11/1988

Tässä päätöksessä määrättyjä työvoiman käyttöä koskevia ehtoja on noudatettava myönnettäessä valtion tulo- ja menoarviossa olevasta määrärahasta lainoja, avustuksia tai korkotukea investointeihin. Tätä päätöstä sovelletaan kuntainliiton, muun yhteisön tai yksityisen rakennuttajan toteuttamaan talonrakennus- tai maa- ja vesirakennushankkeeseen perusparannus- ja kunnossapitotyöt mukaan lukien.

Talonrakennusinvestoinneissa sekä maa- ja vesirakennusinvestoinneissa, joissa valtion rahoitus valtionosuutena tai -avustuksena on yhteensä koko investoinnille vähintään viisi miljoonaa markkaa tai lainana vähintään kymmenen miljoonaa markkaa taikka korkotuki kohdistuu yli kymmenen miljonan markan luottoihin, on noudatettava 3-6§:n mukaisia rakennusaikaisia työvoiman käyttöä koskevia ehtoja.

Edellä 2§:ssä tarkoitettu rakennusinvestointi on ajoitettava siten, ettei työntekijöiden keskimäärä saa kesäkuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana (kesäkausi) ylittää vuoden muiden kuukausien (talvikausi) vastaavaa keskimäärää. Jos rakennustyö ajoittuu useammalle kesä- tai talvikaudelle, lasketaan eri kesä- ja talvikausien työvoimavahvuudet yhteen arvioitaessa työvoiman käyttöä kesä- ja talvikautena. Keskimääräinen työvoimavahvuus lasketaan työvoimaministeriön määräämien perusteiden mukaisesti.

Rakennustyö voidaan suorittaa 1 momentin säännöksestä poiketen asianomaisen työvoimapiirin toimiston luvalla. Tällöin rakennuttajan on toimitettava työvoiman käyttösuunnitelma (työohjelma) hyväksyttäväksi työvoimapiirin toimistolle.

Rakennuttaja on työn kestäessä velvollinen pyynnöstä antamaan työvoimaviranomaisille selvityksen 3§:ssä tarkoitetun rakennushankkeen työvoiman käytöstä kesä- ja talvikausina sekä tarvittaessa myös muut työvoimaviranomaisten pyytämät selvitykset.

Nostettaessa 2§:ssä tarkoitettuun investointiin kohdistuvaa valtionrahoitusta on maksavalle viranomaiselle esitettävä asianomaisen työvoimatoimiston antama todistus työvoiman käyttöä koskevien ehtojen noudattamisesta. Mikäli ehtoja ei ole noudatettu, ei valtionrahoitusta voida maksaa ennen kuin rakennuttaja on suorittanut valtiolle jäljempänä 5§:ssä määrätyn korvauksen ja esittänyt kuitin korvauksen suorittamisesta.

Jos työpäivien keskimäärä 4§:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kesäkaudella on suurempi kuin talvikaudella, on rakennuttajan suoritettava valtiolle korvaus, jonka suuruus määräytyy kertomalla ylityspäivien lukumäärä työllisyyslain (275/87) 9§:n 4 momentissa tarkoitetulla työvoimaministeriön viimeksi vahvistamalla päiväkorvauksella.

Rakennuttajan maksettavaksi tulevan korvauksen suuruuden vahvistaa asianomainen työvoimapiirin toimisto. Korvaus voi olla enintään investoinnille suoritettavan valtion tuen suuruinen.

Korvaus suoritetaan työvoimapiirin toimiston rakennuttajalle antaman maksukehotuksen perusteella kehotuksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Jollei korvausta suoriteta viimeistään määrättynä maksupäivänä, on rakennuttajan suoritettava sille 16 prosentin vuotuinen viivästyskorko maksupäivästä lukien.

Työvoima 1§:ssä tarkoitettuihin investointeihin on investoinnille suoritettavan valtionrahoituksen määrästä riippumatta otettava paikallisen työvoimatomiston osoittamalla tavalla.

Kuntainliittojen osalta työvoiman ottamisesta säädetään työllisyyslain 11§:ssä.

Valtion rahoitusosuuden myöntävän viranomaisen on sisällytettävä myöntämispäätökseen rahoitusosuuden suorittamisesta sekä lainasta laadittavaan velkakirjaan määräys tämän päätöksen mukaisten työvoiman käyttöä koskevien ehtojen noudattamisesta.

Valvontaa varten on valtion rahoitusosuuden myöntävän viranomaisen toimitettava työvoimaministeriölle ja asianomaiselle työvoimapiirin toimistolle tiedot kaikista päätöksistä.

Tarkemmat määräykset tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa työvoimainisteriö.

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 1988. Tätä päätöstä sovelletaan niihin investointeihin, joihin ryhdytään sanottuna päivänä tai sen jälkeen.