1182/1996

Rakennuslain (370/1958) 5 §:n 2 momentissa, 29 §:n 3 momentissa, 32 §:ssä, 38 a §:n 1 momentissa, 124 a §:n 3 momentissa ja 132 §:n 1 momentissa säädetyt tehtävät kuuluvat asianomaiselle ministeriölle seuraavien kuntien osalta: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Turku, Naantali, Raisio, Tampere, Kouvola, Mikkeli, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi. Muiden kuntien osalta mainituista tehtävistä huolehtii alueellinen ympäristökeskus.

Asianomaisen ministeriön ja alueellisen ympäristökeskuksen on tarvittaessa asianomaisen kunnan lisäksi kuultava naapurikuntaa ennen kuin rakennuslain 5 §:n 2 momentissa tai 132 §:n 1 momentissa tarkoitettu poikkeus myönnetään. Vastaavasti kunnan on tarvittaessa kuultava naapurikuntaa ennen kuin rakennuslain 5 a §:ssä tai 132 §:n 2 momentissa tarkoitettu poikkeus myönnetään. Jos ministeriössä tai alueellisessa ympäristökeskuksessa käsiteltävä hakemus on jätetty kunnalle, sen on toimitettava hakemus ja kunnan lausunto poikkeuksen myöntävälle viranomaiselle.

Päätös rakennusjärjestyksen hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksiannossa on myös mainittava, missä rakennusjärjestys on julkisesti nähtävänä ja saatavana. Kunnan tulee lisäksi lähettää viipymättä valtuuston rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskeva päätös sekä hyväksytty rakennusjärjestys tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. Rakennusjärjestys on lisäksi lähetettävä maanmittaustoimistolle tiedoksi.

Kuntayhtymän on lähetettävä vahvistettu seutukaava alueelliselle ympäristökeskukselle, maanmittaustoimistolle, seutukaava-alueeseen rajoittuvien alueiden seutukaavoitusta hoitaville kuntayhtymille, seutukaava-alueen kunnille ja rakennuslautakunnille, asianomaisille keskusvirastoille, sisäasiainministeriön aluekehitysosastolle sekä tarpeen mukaan muillekin viranomaisille.

Yleiskaavan vahvistamisesta on kuulutettava sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Yleiskaavan tai siitä laaditun lyhennelmän on oltava kohtuullisesta hinnasta yleisön saatavana.

Vahvistettu yleiskaava on kaupungin lähetettävä alueelliselle ympäristökeskukselle, maanmittaustoimistolle, seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle, naapurikunnille ja rakennuslautakunnalle sekä tarpeen mukaan muillekin viranomaisille.

Milloin yleiskaavaa ei alisteta asianomaisen ministeriön tai alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, valtuuston hyväksymään yleiskaavaan sovelletaan, mitä 3 momentissa säädetään. Tällainen yleiskaava on lähetettävä myös ministeriölle 2 a §:ssä mainittujen kaupunkien osalta.

Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on erikseen annettava todisteellinen tieto kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle tai haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmässä mainitulla tai muulla tunnetulla paikkakunnalla maassa, ei kuitenkaan milloin asianomainen on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen. Ilmoituksen on katsottava tulleen asianomaisen tietoon, jos se on vähintään viikkoa ennen nähtäville asettamista annettu kirjattuna postin kuljetettavaksi.

Ehdotuksesta on hankittava rakennuslupaviranomaisen, kunnan ympäristönsuojelu-, terveydenhoito- ja paloviranomaisen sekä naapurikunnan lausunto, jos se on katsottava tarpeelliseksi. Myös seutukaavoitusta hoitavalta kuntayhtymältä on hankittava lausunto, jos sitä 32 §:n 3 momentin säännökset huomioon ottaen on vielä pidettävä tarpeellisena. Naapurikunnan ja seutukaavoitusta hoitavan kuntayhtymän on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa.

Kun asemakaava on vahvistettu, vahvistavan viranomaisen on lähetettävä jäljennös vahvistamista koskevasta päätöksestä sekä asemakaavakartta ja selostus maanmittaustoimistolle, jos on kysymys kiinteistörekisteriin merkitystä alueesta. Kaupungin on kuulutettava vahvistamisesta niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan ja lähetettävä jäljennös vahvistusmerkinnällä varustetusta asemakaavakartasta ja selostuksesta rakennuslautakunnalle sekä asian laadun mukaan seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle ja muille asianomaisille viranomaisille.

Milloin asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ei ole alistettava asianomaisen ministeriön tai alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, kaupungin on lähetettävä jäljennös päätöksestä sekä asemakaavakartta ja selostus ministeriölle 2 a §:ssä mainittujen kaupunkien osalta ja muiden osalta alueelliselle ympäristökeskukselle sekä, jos on kysymys kiinteistörekisteriin merkitystä alueesta, maanmittaustoimistolle. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 40 §:n 2 momentissa säädetään.

Katupiirustuksen vahvistaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää lautakunnalle tai viranhaltijalle.

Mitä edellä säädetään katupiirustuksen laatimisesta ja vahvistamisesta, koskee myös sen muuttamista. Vähäisenä pidettävää katupiirustuksen muutosta ei kuitenkaan ole asetettava julkisesti nähtäville.

Rakennuskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on erikseen annettava todisteellinen tieto kunnalle, joka rajoittuu rakennuskaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle kaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle tai haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmässä mainitulla tai muulla tunnetulla paikkakunnalla maassa, ei kuitenkaan milloin asianomainen on hyväksynyt rakennuskaavaehdotuksen. Ilmoituksen on katsottava tulleen asianomaisen tietoon, jos se on vähintään viikkoa ennen nähtäville asettamista annettu kirjattuna postin kuljetettavaksi.

Ehdotuksesta on hankittava rakennuslupaviranomaisen, kunnan ympäristönsuojelu-, terveydenhoito- ja paloviranomaisen sekä naapurikunnan lausunto, jos se on katsottava tarpeelliseksi. Myös seutukaavoitusta hoitavalta kuntayhtymältä on hankittava lausunto, jos sitä 32 §:n 3 momentin ja 114 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen on vielä pidettävä tarpeellisena. Naapurikunnan ja seutukaavoitusta hoitavan kuntayhtymän on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa.

Kun rakennuskaava on vahvistettu, alueellisen ympäristökeskuksen on lähetettävä jäljennös vahvistamista koskevasta päätöksestä sekä rakennuskaavakartta ja rakennuskaavan selostus maanmittaustoimistolle. Vahvistamisesta kunnan on kuulutettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja lähetettävä vahvistusmerkinnällä varustettu rakennuskaavakartta ja selostus rakennuslautakunnalle sekä asian laadun mukaan seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle, tiepiirille ja muille asianomaisille viranomaisille.

Rakennuskaavan alkuperäispiirros säilytetään maanmittaustoimistossa, jonne kunnan on se viipymättä toimitettava sen jälkeen, kun siitä on kunnan käyttöön otettu mitanpitävä ja jäljentämiskelpoinen kappale.

Rakennuskaavaan tehdyt muutokset on maanmittaustoimiston merkittävä rakennuskaavakarttaan.

Milloin rakennuskaavan hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ei ole alistettava alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, kunnan on lähetettävä jäljennös päätöksestä sekä rakennuskaavakartta ja rakennuskaavan selostus alueelliselle ympäristökeskukselle ja maanmittaustoimistolle. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 117 §:n 1 momentissa säädetään.

Rakennuslain 123 c §:n 2 momentissa tarkoitettuun kaavan laatijan hyväksymistä koskevaan hakemukseen on liitettävä laatijaksi ehdotetun suostumus tehtävän vastaanottamiseen sekä selvitys hänen pätevyydestään tehtävään ja siitä, että kaavoitettavan alueen maanomistajat hyväksyvät hänet kaavan laatijaksi.

Kunnan on lähetettävä jäljennös kaavan laatijan hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. 2 a §:ssä mainittujen kaupunkien osalta jäljennös on kuitenkin lähetettävä asianomaiselle ministeriölle.

Päätettäessä rantakaavan laatimisesta rakennuslain 123 b §:n 3 momentin mukaisesti tai hyväksyttäessä saman lain 123 c §:n 2 momentissa tarkoitettua rantakaavan laatijaa päätöksen tekevä viranomainen voi antaa ohjeita kaavaa laadittaessa noudatettavista suuntaviivoista ja periaatteista.

Rantakaavan hyväksymistä ja vahvistamista koskevasta menettelystä, kaavan tiedoksi saattamisesta sekä kaava-asiakirjojen säilyttämisestä on soveltuvin osin voimassa kaupungin osalta, mitä 39 ja 40 §:ssä säädetään asemakaavasta, sekä muun kunnan osalta, mitä 116 ja 117 §:ssä säädetään rakennuskaavasta.

Viranomaisten antamat sekä rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut rakennuskiellot, 143 a §:ssä tarkoitettu rakennus- ja purkamiskielto, 124 a §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpidekielto sekä 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu rakentamisrajoitus tulevat voimaan, kun siitä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Näistä päätöksistä on kunnan annettava tieto rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle ja, jos kysymys on kiinteistörekisteriin merkitystä alueesta, maanmittaustoimistolle ja alueelliselle ympäristökeskukselle sekä asian laadun mukaan muillekin valtion ja kunnan viranomaisille, seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle ja naapurikunnille. Sama koskee rakennuskiellon ja rakentamisrajoituksen voimassaoloajan pidentämistä.

Antaessaan rakennuslain 5 §:n 2 momentissa, 5 a §:ssä taikka 132 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan asianomaisen ministeriön, alueellisen ympäristökeskuksen tai kunnan on päätöksessään määrättävä luvan voimassaoloaika, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Poikkeuslupaa vastaavaa rakennuslupaa on haettava sanotun ajan kuluessa. Poikkeuslupa, joka koskee laajempaa kuin yhden rakennuspaikan käsittävää aluetta, voidaan kuitenkin määrätä olemaan voimassa enintään viisi vuotta.