Asetus Torronsuon kansallispuistosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 170/1990
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 2§:n 2 momentin ja Torronsuon kansallispuistosta 16 päivänä helmikuuta 1990 annetun lain (169/90) 5§:n nojalla:
1 §Kiellot
Torronsuon kansallispuistossa ei saa:
rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;
ottaa maa-aineksia eikä ojittaa metsää tai suota;
ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita tai muita kasveja tai niiden osia;
tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä
leiriytyä tai tehdä avotulta.
Kansallispuistossa on kielletty muutkin toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eläin- tai kasvilajien säilymiseen.
2 §Sallitut toimet
Torronsuon kansallispuistossa saa sen perustamistarkoituksen mukaisesti:
rakentaa alueen hoitoa, valvontaa ja tutkimusta sekä yleisön opastamista, retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;
poimia marjoja ja ruokasieniä;
palauttaa asianmukaisin toimin alueen luontaisen kehityksen edellyttämän luonnontilan;
entistää ja pitää kunnossa rakennuksia ja rakennelmia;
ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan vaatimiin toimiin; sekä
kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä.
Paikoissa, jotka on määrätty hoito- ja käyttösuunnitelmassa, saa kansallispuistossa leiriytyä tilapäisesti ja tehdä tilapäisen avotulen.
3 §Metsähallituksen luvalla sallitut toimet
Torronsuon kansallispuistossa saa sen perustamistarkoituksen mukaisesti metsähallituksen luvalla:
tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä ja vähäisessä määrin kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä kivennäisnäytteitä;
vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai käynyt muuten vahingolliseksi;
kerätä metsäpuiden käpyjä ja siemeniä sekä ottaa metsänjalostukseen tarvittavia kasvinosia;
ajaa hirveä sitä metsästettäessä;
tutkia aluetta geologisesti ja etsiä malmeja; sekä
pitää kunnossa kulkuväyliä sekä sähkö- ja puhelinlinjoja ja -laitteita.
4 §Hoito- ja käyttösuunnitelma
Torronsuon kansallispuiston hoitoa ja käyttöä varten on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Kansallispuisto voidaan hoitoa ja käyttöä varten jakaa erilaisiin osiin.
Hoito- ja käyttösuunnitelman perusteet (runkosuunnitelman) vahvistaa ympäristöministeriö. Runkosuunnitelmaa vahvistaessaan ministeriö määrää, mitkä runkosuunnitelman nojalla laadittavat erityissuunnitelmat on alistettava ministeriön vahvistettaviksi.
5 §Erityisiä säännöksiä
Säännökset, joiden nojalla eräät toimet Torronsuon kansallispuiston alueella sallitaan, eivät perusta laajempaa oikeutta kuin asianomaisella muuten on.
Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin 2 ja 3§:ssä tarkoitettuja toimia, jotka ovat kansallispuiston suojelutavoitteiden mukaisia ja joita sen asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää.
6 §Kansallispuiston hallinta
Torronsuon kansallispuistoa hallitsee ja hoitaa metsähallitus.
7 §Tarkemmat määräykset ja ohjeet
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö.
Ohjeet Torronsuon kansallispuiston rajojen määräämisestä antaa maanmittaushallitus.
8 §Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990.
Torronsuon kansallispuiston eteläosassa olevan petaliittilöydöksen taloudelliseksi hyödyntämiseksi saa löydöstä koskevan valtauksen alueella metsähallituksen määräämin ehdoin louhia mineraalia ja tehdä muita louhinnan edellyttämiä töitä.
Kokonaan kansallispuistoalueen ympäröimän alueen, jota valtio ei omista, omistajalla tai haltijalla on oikeus talvitieyhteyteen alueelleen kansallispuistoalueen kautta.
Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoYmpäristöministeri Kaj Bärlund