913/1996

Kauppakorkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat kansleri, valtuusto, hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, rehtori ja hallintovirasto.

Korkeakoulussa on opetus- ja tutkimuslaitoksia, joista päättää korkeakoulu.

Korkeakoulussa voi olla erillisiä laitoksia, joiden hallintoa hoitavat johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan vaaleissa:

Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Jatkotutkintoa suorittavaa, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan, ei kuitenkaan katsota opiskelijaksi.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetussuunnitelmia sekä hänen tehtävistään ja korkeakoulussa annettavasta opetuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Kanslerin tulee olla tieteen ja taloudellisen kulttuurin hyväksi ansiokkaasti toiminut ja korkeakouluhallintoa tunteva henkilö. Kanslerina ei voi olla Helsingin kauppakorkeakoulun tai muun korkeakoulun virkaan nimitetty virkamies.

Kanslerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä kolmeksi lukuvuodeksi sen jälkeen, kun korkeakoulun valtuusto on asettanut kolme ehdokasta kanslerin tehtävään.

Kanslerin tehtävänä on toimia korkeakoulun kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kansleri nimittää 26 §:n 2 momentissa mainitut opettajat.

Jos kanslerin tehtävä tulee avoimeksi aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen toimikauden päättymistä, uusi kansleri nimitetään toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Kanslerin ollessa estynyt hoitamasta tehtäväänsä tai kanslerin tehtävän ollessa avoinna toimii kanslerina rehtori.

Kansleri ottaa itselleen sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Kansleri tekee päätöksensä kanslerin sihteerin esittelystä.

Valtuustoon kuuluu 30 jäsentä.

Valtuustoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 20 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Näistä professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitetyt valitsevat keskuudestaan 10 jäsentä ja varajäsentä ja muu henkilökunta keskuudestaan 10 jäsentä ja varajäsentä.

Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävä toimielin valitsee opiskelijoiden keskuudesta 10 jäsentä ja 10 varajäsentä yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsemisesta määrätään johtosäännössä.

Valtuuston tehtävänä on:

Hallitus asettaa valtuuston vaalia varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanosta.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta annetaan johtosäännössä.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit sekä 12 muuta jäsentä, jotka valtuusto määrää henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudesta kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto määrää kullekin 12 jäsenestä henkilökohtaisen varajäsenen.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksessa.

Hallituksen tehtävänä on johtaa ja kehittää korkeakoulun toimintaa sekä:

Korkeakoulussa on rehtori sekä ensimmäinen ja toinen vararehtori. Rehtori ja vararehtorit valitaan kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Määräykset vaalin toimittamisesta annetaan johtosäännössä.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakouluhallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä. Rehtorin ja ensimmäisen vararehtorin tulee olla korkeakoulun professorin virkaan nimitettyjä ja toisen vararehtorin korkeakoulun opetus- tai tutkimusvirkaan nimitetty sekä tohtorin tutkinnon suorittanut.

Sillä, joka on ollut rehtorina edellisen toimikauden, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Valtuusto voi hyväksyä muun syyn kieltäytymiseen.

Rehtorin tehtävänä on:

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi myöntää vararehtorille hänelle vararehtorina kuuluvien hallintotehtävien vuoksi vapautuksen opetusvelvollisuudesta kokonaan tai osittain.

Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat rehtori, vararehtorit, opetus- ja tutkimuslaitosten johtajat sekä seitsemän hallituksen määräämää jäsentä.

Hallitus määrää neuvostoon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä seuraavasti: kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin virkoihin nimitetyistä henkilöistä, kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä korkeakoulun muiden opettajien ja tutkijoiden keskuudesta ja yksi jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä korkeakoulun palvelutoimintaa hoitavien erillisten laitosten johtajien keskuudesta. Lisäksi hallitus määrää opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Ennen jäsenten ja varajäsenten määräämistä 2 momentissa tarkoitetuille ryhmille on varattava tilaisuus tehdä esityksensä asiassa.

Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on:

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintojohtaja ratkaisee hallintovirastolle kuuluvat asiat. Hän voi myös siirtää asioita hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintovirastoon kuuluu se hallinto- ja huoltohenkilöstö, jonka sijoittamisesta ei ole toisin määrätty.

Tarkemmat määräykset hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Korkeakoulussa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitosten hallinnosta määrätään johtosäännössä.

Johtosäännössä määrätään perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen laitokseen määräytyy.

Korkeakoulussa voi olla opetus- ja tutkimuslaitoksiin kuulumattomia erillisiä laitoksia.

Erillisten laitosten hallintoa hoitavat johtaja tai johtokunta ja johtaja. Erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen toiminnasta ja hallinnosta annetaan johtosäännössä.

Korkeakoulussa ratkaistaan asiat esittelystä, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan sovelleta valtuustossa.

Esittelijän määrää hallintovirasto.

Hallintoelin kokoontuu milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin muun hallintoelimen kuin valtuuston vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla.

Monijäsenisessä päätöksentekoelimessä päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa toimitetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Opintosuorituksia arvosteltaessa päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan opintosuorituksen suorittaneet hallintoelimen jäsenet. Muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon 1 momentissa mainituissa asioissa, hallitus määrää hallintoelimen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei hallitus toisin päätä.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä erikseen säädetään.

Ylikirjastonhoitajan, apulaisprofessorin, yliassistentin, lehtorin ja dosentin nimittää kansleri.

Muut kuin edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitetut virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilökunnan nimittää tai ottaa korkeakoulun hallitus, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Yliassistentin, assistentin, tutkimusassistentin, erikoistutkijan ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte johtosäännössä määrättävällä tavalla. Hakija voidaan erityisestä syystä vapauttaa opetusnäytteen antamisesta siten kuin johtosäännössä määrätään.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen korkeakouluun on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, se hankkii selvityksen hakijan tieteellisistä ansioista. Neuvosto käyttää asiantuntijoita pätevyyden arvioinnissa, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 28 §:ssä säädetään.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset,sen on tehtävä kanslerille esitys hakijan nimittämisestä dosentiksi.

Virkavapauden sekä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Muutoksen hakemisesta tässä asetuksessa tarkoitettuun päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996) .

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla on hyväksytty johtosääntö tai muut vastaavat määräykset, valittu rehtori, vararehtori tai opetus- ja tutkimuslaitoksen johtaja tai hänen sijaisensa taikka valittu tai määrätty hallintoelimen jäsenet tai varajäsenet, eikä myöskään päätöksestä, joka koskee apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Korkeakoulun hallitus voi erityisestä syystä myöntää monijäsenisen hallintoelimen jäsenelle tai varajäsenelle pyynnöstä vapautuksen jäsenen tai varajäsenen tehtävästä.

Monijäsenisen hallintoelimen jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy silti hallintoelimen jäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai jos hänelle on myönnetty ero tehtävästään taikka hänet valitaan rehtoriksi tai vararehtoriksi, varajäsen, valtuustossa saman ryhmän järjestyksessä ensimmäisenä oleva varajäsen, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hallintoelimen varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänelle on myönnetty ero tai hänet on valittu rehtoriksi tai vararehtoriksi tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen, valitaan uusi varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi siten kuin johtosäännössä määrätään. Opiskelijoita edustavan uuden varajäsenen valitsee ylioppilaskunta.

Milloin valtuuston kaikkien jäsenten toimikaudet alkavat samanaikaisesti, valtuusto kokoontuu rehtorin kutsusta uudessa kokoonpanossa ennen jäsentensä toimikausien alkamista valitsemaan hallitukseen valittavat jäsenet ja varajäsenet.

Korkeakoululle lahjoitetut ja testamentatut, korkeakoulun hoidossa olevien rahastojen varat pidetään erillään muista valtion varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan Helsingin kauppakorkeakoulusta 16 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (775/1984) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja muut yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan hyväksyä asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut määräykset sekä ryhtyä muihin asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimiin.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, asia siirtyy sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai erikseen annettavan johtosäännön mukaan kuuluu. Kumotun asetuksen mukainen muutoksenhakulautakunta käsittelee kuitenkin loppuun ne asiat, joiden käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan.

Kansleri, joka on nimitetty kumotun asetuksen mukaan, jatkaa tehtävässään toimikautensa loppuun. Rehtori ja vararehtorit, jotka on valittu kumotun asetuksen mukaan, jatkavat tehtävissään toimikautensa loppuun.

Valtuuston 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet sekä hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1998. Näiden hallintoelinten jäsenet ja varajäsenet, jotka on valittu tai määrätty aikaisempien säännösten mukaan, jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Opetus- ja tutkimusneuvosto asetetaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 1997 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 1997 päättyväksi toimikaudeksi. Kumotun asetuksen mukaisen tieteellisen neuvoston 1 päivänä tammikuuta 1995 alkanut toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 1996.

Tämän asetuksen tultua voimaan korkeakoululla on edelleen ne opetus- ja tutkimuslaitokset ja erilliset laitokset, joista on säädetty kumotussa asetuksessa ja jotka on perustettu kumotun asetuksen mukaan, jollei hallitus toisin päätä.