1725/1991

Työministeriön apuna siviilipalveluksen kehittämisessä ja seurannassa on siviilipalvelusasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on:

Valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusmiehiä, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen saman viranomaisen tai järjestön esityksestä kuin asianomainen jäsen tai varajäsen oli määrätty.

Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

Siviilipalveluskeskuksia ovat:

Siviilipalveluskeskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään:

Siviilipalveluslaitoksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, järjestää siviilipalvelusmiehelle työpalvelu. Palvelustehtävät on määrättävä siviilipalvelusmiehen soveltuvuuden mukaan. Laitoksen on perehdytettävä siviilipalvelusmies palvelustehtäviinsä.

Siviilipalveluslaitoksen on ilmoitettava siviilipalveluskeskuksille avoinna olevasta palveluspaikasta ja siviilipalvelusmiestä koskevat toivomukset.

Siviilipalveluslain 15 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja siviilipalveluslaitoksia ovat:

Siviilipalveluskeskuksen on toimitettava siviilipalvelusvelvolliselle palveluksen alkamista koskeva määräys noin kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista. Määräys voidaan toimittaa myös lyhyemmässä ajassa sen vuoden alusta, jona hän täyttää 29 vuotta, tai muulloinkin hänen suostumuksellaan.

Ulkomailla oleskelevalle määräys voidaan lähettää asianomaiseen Suomen edustustoon siviilipalvelusvelvolliselle toimitettavaksi.

Siviilipalveluskeskuksen on tarvittaessa pyydettävä poliisilta virka-apua siviilipalvelusvelvollisen etsimiseksi ja määräyksen toimittamiseksi hänelle.

Poliisin on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tavoittamatta jääneen siviilipalvelusvelvollisen etsintäkuuluttamiseksi.

Siviilipalvelusvelvollisen äidinkieli on otettava huomioon palveluspaikkaa määrättäessä. Suomentai ruotsinkielisellä siviilipalvelusvelvollisella on oikeus suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään.

Siviilipalvelusvelvollista ei saa määrätä suorittamaan siviilipalvelusta työnantajansa palvelukseen. Sama koskee palveluspaikkaa, johon palvelusvelvollisella on opiskelun, entisen työ- tai virkasuhteen taikka muun syyn vuoksi kiinteä yhteys.

Siviilipalvelusmiesten koulutukseen on sisällytettävä ainakin kansainvälisyys-, rauhanja ympäristökysymyksiin sekä kansalaisvalmiuksiin liittyviä samoin kuin työpalveluun valmentavia aiheita.

Koulutusta voidaan antaa myös työpalvelun aikana.

Siviilipalveluskeskus voi antaa siviilipalveluslaitokselle siviilipalvelusmiesten valintaa varten palveluspaikkaan soveltuviksi katsomistaan palvelusvelvollisista tietoja, jotka koskevat heidän koulutustaan ja työkokemustaan tai muuta soveltuvuuttaan.

Siviilipalveluskeskus määrää alaisuudessaan olevalle siviilipalvelusmiehelle siviilipalveluslaitoksen, jossa tämä suorittaa työpalvelun. Ennen määräyksen antamista siviilipalvelusmiestä ja -laitosta on kuultava. Keskuksen päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

Täydennyspalvelus järjestetään ensisijaisesti siviilipalveluskeskuksissa.

Täydennyspalvelukseen sisältyvässä koulutuksessa on annettava perusteet käytännön työharjoittelulle, jota suoritetaan lähinnä ympäristösuojeluun liittyvissä tehtävissä.

Jos siviilipalvelusmies ilmoittaa siviilipalveluskeskukselle, että palvelus on vastoin hänen vakaumustaan, keskus voi määrätä hänet toiseen siviilipalveluslaitokseen. Jos siviilipalvelusmies ilmoittaa palveluspaikalle palvelustehtävän olevan hänen vakaumustaan vastaan, palveluspaikka voi määrätä hänet toiseen tehtävään.

Siviilipalvelusmies voi hakea siirtoa toiseen siviilipalveluslaitokseen kirjallisesti siltä siviilipalveluskeskukselta, jonka alaisuuteen hänet on määrätty. Hakemuksesta on ilmettävä peruste siirrolle ja uutta laitosta koskevat toivomukset.

Siviilipalveluskeskus päättää siirrosta kuultuaan sekä siviilipalvelusmiehelle määrättyä että hänen toivomaansa siviilipalveluslaitosta. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti siviilipalveluslaitoksen hakiessa siirtoa siviilipalvelusmiehelleen. Hakemuksesta on kuultava siviilipalvelusmiestä. Päätöksen tekee se siviilipalveluskeskus, jonka alaisuuteen siviilipalvelusmies on määrätty.

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusmiehen kotiuttamisesta. Siviilipalvelusmiehen palvelusaikaan lasketaan aloittamisja kotiuttamispäivä. Palveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle kotiuttamisen yhteydessä todistuksen, josta ilmenee suoritettu palvelusaika ja kotiuttamisperuste.

Kotiuttamisesta on lähetettävä 30 vuorokauden kuluessa tieto työministeriöön yhdessä täydennetyn henkilökortin ja lääkärintarkastuskortin kanssa. Jos siviilipalvelusmies on kotiutettu terveydentilansa perusteella, työministeriöön on toimitettava myös kotiuttamisen perusteena oleva lääkärinlausunto.

Kotiuttamisesta on lähetettävä tieto sotilaspiirin esikunnalle ja siviilipalveluskeskukselle, jonka alaisuuteen siviilipalvelusmies on määrätty. Kotiuttamisen jälkeen hän ei ole enää keskuksen alaisuudessa.

Siviilipalveluslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärinlausunnon tulee koskea siviilipalvelusvelvollisen terveydentilaa siviilipalveluksen suorittamisen kannalta. Lausunnosta on ilmettävä ne terveydelliset seikat, jotka rajoittavat palveluksen suorittamista tai estävät sen, ja aika, jonka siviilipalvelusvelvollisen arvioidaan olevan kykenemätön palvelukseen. Terveydentilan arvioinnissa on pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön asevelvollisten terveydentilan arvioinnin kanssa.

Jos siviilipalveluslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelusvelvollinen on suorittanut toisessa valtiossa kokonaan rauhanaikaisen siviilipalvelusta tai varusmiespalvelusta vastaavan palvelusvelvollisuutensa tai tällaista palvelusta vähintään kuusi kuukautta, hänet on vapautettava siviilipalveluksen suorittamisesta.

Lykkäystä on haettava siviilipalveluskeskukselta kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys lykkäyksen tarpeellisuudesta. Hakemuksessa on ilmoitettava aika, joksi lykkäystä haetaan.

Kansanedustajana toimivan palvelusvelvollisen on ilmoitettava kirjallisesti siviilipalveluskeskukselle tarpeestaan saada lykkäystä edustajantoimen hoitamiseksi.

Siviilipalveluskeskuksen hyväksyttyä lykkäyshakemuksen päätöksessä on mainittava lykkäyksen alkamis- ja päättymispäivä. Lykkäystä myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Päätökseen tulee liittää muutoksenhakuosoitus.

Jos siviilipalvelusvelvollinen haluaa aloittaa palveluksensa ennen lykkäysajan päättymistä, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti siviilipalveluskeskukselle.

Siviilipalveluslain 10 §:n nojalla määräajaksi siviilipalveluksen suorittamisesta vapautetun palveluskelpoisuus voidaan arvioida jo ennen määräajan päättymistä, jos hän pyytää sitä työministeriöltä ja toimittaa ministeriöön 16 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävän lääkärintodistuksen.

Siviilipalvelusvelvollisen on lykkäyspäätöstä koskevaan muutoksenhakemukseensa sisällytettävä vaatimus siitä, miten päätöstä olisi muutettava, ja vaatimuksen perusteet. Hakemukseen on liitettävä jäljennös siviilipalveluskeskuksen päätöksestä ja selvitys sen tiedoksisaannin ajankohdasta.

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusmiehelle annettavasta ilmaisesta ylläpidosta, johon sisältyvät majoitus, ruokailu, palvelustehtävien edellyttämä erityisvaatetus ja -varusteet sekä terveydenhuolto.

Jos ruokailua ei voida järjestää, palvelupaikan on maksettava siviilipalvelusmiehelle ruokaraha, joka määräytyy vastaavasti kuten varusmiehen komennusmatkalle maksettava ruokaraha. Ruokarahaa ei suoriteta niiltä täysiltä vuorokausilta, jotka siviilipalvelusmies on luvattomasti poissa palveluksesta.

Siviilipalvelusmiehet voivat käyttää puolustusvoimien varusteita siten kuin siitä työministeriön ja pääesikunnan kesken sovitaan.

Palveluspaikka järjestää siviilipalvelusmiehelle ilmaisen terveydenhuollon.

Siviilipalvelusmiehen terveydentila on tarkastettava 14 päivän kuluessa palveluksen alkamisesta. Siviilipalvelusmiehellä on oikeus muutoin halutessaan päästä lääkärintarkastukseen ja saada tarvittaessa lääkärin määräämää hoitoa.

Terveydenhuollon kustannusten korvaamiseen sovelletaan tarvittaessa vastaavasti, mitä terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa asetuksessa (371/87) säädetään.

Palveluspaikka maksaa siviilipalvelusmiehelle työministeriön vahvistaman päivärahan, joka määräytyy asevelvollisuuslain mukaista palvelusta suorittavan päivärahan mukaan.

Täydennyspalvelusta suorittavalle suoritetaan 24 §:ssä tarkoitetun päivärahan lisäksi täydennyspalveluspalkka, joka määräytyy reservin kertausharjoituksiin kutsutulle asevelvolliselle palvelusajalta suoritettavan miehistön reserviläispalkan mukaan.

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusmiehen matkoista sen osoittaman majoituksen ja palveluspaikan välillä sekä määräämistään komennusmatkoista aiheutuvista kustannuksista. Jos palveluspaikka ei ole järjestänyt siviilipalvelusmiehen komennusmatkalle majoitusta, hänelle suoritetaan majoitusraha, joka määräytyy kuten vastaava korvaus varusmiehen komennusmatkalla.

Siviilipalvelusmiehellä on oikeus saada vapaa matka matkustaessaan hänelle määrättyyn palveluspaikkaan ja palatessaan palveluksen päätyttyä sieltä takaisin sekä hänen siirtyessään palveluspaikasta toiseen. Näitä matkoja varten suoritetaan 22 §:n 2 momentin mukainen ruokaraha.

Siviilipalvelusmiehellä on oikeus työministeriön määrärahoista saada vapaa edestakainen matka viikkovapaansa tai lomansa ajalle Suomessa sekä myös muuhun valtioon, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on tässä valtiossa. Työministeriö määrää vapaiden matkojen lukumäärän ottaen huomioon varusmiesten vapaiden matkojen lukumäärät.

Siviilipalveluslaitos suorittaa 22 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 23, 24 ja 26 §:ssä tarkoitetuista palveluksessaan olevan siviilipalvelusmiehen ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvat kustannukset.

Edellä 27 §:ssä tarkoitettujen matkojen ja ruokarahan kustannukset suorittaa työministeriö. Vapaan matkan sijasta siviilipalvelusmiehelle voidaan antaa korvaus matkakustannuksista siten kuin työministeriö siitä erikseen määrää.

Työministeriö maksaa siviilipalveluskeskuksille siviilipalveluslain ja tämän asetuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuneet kustannukset sopimuksen mukaan. Palvelujen ostoon keskuksilta ei sovelleta valtion hankinnoista annettua asetusta (1070/79).

Palveluspaikan on ryhdyttävä toimenpiteisiin siviilipalvelusmiehen palveluksessa tekemän palvelusrikkomuksen selvittämiseksi. Rikkomuksen johdosta on ryhdyttävä tämän jälkeen asian tutkintaan, jollei asiaa sen vähäpätöisyyden vuoksi jätetä sillensä tai suullisen huomautuksen varaan.

Tutkinnassa on hankittava asian ratkaisemiseksi tarvittava aineisto rikkomuksesta, siitä epäillyn siviilipalvelusmiehen syyllisyydestä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista. Tutkinnasta on laadittava pöytäkirja. Tutkinnassa on kuultava siviilipalvelusmiestä. Ennen kuulemista hänelle on ilmoitettava, mistä asiasta ja missä ominaisuudessa häntä kuullaan. Kuulustelukertomus on annettava hänen luettavakseen ja tarkistettavakseen ja siihen on merkittävä hänen huomautuksensa.

Siviilipalvelusmiehellä on ennen kurinpitoasian ratkaisemista varattava tilaisuus tutustua pöytäkirjaan ja muuhun tutkinnassa kertyneeseen aineistoon sekä antaa näiden johdosta selityksensä.

Kurinpitoasiassa on tehtävä kirjallinen päätös, josta on käytävä ilmi:

Päätökseen on merkittävä sen tiedoksiantoaika. Päätökseen on sisällytettävä muutoksenhakuosoitus.

Palveluspaikan on liitettävä valituskirjelmän yhteydessä valitusviranomaiselle toimitettaviin asiakirjoihin siviilipalvelusmiehen kurinpitopäätös ja todistus päätöksen tiedoksiannosta.

Jos siviilipalvelusvelvollinen jää saapumatta palvelukseen tai lopettaa sen, palveluspaikan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä sijaintipaikkakunnan poliisilta virka-apua hänen etsimiseksi ja palvelukseen toimittamiseksi. Poliisin on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tavoittamatta jääneen siviilipalvelusvelvollisen etsintäkuuluttamiseksi.

Poliisin on viipymättä toimitettava siviilipalvelusvelvollinen palveluspaikkaansa, jollei hän kirjallisesti kieltäydy siviilipalveluksesta tai jollei hänellä ole laillista estettä poissaololleen. Poliisin on toimitettava palveluspaikkaan kieltäytymisilmoitus tai selvitys laillisesta esteestä.

Työministeriön ja palveluspaikan on tehtävä rikosilmoitus siviilipalvelusrikoksesta tai täydennyspalvelusrikkomuksesta kirjallisesti. Ilmoituksessa on mainittava siviilipalvelusvelvollisen suorittama ja jäljellä oleva palvelusaika sekä asian tutkimiseen vaikuttavat seikat.

Tuomioistuimen on ilmoitettava työministeriölle siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevassa asiassa tekemästään päätöksestä. Virallisen syyttäjän on annettava vastaava ilmoitus, jos hän tekee siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevan päätöksen jättää syyttämättä.

Kun siviilipalvelusrikoksesta vankeusrangaistukseen tuomittu vapautuu rangaistuslaitoksesta rangaistuksensa täysin suorittaneena, hänelle annettavaan vapautumistodistukseen on sen lisäksi, mitä siitä erikseen säädetään, tehtävä merkintä siviilipalvelusvelvollisuuden päättymisestä.

Rangaistuslaitoksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun henkilön vapautumisesta työministeriölle.

Kun ehdonalaiseen vapauteen siviilipalvelusta suorittamaan päästetty palveluksen päätyttyä kotiutetaan, palveluspaikan on tehtävä hänen vapauspassiinsa merkintä siitä, että rangaistus on ehdonalaisessa vapaudessa täysin suoritettu ja että palvelusvelvollisuus on päättynyt.

Työministeriön, palveluspaikkojen ja sotilaspiirien esikuntien on annettava jokaiselle kutsunnanalaiselle tarpeelliset tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä.

Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää siviilipalvelushakemuksensa myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilaspiiriin.

Täydennyspalvelusvelvollisen osalta sotilaspiirin on ilmoitettava työministeriölle sen lisäksi, mitä siviilipalveluslain 46 §:n 1 momentissa säädetään, onko hakemus tehty asevelvollisen saatua kutsun kertausharjoituksiin tai kertausharjoituksissa.

Siviilipalveluslain 46 §:n 2 momentin nojalla siviilipalvelusmiesrekisteristä sotilaspiirin esikunnalle siirrettyä siviilipalvelusmiehen henkilökorttia ja lääkärintarkastuskorttia säilytetään sotilaspiirin esikunnassa tai sota-arkistossa.

Palveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle passia varten tarvittavan esteettömyystodistuksen. Ennen siviilipalveluksen alkamista todistuksen antaa pyydettäessä siviilipalveluskeskus tai työministeriö.

Täydennyspalveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1-9, 12-13 ja 15-26 §:ssä, 27 §:n 1 momentissa, 28 §:n 2 ja 3 momentissa ja 29-40 §:ssä säädetään.