1010/1983

Lastensuojelulain (683/83) 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista sosiaalilautakunnan hyväksymistä yleisistä perusteista ja ohjeista tulee käydä ilmi, miten kunnassa:

Sosiaalilautakunnan on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan ja sen osa-alueiden eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden samoin kuin muiden kuntien ja kuntainliittojen sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien palvelujen ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa.

Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua järjestäessään kunnan on huolehdittava siitä, että palveluja on tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.

Lastensuojelun tehtävissä toimiva sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tuomioistuimelle annettavan selvityksen yhteistyössä lasten huoltoon perehtyneen toisen työntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijä voi kuitenkin valmistella asian yksin, jos asian kiireellisyys sitä edellyttää tai jos yhteistyö erityisestä syystä on ilmeisen tarpeetonta.

Huoltosuunnitelma laaditaan yhdessä asianomaisten kanssa. Huoltosuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi, kuinka usein suunnitelma on tarkistettava.

Huostaanotettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen tai sijaishuoltajille sekä miten toteutetaan yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten jälkihuolto toteutetaan.

Huoltosuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.

Edellä 3§:ssä tarkoitetun sosiaalityöntekijän ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee olla yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa näiden tarvitseman huollon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Sosiaalilautakunnan on lastensuojelulain 27§:ssä tarkoitetun perheen sopivuutta harkitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota perheen ihmissuhteisiin ja mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää sijoitettavan lapsen tarpeet lapsen edun mukaisesti samoin kuin perheen yhteistyökykyyn sosiaalilautakunnan ja lapsen vanhempien kanssa. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö perheen jäsenet lapsen ja voiko lapsi saada perheen muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman.

Perhesopimukseen on kirjattava valmennuksen ja koulutuksen järjestäminen, tarvittavat sosiaalipalvelut, yhteydenpitotavat lapsen vanhempien ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa, lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen korvaaminen sekä hoitopalkkion suuruus.

Henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee turvata tarvittaessa 1 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi.

Lastensuojelulaitoksessa on yksi tai useampi asuinyksikkö. Useampiyksikköisen laitoksen yksiköt voivat toimia erillisinä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään kahdeksaa lasta tai nuorta ja samaan rakennusryhmään sijoitettuna enintään 24:ää lasta tai nuorta. Kiireellisissä tapauksissa asuinyksikössä tai laitoksessa voidaan lyhytaikaisesti sekä äiti- ja lapsikodissa myös muutoin hoitaa useampaakin lasta tai nuorta.

Lastensuojelulaitoksessa tulee asuinyksikköä kohden olla lasten ja nuorten tarvitsemaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähintään viisi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää.

Perheryhmäkodin, äiti- ja lapsikodin taikka seitsemänpaikkaisen tai sitä pienemmän laitoksen tai itsenäistyville nuorille tarkoitetun asuinyksikön kohdalla voidaan poiketa henkilöstöä koskevasta säännöksestä, jos lasten ja nuorten hoito sekä kasvatus laitoksessa voidaan muutoin turvata.

Sosiaalihallitus voi erityisestä syystä myöntää lastensuojelulaitokselle luvan poiketa tämän pykälän säännöksistä.

Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta tavata tai pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin voidaan rajoittaa lastensuojelulain 25 §:ssä mainituilla edellytyksillä, milloin se lisäksi on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä. Rajoitusta koskevan päätöksen tulee olla määräaikainen, ja siinä on mainittava henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu. Päätöksessä on lisäksi mainittava, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa yhteydenpidon rajoitus toteutetaan.

Lastensuojelulaitoksen johtaja voi päättää lyhytaikaisesta rajoituksesta, jolloin rajoitus voi kestää enintään yhden kuukauden. Jos rajoitusta on tarpeen jatkaa tai se on tarpeen määrätä kuukautta pidemmäksi ajaksi, päättää asiasta sosiaalilautakunta.

Lastensuojelulain 32§:ssä tarkoitettua kieltoa, rajoitusta tai eristämistä ei saa määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi eikä myöskään jatkaa kauemmin kuin lapsen hoito tai kasvatus välttämättä edellyttää.

Edellä 1 momentissa mainituista erityisistä rajoituksista tekee päätöksen laitoksen johtaja.

Eristämistä voidaan jatkaa uudella päätöksellä vain, jos lapsi eristämisen jälkeen on edelleen vaaraksi itselleen tai muille taikka jos eristäminen on edelleen lapsen hoidon kannalta erityisen perusteltua. Edellytyksenä on lisäksi, ettei lapsen hoitoa ole tarkoituksenmukaisempaa järjestää muulla tavalla. Ennen eristämisen jatkamista koskevan päätöksen tekemistä on lapselle suoritettava lääkärintarkastus, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta.

Kun lapsi on määrätty eristettäväksi, on samalla määrättävä, kenen tehtävänä on huolehtia lapsen turvallisuudesta. Lapsen olosuhteet eristämisen aikana on järjestettävä niin, että lapsi saa jatkuvan huolenpidon ja riittävän hoidon sekä mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa.

Lastensuojelulaitoksen on asianmukaisesti kirjattava lastensuojelulain 31 ja 32§:ssä säädetyt kiellot ja rajoitukset, jolloin on myös mainittava toimenpiteiden syyt, alkamisen ja päättymisen ajankohta sekä mahdolliset vaikutukset hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Lapsella on oikeus saada tietää häntä koskevista merkinnöistä.

Lasta sijaishuoltoon sijoitettaessa on noudatettava, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 9§:n 1 ja 3 momentissa on säädetty.

Huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista, huostassapitämisen lakkaamista, perhehoitosopimusta, yhteydenpidon rajoittamista ja eristämistä koskevassa asiassa tehtävä päätös on laadittava sosiaalihallituksen vahvistaman kaavan mukaisesti.

Lääninoikeuden tulee pyytää lausunto lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta käsitellessään huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista ja huostassapitämisen lakkaamista koskevaa asiaa sekä tarvittaessa muissakin lastensuojeluasioissa.

Lääninhallituksen on seurattava lastensuojelulaitoksen toimintaa ja valvottava erityisten rajoitusten käyttöä.

Lastensuojelulain 41§:n 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava:

Sosiaalilautakunnan on tarvittaessa selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa.

Sosiaalilautakunnan on pidettävä luetteloa yksityisesti sijoitetuista lapsista.

Yksityisten koulukotien opetustoiminnassa noudatetaan soveltuvin osin valtion kasvatuslaitoksista annettua asetusta (769/78).

Sosiaalihallituksen on annettava lastensuojelulain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräys sille kunnalle, jonka on katsottava voivan järjestää perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun lapselle tai nuorelle tämän edun kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun määräyksen yhteydessä kunnalle on annettava tarpeelliset asiakirjat ja tiedot lapsen tai nuoren lastensuojelun järjestämiseksi.

Tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaalihallitus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettuun toimintaan ei sovelleta 8§:n säännöstä. Pykälän 2 momentissa tarkoitettua henkilökunnan vähimmäismitoitusta pyritään soveltamaan kuitenkin mainittuun toimintaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 1990.

Ennen 1 päivänä tammikuuta 1984 huostaanotettujen lasten huoltosuunnitelmat on tarkistettava tämän asetuksen mukaisesti vuoden 1984 kuluessa.