668/1969

Yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus on määrättävä koskemaan sanotussa laissa tarkoitettua yrittäjän kaikkea toimintaa, ei kuitenkaan ennen vakuutuksen ottamista harjoitettua toimintaa, mikäli siihen perustuva eläketurva on mainitun lain mukaan järjestetty.

Vakuutusta ottaessaan ja hakiessaan vahvistetun työtulon tarkistamista on yrittäjän toimitettava eläkelaitokselle työtuloaan koskeva selvitys vahvistetulla lomakkeella. Yrittäjä on muulloinkin velvollinen antamaan eläkelaitokselle sen pyytämät, vakuutuksen hoitoon ja työtulon vahvistamiseen vaikuttavat tiedot.

Yrittäjä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan eläkelaitokselle yrittäjätoimintansa päättymisestä. Sama koskee työtulon vahvistamiseen vaikuttaneissa olosuhteissa tapahtunutta muutosta, jos sillä saattaa olla olennainen merkitys yrittäjien eläkelain mukaisesti vahvistettavaan työtuloon.

Eläkelaitoksen tulee viipymättä ilmoittaa eläketurvakeskukselle tämän määräämällä tavalla yrittäjien eläkelain mukaisen vakuutuksen alkamisesta ja päättymisestä. Eläkelaitoksen on myös annettava eläketurvakeskukselle muita yrittäjän eläketurvaa koskevia tietoja siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.

Eläkelaitos ja eläketurvakeskus ovat velvolliset pyydettäessä antamaan yrittäjälle niiden hallussa olevat tiedot, jotka koskevat hänen vapaakirjaansa tai muutoin hänen eläkeoikeuttaan. Samoin eläkelaitos on velvollinen pyydettäessä antamaan yrittäjien eläkelain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle, yhtymälle ja yhteisölle sanotun momentin mukaiseen vastuuseen vaikuttavat tiedot.

Laskettaessa ajanjaksojen pituuksia katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään 30. päivänä.

Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen 1 momentin mukaan sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan kolmellakymmenellä. Eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa laskettaessa jätetään tällöin osamäärään ehkä sisältyvä vajaa kuukausi huomioon ottamatta.

Yrittäjän työtulo vahvistetaan vuositulona ja eläkkeen perusteena oleva työtulo määrätään kuukautta kohden.

Määrättäessä eläkkeen perusteena olevaa työtuloa kerrotaan kullekin ajanjaksolle vahvistettu ja työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisesti tarkistettu vuositulo kysymyksessä olevaan ajanjaksoon sisältyvien päivien lukumäärällä. Eri ajanjaksoille näin laskettujen tulojen yhteismäärä jaetaan ajanjaksoihin sisältyvien päivien yhteismäärällä. Eläkkeen perusteena oleva työtulo kuukautta kohden saadaan jakamalla viimeksi mainittu osamäärä kahdellatoista.

Jos yrittäjien eläkelain piiriin kuuluva yrittäjän toiminta päättyy, eikä yrittäjällä tai hänen omaisellaan sen perusteella ole välittömästi oikeutta eläkkeen saamiseen, muodostetaan sanotun lain mukaan syntynyttä eläkeoikeutta vastaava vapaakirja. Muutoin on vapaakirjasta vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 8 §:ssä säädetään.

Eläkehakemus on tehtävä vahvistetulla lomakkeella.

Hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys. Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä tai lapselle 18 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta maksettavaa perhe-eläkettä on eläkelaitokselle myös toimitettava vahvistetulle lomakkeelle laadittu lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen ja myös, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa taikka jos siihen on muu erityinen syy, omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja sekä lapsi, joka hakee tai saa perhe-eläkettä 18 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta, ovat velvolliset, jos eläkelaitos niin määrää, käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa sairaalassa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti suoritetusta matkasta.

Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä jättää 1 momentissa tarkoitetun määräyksen noudattamatta, voidaan hakemuksen käsittely määrätä raukeamaan.

Eläkehakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jolloin se on annettu tai postitse saapunut jollekin yrittäjien eläkelaissa, maatalousyrittäjien eläkelaissa, työntekijäin eläkelaissa tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tahi eläketurvakeskukselle taikka eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle. Jollei hakija kehotuksen saatuaan eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa toimita sille hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä tai jos hakemuksen käsittely on 9 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty raukeamaan, katsotaan hakemus kuitenkin tehdyksi vasta silloin, kun eläkelaitokselle on saapunut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

Eläkehakemuksen ratkaisee sekä eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä huolehtii, jollei yrittäjä ole yrittäjien eläkelain alaisen viimeisen yrittäjätoimintansa päättyessä ollut työntekijäin eläkelain alaisessa työsuhteessa tai sen jälkeen ollut työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain alaisessa työsuhteessa taikka harjoittanut maatalousyrittäjien eläkelain alaista toimintaa, se eläkelaitos, jonka piiriin yrittäjä on viimeksi kuulunut yrittäjien eläkelain alaisen toimintansa perusteella. Jos kuitenkin yrittäjälle hänen kuollessaan maksettiin jonkin edellä sanotun lain mukaista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä muusta eläkelaitoksesta, ratkaisee tämä eläkelaitos hänen jälkeensä maksettavaa perhe-eläkettä koskevan hakemuksen ja huolehtii edellä mainituista muista tehtävistä. Muutoin noudatetaan, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 12 §:ssä säädetään.

Vakuutusmaksuja älköön perittäkö siitä eläkkeen osasta, joka on maksettava sairausvakuutusrahastolle. Muusta osasta eläkettä voidaan periä vakuutusmaksuja ilman eläkkeensaajan suostumusta enintään kolmannes kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske kertasuorituksena maksettavaa eläkettä.

Vakuutusmaksujen perinnästä johtuvan eläkkeen vähennyksen katsotaan kulloinkin koskevan vanhinta perimiskelpoista ja vielä maksamatta olevaa vakuutusmaksua.

Eläke maksetaan kuukausittain. Jos eläke tai erillisenä suoritettava eläkkeen osa on pienempi kuin 50 markkaa kuukaudessa, saadaan se kuitenkin maksaa neljännesvuosittain.

Jos vanhuus- tai perhe-eläke taikka sellainen työkyvyttömyyseläke, jonka suuruutta määrättäessä ei ole sovellettu työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momenttia, on ilman 12 §:ssä tarkoitettua vähennystä pienempi kuin 20 markkaa kuukaudessa, eläkelaitoksella on oikeus eläkkeensaajan suostumuksella suorittaa eläke kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Kertasuorituksen saajalla ei sen jälkeen ole saman eläketapahtuman johdosta oikeutta eläkkeeseen sen yrittäjätoiminnan perusteella, jonka nojalla suoritusta vastaava eläke olisi maksettu. Jos määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, voidaan eläkkeensaajalle kuitenkin myöntää eläke siltä ajalta, jonka hänen työkyvyttömyytensä määräajan jälkeen jatkuu.

Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuraavan maksukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan työkyvyn palauttamisen vuoksi tai jos eläke muusta syystä lakkautetaan tai sitä vähennetään, päättyy sen maksaminen tai suoritetaan vähennettyä eläkettä lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä.

Eläkelaitoksen on toimitettava eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkeasetuksen 16 §:ssä tarkoitetut tiedot. Muutoinkin sovelletaan eläkelaitokseen vastaavasti, mitä sanotussa pykälässä säädetään.

Eläkelaitoksen osallistumisesta työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseen on vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 17 §:ssä säädetään.

Eläkelautakunnan käsitellessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu yrittäjien eläkelain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, tulee siinä ainakin yhden saapuvilla olevan jäsenen olla sanotun lain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö.

Yrittäjien eläkelain 16 §:ssä tarkoitetun neuvottelukunnan asettaa eläketurvakeskus kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu eläketurvakeskuksen valitsemien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohella vähintään kymmenen sanotussa pykälässä tarkoitettuja yrittäjäjärjestöjä ja vähintään kaksi eläkelaitoksia edustavaa jäsentä. Kullekin jäsenelle puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on nimettävä henkilökohtainen varamies. Yrittäjäjärjestöjä edustavien jäsenten ja heidän varamiestensä nimeämistä varten tulee eläketurvakeskuksen varata eri alojen edustavimmille yrittäjäjärjestöille tilaisuus tehdä ehdotus edustajikseen. Jos jäsen tai hänen varamiehensä eroaa tehtävästään ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen nimettävä uusi jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimikauden ajaksi.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta. Asioiden käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä eläketurvakeskuksen edustajiston kokouksesta on säädetty.

Jos eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen toimituskirja annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaan saatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen lomakkeiden kaavat vahvistaa eläketurvakeskus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.