tai kunnossapitoon vain, jos hakija esittää suunnitelman, josta ilmenevät paliskunnan alueen aidat ja niiden iät, pituudet sekä tiedot paliskunnan aitojen uudisrakentamisen, peruskorjaamisen ja vuotuisten kunnossapitotöiden tarpeesta ja töiden kiireellisyysjärjestyksestä hakuvuodelta ja seuraavilta viideltä vuodelta. Paliskunnan alueen aitoihin ei lueta valtakunnan rajalla olevia esteaitoja.

Paliskunnan aidan uudisrakentamiseen tai peruskorjaukseen myönnettävän tuen edellytyksenä on, että paliskunta esittää selvityksen alueen omistajan tai haltijan suostumuksesta taikka viranomaisen luvasta aidan sijoittamiseen.

Paliskunnan investointitukea voidaan myöntää poronhoidossa välttämättömiin ja kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

Tukea voidaan myöntää myös sellaiseen vesihuoltoon tai sähköistykseen liittyvään investointiin, joka ei sisälly 1 momentissa tarkoitetun investoinnin rakentamiskustannuksiin.

Paliskunnan aitojen kunnossapitotukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

Kunnossapitotukea ei myönnetä aidan peruskorjaukseen.

Tukea voidaan myöntää paliskuntaa kohden vuosittain vähintään 1 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Tutkimusrahoitusta voidaan myöntää porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevien taloudellisten, sosiaalisten, teknisten, ympäristöllisten, hallinnollisten ja oikeudellisten kysymysten tutkimukseen ja selvittelyyn sekä kilpailu- ja koerakennustoimintaan.

Tutkimusrahoituskustannuksina voidaan hyväksyä 2 §:n 2 momentissa mainitun komission asetuksen 31 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut kustannukset.

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa poro- ja luontaiselinkeinojen tutkimusneuvottelukunnan asettamisesta. Neuvottelukuntaan voidaan nimittää puheenjohtaja ja enintään kahdeksan jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajalla ja jäsenillä tulee olla neuvottelukunnan tehtävien kannalta riittävä asiantuntemus.

Neuvottelukunnan jäsenten palkkioista ja matkakustannuksista vastaa se viranomainen tai toimielin, jonka edustajana neuvottelukunnan jäsen toimii.

Neuvottelukunta antaa tarvittaessa lausunnon rahoitettavaksi haetuista tutkimus- ja selvityshankkeista.

Lupa porotalouden rakennetukilain 87 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetun tukikohdan sijoittamiseen voidaan myöntää, jos:

Metsähallituksen hallinnassa olevan maan käyttöoikeutta koskeva lupa myönnetään:

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että maksuhakemuksen perusteena oleva toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva meno on lopullinen. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta.

Jos laina on myönnetty kiinteän omaisuuden hankintaan, aloitustukeen liittyvän lainan saa kuitenkin nostaa, jos luovutuskirjaan perustuva tuen kohteena oleva vastike maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa.

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn toimenpiteessä aiheutuneista menoista ja toimenpiteen etenemisestä. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu tuen saajan kirjanpitoon tai muistiinpanovelvollisen verovelvollisen osalta muistiinpanoihin.

Asunnonrakentamistuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tuen saaja esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän todistuksen investoinnin valmiusasteesta.

Osamaksukaupalla hankittua omaisuutta koskevan tuen maksamista haettaessa tuen saajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rahoitusyhtiön kirjallinen ilmoitus osamaksusopimuksella hankittua omaisuutta koskevista maksuista hankinnan toimittajalle. Ilmoituksesta tulee ilmetä kunkin maksuerän euromäärä ja maksupäivä.

Aloitustuen avustusosuus maksetaan kahtena samansuuruisena eränä maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä ( avustuksen maksupäivä ).

Ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämisen jälkeen tilanpidon aloittamista ensiksi seuraavana avustuksen maksupäivänä. Jos tilanpidon aloittamista ensiksi seuraavaan avustuksen maksupäivään on lyhyempi aika kuin kaksi kuukautta, ensimmäinen avustuserä maksetaan tilanpidon aloittamista toiseksi seuraavana avustuksen maksupäivänä.

Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen. Aloitustuki maksetaan enintään viiden vuoden aikana tilanpidon aloittamisesta.

Porotalouden rakennetukilain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetut selvitykset on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen avustuksen maksupäivää.

Muun tuen kuin aloitustuen avustuksen ensimmäisen erän maksamista ja lainan ensimmäisen erän nostolupaa on haettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Jos toimenpiteen toteutusaikaa on pidennetty, ensimmäisen erän maksamista on haettava päätöksessä mainittuna aikana.

Rakentamiseen myönnetyn avustuksen viimeisen erän maksamista ja lainan viimeisen erän nostolupaa on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Maksettavaksi haetun avustuksen ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia avustuksena myönnetyn tuen määrästä ja lainan ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia tuen kohteena olevan lainan kokonaismäärästä. Asunnonrakentamistuen avustusta maksetaan ja lainaa saa nostaa valmiusastetta vastaavasti.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki maksetaan tai lainan saa nostaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.

Valtionlainan viitekorko voi olla 6 tai 12 kuukauden euriborkorko. Viitekorkoon lisätään kahden prosenttiyksikön kiinteä osuus. Valtionlainan kokonaiskorko vaihtuu laina-aikana viitekoron vaihtelun mukaisesti.

Ehto koron vaihtumisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla on mainittava tukipäätöksessä.

Lainansaajan on maksettava valtionlainasta porotalouden rakennetukilain 37 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkoetuuden määrällä alennettua korkoa. Sen jälkeen, kun lainan korkoetuus on käytetty loppuun, on lainasta maksettava sen kokonaiskoron mukaista korkoa.

Rakentamiseen myönnetyt valtionlainat ovat kaksi ensimmäistä lainavuotta korottomia. Korkovapautena myönnettävä tuki lasketaan kokonaiskoron perusteella.

Valtionlainan ehdoksi voidaan asettaa, ettei lyhennyksiä peritä yhden, mutta enintään kolmen vuoden ajalta, vaan lyhennykset kuitataan maksetuiksi ennen sitä eräpäivää, jona ensimmäinen lyhennys olisi muutoin tullut maksaa. Perimättä jäävä lyhennys lasketaan mukaan tukeen lainaan liittyvää kokonaistukea laskettaessa. Vapaavuosien lyhennyserät otetaan tukea laskettaessa huomioon myönnetyn kokonaislainamäärän mukaan laskettuina.

Valtionlaina voidaan myöntää osaksi ilman vakuutta, jos lainan hakijalla ei ole käytettävissään sellaista omaisuutta tai varoja, joita on mahdollista käyttää haetun lainan vakuutena. Laina voidaan kuitenkin myöntää vakuudetta vain, jos lainoitettavaan toimintaan ei liity olennaisia riskejä, toiminta on vakaata ja lainan hakijan voidaan aikaisemman toimintansa perusteella arvioida selviytyvän lainan ja sen korkojen maksamisesta. Kokonaan vakuudetta laina voidaan myöntää vain, jos siihen on erityisen painavia syitä. Irtaimiston hankintaan lainaa ei saa myöntää kokonaan vakuudetta.

Osaksi ilman vakuutta myönnettävään lainaan sisältyvän tuen määrä on 0,45 prosenttia lainan määrästä. Jos laina myönnetään kokonaan ilman vakuutta, tuen arvo on 1,0 prosenttia lainan määrästä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää enimmäismäärästä, joka laina-aikana voidaan käyttää valtionlainan korkoetuutena, lyhennysten vapaavuosina, korkovapautena ja vakuudettomuuteen liittyvänä tukena tai korkotukilainan korkotukena.

Valtionlainan korkoetuutena myönnettävän tuen enimmäismäärä on viiden prosentin enimmäiskorkoetuuden ja korkotukilainan korkotuki neljän prosentin enimmäiskorkotuen perusteella puolen vuoden korkojaksoilta laskettujen nimellisarvoisten tukierien yhteenlaskettu määrä.

Valtionlainaan liittyvä korkovapaus lasketaan kokonaiskoron perusteella noudattaen 2 momentin säännöksiä. Valtionlainan vapaavuodet lasketaan mukaan hyväksytyn kokonaislainamäärän mukaisina lyhennyksinä.

Jos lainaan sisältyvä tuki on myönnetty aloitustukena, tuki tulee maksaa enintään viiden vuoden aikana lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta lukien.

Myönnettäessä tuki lainaan liittyvänä tukena tarkoitetaan tukitasolla valtionlainan korkoetuuden, korkovapauden, lyhennysten vapaavuosien ja vakuudettomuuden arvon sekä korkotukilainan korkotuen kokonaismäärän osuutta tuen kohteen hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukitasoa laskettaessa puolivuosittain maksettava korkoetuus, korkovapaus ja vapaavuosien lyhennykset sekä korkotukilainan korkotuki diskontataan tuen myöntämisvuoden arvoon. Diskonttauskorkona käytetään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetussa komission tiedonannossa (08/C 14/02) tarkoitettua viitekorkoa.

Laina tai valtion saaminen on kokonaisuudessaan maksettava yhdessä erässä lähinnä seuraavana eräpäivänä, jos erääntymätön pääoma on enintään 850 euroa.

Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia lainan ehtojen muuttamisesta ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa, jos on todennäköistä, että muutoksen johdosta valtion menot lisääntyvät jäljellä olevana laina-aikana. Korkotukilainan ehtoja saa kuitenkin muuttaa sen jälkeen, kun lainaan liittyvä korkotuki on maksettu kokonaan, jos lainan vakuutena ei ole valtiontakausta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa lainaehtojen muuttamiseen on hankittava ennen kuin sen lyhennyserän tai koron suoritusvelvollisuus on tuen ehtojen mukaan syntynyt, jota muutoshakemus koskee tai, jos kysymys on takauksen kohteena olevasta lainasta, ennen kuin lykkäyksen kohteena oleva lyhennys on erääntynyt.

Luotonantajalle valtionlainojen hoitamisesta aiheutuvien kulujen korvauksen suuruus on 0,75 prosenttia maksamatta olevan lainapääoman määrästä. Korvausta haetaan Maaseutuvirastolta puolivuosittain.

Valtionlainaan, korkotukilainaan tai muuhun valtiontakauksen kohteena olevaan lainaan liittyvän tuen seuraamiseksi luotonantajan on toimitettava Maaseutuvirastolle ainakin seuraavat tiedot:

Valtiontakauksen myöntämisen edellytyksenä on, että lainaohjelman mukaiset vuotuiset lyhennysmaksut ovat kaikki yhtä suuria.

Valtiontakaukseen sisältyvä tuki ei voi ylittää tukikohteen kokonaistuen enimmäismäärää. Jos samaan tarkoitukseen valtiontakauksen lisäksi haetaan sekä lainaa että avustusta ja myönnettävä tuki ylittäisi tukikohteen kokonaistuen enimmäismäärän, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään ensin lainaan liittyvästä tuesta siten, että takaukseen sisältyvä tuki voi vähentää lainaan liittyvän tuen määrän enintään puoleen siitä määrästä, joka muuten voitaisiin tarkoitukseen myöntää, ja loppuosa takaukseen sisältyvän tuen määrästä vähennetään avustuksesta. Jos samaan tarkoitukseen haetaan valtiontakausta ja avustusta, vastaava vähennys tehdään avustuksen määrästä.

Valtiontakaus voidaan myöntää 4 luvussa tarkoitettua tuotantorakennuksen rakentamisinvestointia tai porojen hankintaa sekä 6 luvussa tarkoitettua asunnonrakentamista varten otetulle lainalle.

Valtiontakaus myönnetään ensisijaisesti lainalle, joka käytetään toimintaan, jossa merkittävästi uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan tilan tuotantotoimintaa. Toiminnassa ei saa olla merkittäviä rahoitukseen liittyviä riskejä.

Yhtä tilaa kohden saa olla valtiontakauksia voimassa enintään 100 000 euroa. Valtiontakaus voi ainoastaan erityisestä syystä olla suurempi kuin 30 prosenttia tuettavan toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Jos samaan tukikohteeseen on myönnetty tai myönnetään avustusta, avustus ja valtiontakaus yhteensä eivät saa ylittää 70 prosenttia tuen kohteena olevan toimen kokonaisrahoituksesta.

Jos tuettavan investoinnin hyväksytty kustannusarvio tai tarjous ylittää tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärän, valtiontakaus voidaan myöntää hyväksytyt tukikelpoiset kustannukset ylittävää lainan osaa varten vain, jos takaukseen sisältyvä tuki yhdessä avustuksen ja samaan tarkoitukseen myönnettyyn lainaan liittyvän tuen kanssa ei ylitä hyväksyttyihin tukikelpoisiin enimmäiskustannuksiin perustuvaa tuen enimmäismäärää.

Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys.

Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on vähintään 0,15 prosenttia mutta enintään 5,0 prosenttia koko takauksen määrästä.

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa vuosittain etukäteen kunakin vuonna myönnettäviä valtiontakauksia varten valtiontakaukseen sisältyvän tuen määräksi katsottavan osuuden valtiontakauksen määrästä.

Valtiontakausta myönnettäessä peritään lainan saajalta luottolaitoksen välityksellä valtiolle kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain jälkikäteen maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava vuosittain kahdessa erässä huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Luotonantajalle takausluoton hoitamisesta maksettava korvaus on 0,2 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Korvausta haetaan Maaseutuvirastolta puolivuosittain.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2017.

Vuonna 2017 edellä 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu määräaika tutkimusrahoituksen hakemiselle päättyy 31 päivänä lokakuuta.