HE 58/2017

1Nykytila

2Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3Esityksen vaikutukset

4Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Kevan kanssa.

Esityksestä on pyydetty lausunnot. Lausunnon antoivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Keva, Taiteen edistämiskeskus, Grafia ry, Suomen säveltäjät ry, Forum Artis ry, Suomen kirjailijaliitto ja Suomen taiteilijaseura.

Esitystä on täsmennetty lausuntojen johdosta. Valtiovarainministeriö on pyytänyt täsmennystä Kevalle siirtyvään työmäärään. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Keva ovat esittäneet eräitä täsmennyksiä perusteluihin ja pykälämuotoiluihin, jotka on otettu huomioon. Taiteilijajärjestöt ovat kannattaneet esitystä. Pääomatuloja ei otettaisi huomioon eläkettä leikkaavana tulona, koska ne ovat luonteeltaan epäsäännöllisiä ja niitä ei ole ollut merkittävästi eläkkeenhakijoilla.

Esitys on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Kevan toimivaltaa on täsmennetty ja tarpeettomat määritelmät on poistettu.

1Lakiehdotusten perustelut

1 §.Oikeus perhe-eläkkeeseen. Pykälän mukaan ylimääräistä taiteilijaeläkettä saaneen henki-lön kuoltua suoritettaisiin hänen edunsaajilleen hakemuksesta leskeneläkettä ja lapseneläkettä (perhe-eläke) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Ylimääräisellä taiteilijaeläkkeellä tarkoitetaan ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun lain sekä sillä kumotun valtioneuvoston päätöksen mukaisia ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä.

2 § . Lesken eläkeoikeus. Pykälän 1 momentin mukaan leskellä olisi oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on solminut avioliiton edunjättäjän kanssa ennen kuin tämä oli täyttänyt 65 vuotta, ja, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen tilanteissa, joissa edunjättäjällä ja leskellä ei ole eikä ole ollut yhteistä lasta. Tällöin leskellä olisi oikeus les-keneläkkeeseen edellyttäen, että lesken ja edunjättäjän avioliitto on solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta ja että avioliitto oli ennen edunjättäjän kuolemaa jatkunut vähintään viisi vuotta. Lisäksi edellytettäisiin, että leski on edunjättäjän kuollessa vähintään 50-vuotias tai on saanut vähintään kolmen vuoden ajan työkyvyttömyyseläkettä.

Pykälän 3 momentin mukaan leskellä ei olisi oikeutta leskeneläkkeeseen 1 momentin nojalla, jos lapsi on annettu ottolapseksi perheen ulkopuolelle ennen edunjättäjän kuolemaa, eikä sellaisen edunjättäjän lapsen perusteella, jonka leski on ottanut ottolapsekseen edunjättäjän kuoltua.

Pykälän 4 momentin mukaan, jos leskellä olisi aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saada taiteilijaeläkelain mukaista eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, hänellä ei olisi oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen.

3 §.Lapsen eläkeoikeus. Pykälän 1 momentin mukaan lapseneläkkeeseen olisi oikeus edunjättäjän kuollessa alle 18-vuotiaalla edunjättäjän lapsella ja lesken lapsella, joka asui edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa. Pykälän 2 momentin mukaan lapseneläke myönnettäisiin ensisijaisesti oman vanhemman jälkeen. Lapseneläkkeeseen ei olisi oikeutta useamman kuin kahden edunjättäjän jälkeen samanaikaisesti. Jos kahden edunjättäjän jälkeen lapseneläkettä saavalle lapselle myönnettäisiin myöhemmin lapseneläke oman vanhemman jälkeen, muun edunjättäjän jälkeen ensiksi myönnetty lapseneläke lakkaa siitä ajankohdasta, josta oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa.

4 §.Eläkeoikeuden rajoittaminen. Pykälän 1 momentin mukaan, sen lisäksi, mitä 2 §:ssä sää-detään, leskellä ei olisi oikeutta leskeneläkkeeseen, jos hänen työeläkelakeihin perustuvat eläkkeensä ja perhe-eläkkeensä sekä ansiotulonsa yhteensä ylittävät taiteilijaeläkkeestä annetun lain (194/2016) 3 §:ssä säädetyn määrän kuukaudessa. Tuloraja säädettäisiin, koska kaikkiin perhe-eläkkeisiin liittyy perhe-eläkkeen määrän yhteensovittaminen muiden tulojen kanssa. Rajoittaminen olisi yksinkertaisempi, koska se ei kuitenkaan koskisi leskiä, joilla on edunjättäjän kanssa yhteisiä huollettavia.

Tulot tarkastettaisiin edellisvuoden vahvistetun verotuksen mukaan lesken jäädessä ainoaksi edunsaajaksi. Tuloraja vastaisi muiden eläkkeiden osalta tilannetta, jossa pelkän taiteilijaeläkkeensaajan tulot olisivat yhtäsuuret suhteessa lesken tuloihin. Tällöin keskimääräinen eläke olisi samansuuruinen kuin leskeneläke taiteilijaeläkkeen perusteella.

Pääomatuloja ei otettaisi huomioon, koska ne saattavat olla epäsäännöllisiä. Lisäksi ei otettaisi huomioon itse järjesteltyjä eläkkeitä, koska ne perustuvat henkilökohtaiseen säästämiseen.

Pykälän 2 momentin mukaan perhe-eläkkeeseen ei olisi oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.

5 §.Eläkkeen peruste, määrä ja tarkistaminen. Pykälän 1 momentin mukaan perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kuollessaan saama valtion myöntämä ylimääräinen taiteilijaeläke. Pykälän 2 momentin mukaan lesken eläke olisi 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajana on leski tai leski ja yksi lapsi. Leskeneläkkeen määrä vähenisi, kun edunsaajina olevien lasten määrä lisääntyy. Leskeneläkkeen määrä olisi 5/12, kun edunsaajina olisi lesken lisäksi kaksi lasta, 3/12, kun lapsia on kolme ja 2/12 kun lapsia on neljä tai enemmän.

Pykälän 3 momentin mukaan lapseneläkkeen määrä riippuisi edunsaajina olevien lasten lukumäärästä. Lapseneläkkeen määrä olisi 4/12, jos edunsaajana olisi vain yksi lapsi. Jos lapsia olisi kaksi, lapseneläkkeen määrä olisi 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia olisi kolme, se olisi 9/12 ja jos lapsia olisi neljä tai useampia, 10/12 edunjättäjän eläkkeestä. Pykälän 4 momentin mukaan lapseneläkkeen yhteismäärä jaettaisiin tasan edunsaajina olevien lasten kesken.

Pykälän 5 momentin mukaan perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkistettaisiin, kun edunsaajien lukumäärä muuttuu. Tarkistaminen tehtäisiin muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos perhe-eläkkeen suorittaminen olisi joltakulta edunsaajalta keskeytetty tai vähennetty, keskeyttäminen ja vähentäminen kohdistuisi hänen osaansa perhe-eläkettä.

6 §.Eläkkeen myöntäminen ja maksaminen. Pykälän 1 momentin mukaan eläkkeen myöntäisi ja maksaisi Keva. Pykälän 2 momentin mukaan perhe-eläkkeen hakemisesta, maksamisesta sekä hakemuksessa esitettävistä tiedoista ja selvityksistä säädettäisiin opetus- ja kulttuurimi-nisteriön asetuksella. Valtuutussäännös on tavanomainen tällaisessa laissa.

7 §. Perhe-eläkkeen alkaminen ja takautuva maksaminen. Pykälän 1 momentin mukaan perhe-eläkettä maksettaisiin edunjättäjän kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneelle lapselle perhe-eläkettä maksetaan lapsen syntymää seuraavan kalenterikuukauden alusta. Pykälän 2 momentin mukaan perhe-eläkettä ei maksettaisi takautuvasti ilman pätevää syytä pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneen kuuden kuukauden ajalta.

8 §.Perhe-eläkkeen myöntäminen määräajaksi. Pykälän 1 momentin mukaan, jos edunjättäjän kuolemasta ei voitaisi esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut hukkumisen, muun onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi, perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan, kun perhe-eläke myönnettäisiin määräajaksi 1 momentin mukaisesti, edunjättäjän ylimääräinen taiteilijaeläke lakkautettaisiin perhe-eläkkeen alkamispäivästä.

9 §.Perhe-eläkeoikeuden lakkaaminen ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 momentin oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaisi, jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta. Leskeneläkkeen saaja olisi velvollinen ilmoittamaan Kevalle solmimastaan aviolii-tosta. Lisäksi pykälässä säädettäisiin viittaussäännös 4 §:ään, koska lesken jäädessä ainoaksi edunsaajaksi häneen sovellettaisiin eläkkeen rajoitussäännöstä. Pykälän 2 momentin mukaan oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaisi, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän uudelle puolisolle. Jos lapseneläkettä saava lapsi annettaisiin ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle, lapsen ottovanhemmat olisivat velvolliset ilmoittamaan ottolapseksi ottamisesta Kevalle.

10 §.Leskeneläkkeen maksaminen kertasuorituksena. Pykälän mukaan, kun leskeneläke lak-kautettaisiin 9 §:n 1 momentin mukaisesti, leskelle maksetaan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käytettäisiin viimeksi maksettua kuukausieläkettä.

11 §.Muutoksenhaku. Kevan päätökseen tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä sovellettai-siin julkisten alojen eläkelain (81/2016) 9 luvun säännöksiä muutoksenhausta ja lainvoimaisen päätöksen poistamisesta. Valitusviranomaisena olisi ensimmäisenä asteena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ja toisena asteensa vakuutusoikeus. Muutoksenhakuaika olisi 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Keva voisi oikaista aikaisemman lainvoimaisen päätöksen, jos asiassa ilmenee uutta selvitystä.

12 §.Eläkkeen maksamisen lopettaminen ja takaisin perintä. Pykälän 1 momentin mukaan Keva voisi päättää eläkkeen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun eläkkeen takaisin perittäväksi, jos eläkkeenhakija on hakemuksessa antanut väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on olennaisesti vaikuttanut eläkkeen saantiin. Pykälän 2 momentin mukaan Keva voisi päättää ylimääräisen perhe-eläkkeen osalta, että osa takaisin perittävästä eläkkeestä jätetään perimättä, jos täysimääräinen takaisinperintä on kohtuuton eläkkeensaajan taloudelliseen asemaan nähden.

13 §. Eläkkeen ja tulorajan tarkistaminen. Pykälän mukaan tämän lain mukaista eläkettä tar-kistettaisiin kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain 98 §:ssä säädetään. Tämän lain 5 §:n 1 momentissa säädettyä tulorajaa tarkistettaisiin vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijäin eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Indeksisidonnaisuus on tarpeen, jotta eläkkeet ja tuloraja seuraavat yleistä kustannuskehitystä.

14 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Lailla kumottaisiin valtioneuvoston päätös ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin liittyvistä yli-määräisistä perhe-eläkkeistä (216/1974) . Päätöstä kuitenkin sovellettaisiin ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin, jotka käsiteltäisiin opetus- ja kulttuuriministeriössä.

2Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ylimääräinen taiteilijaeläke ei ole ansiosidonnainen etuus kuten työeläkkeet, jotka ansaitaan palvelussuhteen kestäessä. Se on harkinnanvarainen etuus, joka myönnetään henkilökohtaisten taiteellisten ansioiden perusteella. Arviointi tapahtuu vertaisarviointina. Näin ollen ylimääräisen taiteilijaeläkkeen perusteella myönnettävä perhe-eläke ei voi ole perustuslaissa säädetyn 15 §:n mukaisen omaisuudensuojan alainen ennen kuin se on myönnetty.

Esitys liittyy perustuslain 6 §:ään, koska se asettaa eläkkeensaajat toisistaan poikkeavaan asemaan. Ylimääräisiä eläkkeitä myönnetään myös urheiluansioiden perusteella ja niitä on aiemmin myönnetty myös toimittajille (niin sanotut sanomalehtimieseläkkeet). Muihin ylimääräisiin eläkkeisiin ei enää liity perhe-eläkettä.

Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Nykyinen järjestelmä, joka perustuu valtioneuvoston päätökseen sekä osittain kiertokirjeenä julkaistuun valtioneuvoston päätökseen, ei täytä näitä vaatimuksia.

Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että esityksessä ehdotettu laki voidaan käsitellä tavallisena lakina perustuslain 72 §:n mukaisessa järjestyksessä.

Ylimääräistä taiteilijaeläkettä saaneen henkilön kuoltua hänen edunsaajilleen suoritetaan hakemuksesta leskeneläkettä ja lapseneläkettä (perhe-eläke) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos:

Leskeneläkkeeseen on oikeus myös sellaisella leskellä, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta, jos avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta, jos leski:

Lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän kuollessa alle 18-vuotiaalla edunjättäjän lapsella ja lesken lapsella, joka asui edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Lapseneläke myönnetään ensisijaisesti oman vanhemman jälkeen. Lapseneläkkeeseen ei ole oikeutta useamman kuin kahden edunjättäjän jälkeen samanaikaisesti. Jos kahden edunjättäjän jälkeen lapseneläkettä saavalle lapselle myönnetään myöhemmin lapseneläke oman vanhemman jälkeen, muun edunjättäjän jälkeen ensiksi myönnetty lapseneläke lakkaa siitä ajankohdasta, josta oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa.

Leskellä, joka on perhe-eläkkeen ainoa edunsaaja, ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen, jos hä-nen säännölliset yhteenlasketut ansiotulonsa ja työeläkelakeihin perustuvat eläketulonsa ylittävät ylimääräisestä taiteilijaeläkkeestä annetun lain (194/2016) 3 §:ssä säädetyn määrän kuukaudessa. Tulot tarkastetaan edellisvuoden vahvistetun verotuksen mukaan lesken jäädessä ainoaksi edunsaajaksi.

Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.

Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kuollessaan saama valtion myöntämä ylimääräinen taiteilijaeläke.

Leskeneläkkeen määrä perhe-eläkkeen perusteesta on:

Lapseneläkkeen yhteismäärä perhe-eläkkeen perusteesta on:

Lapseneläkkeen yhteismäärä jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken.

Perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkistetaan, kun edunsaajien lukumäärä muuttuu. Tarkistaminen tehdään muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos perhe-eläkkeen suorittaminen on joltakulta edunsaajalta keskeytetty tai vähennetty, keskeyttäminen ja vähentäminen kohdistuvat hänen osaansa perhe-eläkettä.

Perhe-eläkkeen myöntää ja maksaa Keva.

Perhe-eläkkeen hakemisesta, maksamisesta sekä hakemuksessa esitettävistä tiedoista ja sel-vityksistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Perhe-eläkettä maksetaan edunjättäjän kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneelle lapselle perhe-eläkettä maksetaan lapsen syntymää seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Perhe-eläkettä ei makseta takautuvasti ilman erityistä syytä pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneen kuuden kuukauden ajalta.

Jos edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut hukkumisen, muun onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi, perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi.

Kun perhe-eläke myönnetään määräajaksi 1 momentin mukaisesti, edunjättäjän ylimääräi-nen taiteilijaeläke lakkautetaan perhe-eläkkeen alkamispäivästä.

Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta. Leskeneläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan Kevalle solmimastaan avioliitosta. Oikeus leskeneläkkeeseen lakkaa myös, jos leskestä tulee ainoa edunsaaja ja hänen tulonsa ylittävät 4 §:ssä säädetyn määrän.

Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän uudelle puolisolle. Jos lapseneläkettä saava lapsi annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle, lapsen ottovanhemmat ovat velvolliset ilmoittamaan ottolapseksi ottamisesta Kevalle.

Kun leskeneläke lakkautetaan 9 §:n 1 momentin mukaisesti, leskelle maksetaan kertasuori-tuksena määrä, joka on yhtä suuri kuin hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käytetään viimeksi maksettua kuukausieläkettä.

Muutoksenhaussa Kevan tämän lain mukaiseen päätökseen sovelletaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 9 luvun säännöksiä muutoksenhausta ja lainvoimaisen päätöksen poistamisesta.

Keva voi päättää eläkkeen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun eläkkeen takaisin perittäväksi, jos eläkkeenhakija on hakemuksessa antanut väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on olennaisesti vaikuttanut eläkkeen saantiin.

Keva voi päättää ylimääräisen perhe-eläkkeen osalta, että osa takaisin perittävästä eläkkees-tä jätetään perimättä, jos täysimääräinen takaisinperintä on kohtuuton eläkkeensaajan taloudelliseen asemaan nähden.

Tämän lain mukaista eläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain noudattaen työntekijän eläkelain 98 §:ää. Tämän lain 4 §:ssä säädettyä tulorajaa tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijäin eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin liittyvistä ylimääräisistä perhe-eläkkeistä (216/1974) annettu valtioneuvoston päätös. Päätöstä sovelletaan kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa sellaisiin vireille tulleisiin hakemuksiin, jotka käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriössä.