Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1698/1992

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus oikeuskanslerinvirastosta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Oikeusministerin esittelystä säädetään:

Oikeuskanslerinviraston tehtävät

1 §

Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto. Oikeuskanslerinviraston päällikkönä on oikeuskansleri.

Oikeuskanslerinvirastossa valmistellaan oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvat asiat sekä suoritetaan ne muut oikeuskanslerin toimialaan kuuluvat tehtävät, joista jäljempänä säädetään.

Organisaatio

2 §

Oikeuskanslerinvirastossa on hallinto-osasto, oikeusvalvontaosasto ja syyttäjäosasto. Osastoissa voi olla toimintayksiköitä siten kuin oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä määrätään.

3 §

Hallinto-osastossa käsitellään valtioneuvoston valvontaa koskevat asiat sekä viraston sisäistä hallintoa, henkilöstökoulutusta, tiedotusta ja taloutta koskevat asiat. Osastossa käsitellään lisäksi asianajajien valvontaa koskevat asiat samoin kuin ne kansainväliset asiat ja muut asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty käsiteltäviksi muussa osastossa.

4 §

Oikeusvalvontaosastossa käsitellään kanteluasiat sekä tuomioistuinten valvontaa ja muuta laillisuusvalvontaa koskevat asiat, jos niitä ei ole säädetty tai määrätty käsiteltäviksi muussa osastossa.

5 §

Syyttäjäosastossa käsitellään syyttäjälaitoksen johtamista, hallintoa, valvontaa ja koulutusta koskevat asiat sekä syyttäjiä koskevat kanteluasiat ja muut asiat, jotka kuuluvat oikeuskanslerille ylimpänä syyttäjänä.

6 §

Oikeuskansleri voi määrätä asian käsiteltäväksi muussa osastossa kuin 3-5 §:ssä säädetään tai yhteisesti useassa osastossa.

Virkamiehet

7 §

Oikeuskanslerinvirastossa on kansliapäällikkö, esittelijäneuvoksia, osastopäällikkönä, neuvotteleva virkamies, esittelijäneuvoksia, vanhempia ja nuorempia oikeuskanslerinsihteereitä ja esittelijöitä.

Virastossa on myös koulutussuunnittelija, tietosuunnittelija, henkilöstösihteeri ja osastosihteereitä sekä muita vakinaisia virkamiehiä. Virastossa voi lisäksi olla muuta virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Oikeuskanslerinvirastoon voidaan tiettyä tehtävää varten ottaa erityisiä asiantuntijoita.

Oikeuskanslerinvirastossa toimivat esittelijöinä 1 momentissa mainitut virkamiehet sekä oikeuskanslerin tähän tehtävään erikseen määräämät virkamiehet.

8 §

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1)

kansliapäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys valtion hallintoon ja kokemusta tuomarin tehtävissä;

2)

esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä, neuvottelevan virkamiehen, esittelijäneuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman oikeuskanslerinsihteerin virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys tuomarin tehtäviin tai hallintotoimiin;

3)

esittelijän virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto; sekä

4)

muihin virkoihin virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu viran edellyttämä koulutus.

9 §

Kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä, neuvottelevan virkamiehen, esittelijäneuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman oikeuskanslerinsihteerin nimittää tasavallan presidentti oikeuskanslerin esityksestä.

Kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä, neuvottelevan virkamiehen ja esittelijäneuvoksen virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta.

10 §

Muun kuin 9 §:ssä tarkoitetun vakinaisen virkamiehen nimittää oikeuskansleri. Tilapäisen virkamiehen ottaa oikeuskansleri.

Työsopimussuhteessa olevan henkilöstön ottaa kansliapäällikkö.

Tässä pykälässä tarkoitettu virka, lukuun ottamatta koulutussuunnittelijan, tietosuunnittelijan, henkilöstösihteerin ja osastosihteerin virkaa, voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

11 §

Oikeuskansleri määrää virkamiesten sijoittamisesta osastoihin ja toimintayksiköihin.

Kansliapäällikön tai osastopäällikön estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii työjärjestyksessä määrätty tai oikeuskanslerin erikseen määräämä 9 §:ssä mainittu virkamies.

12 §

Oikeuskanslerinviraston esittelijänä toimivalle virkamiehelle myöntää virkavapautta oikeuskansleri. Virkavapauden myöntämisestä kansliapäällikölle, esittelijäneuvokselle, osastopäällikkönä, neuvottelevalle virkamiehelle, esittelijäneuvokselle sekä vanhemmalle ja nuoremmalle oikeuskanslerinsihteerille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi on kuitenkin voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) säädetään tasavallan presidentin nimitettävistä virkamiehistä.

Muille virkamiehille myöntää virkavapautta enintään kolmen kuukauden ajaksi kansliapäällikkö ja tätä pitemmäksi ajaksi oikeuskansleri.

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottaa oikeuskansleri. Viransijaisen ottaa kuitenkin se, joka 1 tai 2 momentin mukaan myöntää virkavapauden.

Virkamiesten tehtävät ja asioiden ratkaiseminen

13 §

Kansliapäällikön tehtävänä on:

1)

johtaa oikeuskanslerinviraston sisäistä toimintaa sekä huolehtia sen tuloksellisuudesta ja kehittämisestä;

2)

esitellä oikeuskanslerinviraston työjärjestys;

3)

valmistella oikeuskanslerinviraston toiminta- ja taloussuunnittelua sekä talousarviota koskevat asiat;

4)

käsitellä virkojen täyttämistä, virkavapauden myöntämistä, virkasuhteen päättymistä ja virkajärjestelyjä koskevat asiat sekä muut henkilöstöasiat;

5)

huolehtia oikeuskanslerin kertomuksen valmistelusta,

6)

oikeuskanslerin määräämin tavoin osallistua valtioneuvoston toiminnan valvontaa koskeviin tehtäviin ja oikeuskanslerin annettavien lausuntojen valmisteluun; sekä

7)

käsitellä ne muut asiat, jotka oikeuskansleri niiden laadun vuoksi antaa hänen käsiteltävikseen.

Kansliapäällikkö toimii hallinto-osaston osastopäällikkönä.

Kansliapäällikön tehtävistä määrätään tarvittaessa yksityiskohtaisemmin työjärjestyksessä.

14 §

Osastopäällikön tehtävänä on:

1)

johtaa ja kehittää osaston toimintaa sekä vastata osastonsa toiminnan tuloksellisuudesta;

2)

valvoa, että osastolle kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti, joutuisasti ja tehokkaasti;

3)

huolehtia siitä, että osaston virkamiehet saavat tarpeellista ohjausta tehtävissään;

4)

valmistella ja esitellä tärkeimmät osastolle kuuluvat asiat; sekä

5)

suorittaa oikeuskanslerin erikseen määräämät tehtävät.

Oikeusvalvontaosaston osastopäällikön tulee lisäksi osallistua valtioneuvoston toiminnan valvontaa koskeviin tehtäviin sen mukaan kuin oikeuskansleri määrää.

Syyttäjäosaston osastopäällikön tulee myös valmistella ja esitellä oikeuskanslerin ratkaistaviin kuuluvat syyttäjälaitoksen henkilöstöasiat, huolehtia syyttäjien koulutuksesta sekä huolehtia syyttäjäntoiminnan tarkastamisesta ja valvonnasta.

Osastopäällikön tehtävistä määrätään tarvittaessa yksityiskohtaisemmin työjärjestyksessä.

15 §

Neuvottelevan virkamiehen tehtävänä on valmistella ja esitellä oikeuskanslerin lausuntoja, osallistua valtioneuvoston toiminnan valvontaa koskeviin tehtäviin ja huolehtia muista hänelle työjärjestyksessä tai muutoin määrätyistä tehtävistä.

16 §

Muiden kuin 13-15 §:ssä mainittujen esittelijöinä toimivien virkamiesten tulee valmistella ja esitellä heidän käsiteltävikseen määrätyt asiat, esittelijäneuvosten erityisesti osastonsa tärkeimpiä asioita, sekä suorittaa heille erikseen määrätyt muut tehtävät.

Yksityiskohtaisemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen virkamiesten tehtävistä samoin kuin määräykset oikeuskanslerinviraston muiden virkamiesten tehtävistä antaa tarvittaessa oikeuskansleri työjärjestyksessä tai erikseen.

17 §

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

oikeuskanslerinviraston toimintaa varten käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä;

2)

matkalaskuja ja kustannusten korvausta;

3)

oikeuskanslerinviraston virkamiesten ikälisiä ja työntekijöiden palvelusvuosilisiä;

4)

henkilöstökoulutusta; sekä

5)

asiakirjojen kirjaamista ja arkistointia.

Eräistä kansliapäällikön ratkaistavista henkilöstöasioista säädetään 10 ja 12 §:ssä.

18 §

Osastopäällikkö päättää tietojen ja selvitysten hankkimisesta vireillä olevissa asioissa, jollei asian laadusta johdu, että ratkaisijan on siitä päätettävä.

Syyttäjäosaston osastopäällikkö vahvistaa syyttäjäntoiminnassa käytettävien lomakkeiden ja asiakirjojen kaavat.

Esittely

19 §

Oikeuskanslerin käsiteltäviksi kuuluvat asiat ratkaistaan esittelystä, jollei oikeuskansleri toisin päätä. Työjärjestyksessä voidaan tarvittaessa määrätä, mitä muita asioita ratkaistaan esittelystä.

Jos esittelystä ratkaistavassa asiassa esittelijän mielipide poikkeaa oikeuskanslerin päätöksestä, esittelijällä on oikeus merkitä se ratkaisun arkistokappaleeseen.

Yksityiskohtaisemmat määräykset esittelystä ja sen yhteydessä laadittavista asiakirjoista annetaan tarvittaessa työjärjestyksessä tai oikeuskanslerin vahvistamissa erillisissä ohjeissa.

Erinäisiä säännöksiä

20 §

Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen vahvistaa oikeuskansleri.

21 §

Oikeuskanslerinviraston esittelijänä toimivaa virkamiestä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

22 §

Yhteistoiminnassa oikeuskanslerinviraston ja sen henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.

23 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeuskansleri.

Voimaantulo

24 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Hannele Pokka

Sivun alkuun