MAO:331/2025
- Keywords
- Netox Oy > Huoltovarmuuskeskus, julkinen hankinta, tarjousten vertailu, vertailuperusteiden soveltaminen
- Year of case
- 2025
- Date of Issue
- Register number
- 71/2025
Asian tausta
Huoltovarmuuskeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.6.2024 julkaistulla ja 9.8.2024 korjatulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta IT-käyttö- ja tukipalvelujen sekä perustietotekniikkapalvelujen hankinnasta puitejärjestelynä seitsemän vuoden sopimuskaudelle.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja on päätöksellään 16.9.2024 valinnut kolme ehdokasta neuvotteluvaiheeseen.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja on hankintapäätöksellään 30.1.2025 valinnut Tietoevry Tech Services Finland Oy ryhmittymän tarjouksen.
Valittaja on toimittanut hankintayksikölle 13.2.2025 markkinaoikeudelle toimittamansa valituksen kanssa samansisältöisen oikaisuvaatimuksen.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja on hankintapäätöksellään 4.3.2025 korvannut aiemman hankintapäätöksen ja täsmentänyt tiettyjä pisteytyksen perusteluja, valiten edelleen Tietoevry Tech Services Finland Oy ryhmittymän tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan 12.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Markkinaoikeus on välipäätöksellään 28.3.2025 numero 176/2025 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Netox Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Mikäli tehottomuusseuraamuksen määrääminen ei olisi mahdollista, valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.343,75 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on pisteyttänyt valittajan tarjouksen virheellisesti. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnössä esitettyjen selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Hankintayksikkö on toiminut virheellisesti erityisesti tiettyjen tarjouksen liitteenä toimitettujen selvitysten arvioinnissa ja pisteytyksessä.
Valittajan olisi tullut saada perusympäristön käyttöönottoprojektin selvityspyynnöistä 1. ”Alustava suunnitelma”, 2. ”SHVD-yhteistyö” ja 3. ”Lähituki” pisteluokan A mukaiset pisteet (selvitys 1. 100 pistettä, selvitys 2. 60 pistettä, selvitys 3. 40 pistettä).
TL III -erillisympäristön käyttöönottoprojektin selvityspyynnön osalta valittajan olisi tullut saada suunnitelman yleisarvioinnin (a, c, d, e, f) osalta vähintään 90 pistettä.
TL III -erillisympäristön käyttöönottoprojektin b-kohdan osalta valittaja on konkreettisesti kuvannut selvityksessään tarjouspyynnössä vaaditut seikat. Valittaja ei ole saanut hankintasäännösten mukaisesti perusteltua päätöstä, jotta se pystyisi tämän kohdan osalta tarkemmin arvioimaan hankintayksikön arvioinnin ja pisteytyksen hankintasäännösten mukaisuutta.
Hankintayksikkö on kaikkiaan arvioinut valittajan tarjouksen oikeuttavan 703 raakapisteeseen ja 151,1 painotettuun pisteeseen. Valittajan painotetun pistemäärän tulisi olla vähintään 155, jolloin sen tarjous sijoittuisi tarjouskilpailussa ensimmäiseksi.
Vastine
Vaatimukset
Huoltovarmuuskeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.688,25 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Tarjouspyynnössä on kuvattu seikkaperäisesti hankinnan arvioinnin painoarvot sekä arviointiin vaikuttavat seikat. Hankintayksikkö on antanut pisteytyksen osalta tarjouspyynnössä tiedon siitä, millä perustein tarjousten pisteytys tulee tapahtumaan. Tarjouspyynnön liitteissä ”käyttöönottoprojektin alustava suunnitelma” ja ”TL III‑erillisympäristön käyttöönottosuunnitelma” on annettu ohjeistus pisteytyksestä sekä sanalliset kuvaukset siitä, millä perustein tarjoaja voi saada pisteitä. Lisäksi hankintayksikkö on tarjouspyynnössä määritellyt, millaisin toimin se varmistaa tarjousten tasapuolisen arvioinnin. Tarjousten arviointi on suoritettu tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja tarjousten pisteytys on kuvattu hankintapäätöksen liitteissä.
Hankintayksikön tekemä arviointi on perustunut tarjouspyynnössä esitettyihin perusteisiin sekä perusympäristön että erillisympäristön osalta. Tarjoajien selvityksistä on annettu sanalliset perustelut selvityksistä annettujen pisteiden lisäksi. Sanalliset perustelut ovat olleet osa hankintapäätöstä. Hankintayksikkö on sanallisissa perusteluissaan kuvannut jokaisen selvityspyynnön osalta, miltä osin valittajan selvitykset ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut pisteytyksen perusteet, ja miltä osin valittajan selvityksissä on ollut puutteita. Hankintayksikkö on suorittanut myös voittaneen tarjoajan selvitysten arvioinnin samassa laajuudessa, kohdellen tarjoajia tasapuolisesti vertailussa.
Korkeimmat pisteet selvityspyynnöistä olisivat vaatineet, että valittajan vastaus olisi sisältänyt kaikki pyydetyt kokonaisuudet ja että kaikki arvostettavat asiat olisi kuvattu laaja-alaisesti ja huolellisesti. Lisäksi tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaan korkeimmat pisteet olisivat vaatineet, että vastaus olisi todentanut kaikkien arvostettavien asioiden täyttymisen käytännön tasolla erittäin yksityiskohtaisesti.
Valittajan antamassa vastauksessa nämä kaikki seikat eivät ole toteutuneet. Valittajan vastauksessa on ollut puutteita konkretian sekä käytännön tasoa koskevien seikkojen osalta. Konkretian puute on näkynyt kaikissa perusympäristön käyttöönottoa koskevan selvityspyynnön osa-alueissa 1 — 3, kuten sanallisessa arviossa on esitetty. Koska valittajan antama selvitys ei ole kaikilta osin ollut käytännön tasolla erittäin yksityiskohtainen, ei hankintayksikkö ole voinut antaa valittajalle selvityksestä täysiä pisteitä.
TL III -erillisympäristön käyttöönottoprojektin arviointi on suoritettu erikseen kohtien a, c, d, e ja f osalta ja erikseen kohdan b osalta. Korkeimmissa pisteluokissa vähimmäisvaatimusten ylittävältä käyttöönottosuunnitelmalta on vaadittu hyvin laaja-alaista ja käytännön tasolla yksityiskohtaista suunnitelmaa.
Saadakseen korkeimmat mahdolliset pisteet (125 raakapistettä), valittajan vastauksen olisi tullut kuvata kohdissa a, c, d, e ja f kuvatut seikat laaja-alaisesti sekä sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Saadakseen toiseksi korkeimmat pisteet (90 raakapistettä) vastauksessa olisi tullut kuvata kohtien a, c, d, e ja f seikat laaja-alaisesti.
Valittajan vastauksessa ei ole esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valittajan vastaus on ollut yleistasoinen muun muassa projektin aikataulun ja käyttöönoton vaiheistuksen osalta. Arvioitavan kohdan e osalta valittajan vastauksessa alle puolet vastauksista on ollut laaja-alaisia ja huolellisia. Kohdan f osalta vastauksen käytännön tason yksityiskohtainen todentaminen on ollut puutteellista. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi siinä, että valittaja ei ole nimennyt kaikkia tarjottavia laitteita ja ratkaisuita, joiden nimeäminen on mainittu kohdan arvosteltavaksi seikaksi.
Edellä kuvatuin perustein valittajan vastaus on ollut annettujen 45 raakapisteen mukainen, sillä vastaus on sisältänyt pyydetyt kokonaisuudet ja laajentanut niitä hieman vaaditusta. Vastauksessa on yllä esitetyin tavoin ollut puutteita osassa kohtia käytännön tason yksityiskohtaisessa todentamisessa. Valittajan käyttöönottosuunnitelma on lisäksi ollut osittain hyvin yleisellä tasolla. Käyttöönottosuunnitelmaa ei ole voitu siten pitää kaikin puolin yksityiskohtaisena. Hankintayksikön antamat pisteet vastaavat tarjouspyynnössä esitettyä arviointikriteeristöä.
TL III -erillisympäristön käyttöönottoprojektin b-kohdan osalta valittaja on valituksessaan esittänyt, että se ei ole saanut perusteltua päätöstä, jotta se pystyisi tarkemmin arvioimaan hankintayksikön arvioinnin ja pisteytyksen hankintasäännösten mukaisuutta. Tältä osin hankintayksikkö on 4.3.2025 tekemällään päätöksellä korvannut 30.1.2025 tehdyn päätöksen ja täsmentänyt erillisympäristön käyttöönottosuunnitelman b-kohtaan liittyvien pisteytysten perusteluita.
Hankintayksikkö on antanut valittajalle TL III -erillisympäristön käyttöönottoprojektin b-kohdasta 28 raakapistettä. Hankintayksikkö on perustellut arviointia hankintapäätöksen 4.3.2025 liitteessä olleessa selvitysten pisteytyksessä otsikkokohtaisesti.
Pisteytyksessä esitetyn mukaisesti valittajan vastaukset ovat olleet kohdan b vaatimusten osalta pääasiassa yleisellä tasolla. Ne eivät myöskään ole laajentaneet tai syventäneet vaadittuja seikkoja. Näin ollen valittaja on saanut osiosta pisteitä siten, että b-kohdan otsikkotason asioiden on katsottu olevan pääasiassa hieman vähimmäisvaatimuksia kattavampia ja muutamilta osin osittain laajoja ja kattavia. Hankintayksikkö on arvioinut valittajan vastauksia tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien mukaisesti.
Valittajan sekä voittaneen tarjoajan tarjousten arviointi on hankintapäätöksen selvityksen perusteluissa tehty tavalla, josta tarjoajille on käynyt ilmi tarjoajien sijoittuminen suhteessa muihin. Lisäksi tarjousvertailusta on käynyt ilmi, miten kohdan b vertailuperusteita on arvioitu. Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnön liitteessä, mitä suunnitelmalta vaaditaan kohdan b osalta, jotta se voi saada osiosta pisteitä sekä sen, mihin konkreettisiin osioihin kohdan b arviointi perustuu.
Hankintayksikkö on kuvannut annetussa sanallisessa arviossa valittajan käyttöönottosuunnitelman kohdan b osalta saamat pisteet sekä antanut konkreettisen kuvauksen siitä, miltä osin valittajan vastaus on ollut puutteellinen. Hankintayksikkö on perustellut voittaneen tarjoajan saamia pisteitä siten, että sanallisista arvioista käy ilmi, mihin tarjoajien piste-erot ovat perustuneet. Valittajan ja voittaneen tarjoajan vastaukset kohdan b mukaisissa vastauksissa ovat eronneet tarjouspyynnössä esitettyjen arvioitavien seikkojen osalta siten, että piste-erot ovat olleet perusteltuja.
Kuultavan lausunto
Tietoevry Tech Services Finland Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Hankintapäätöksen perusteluissa kuvatut perusteet valittajan pisteytykselle ovat omiaan osoittamaan, ettei hankintayksikkö ole soveltanut vertailuperusteita tarjouspyynnössä esitetyn mukaisesti. Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti pisteyttäessään valittajan tarjouksen.
Valittajan perusympäristön käyttöönottoprojektin alustavan suunnitelman kohdassa 2.9 on määritelty käyttöönottoprojektin aikataulu ja vaiheistus ylätasolla. Kohdassa 2.4 puolestaan on määritelty työmääräarviot ja resursointi palvelukohtaisesti. Esimerkiksi kohdan 2.9 kuvassa on kuvattu ”Tietoturvapalveluiden” käyttöönoton kokonaisaikatauluarvio ja kyseisten palveluiden käyttöönoton tarkemmat tehtävät (henkilötyömääräarvion vuoksi myös kesto) on listattu kohdassa 2.4.
Valittajan perusympäristön käyttöönottoprojektin suunnitelmassa on huomioitu nimenomaisesti hankintayksikön neuvotteluissa esittämät aikataulutoiveet ja riippuvuudet aikatauluun. Valittajan käyttöönottosuunnitelman tarkempi vaiheistus- ja resursointisuunnitelma sekä suunnitelmassa kuvattu projektin kokonaiskesto on suunniteltu ja kuvattu tähän perustuen.
TL III -erillisympäristön käyttöönottoprojektin arviointiin liittyen projektin aikataulun ja vaiheistuksen osalta valittajan käyttöönottosuunnitelman kohdassa 4 ”Sopijapuolten resurssointi” on määritelty käyttöönottoprojektin aikataulu ja vaiheistus ylätasolla. Kohdan 4 alakohdissa on puolestaan määritelty projektin vaiheet ja niiden kesto. Esimerkiksi kohdassa 4.1.1.3 on määritelty verkkoympäristön tuotantokäyttöön saattamisen vaiheet, aikataulu ja työmääräarvio. Projektin vaiheistus on kuvattu hyvinkin yksilöidysti.
Tarjottavien laitteiden ja ratkaisujen osalta valittaja on kuvannut TL III-erillisympäristön teknisen suunnitelmansa selvityksen kohdassa 7 ”Käyttöönotto, tekninen suunnitelma ja arkkitehtuuri”. Valittaja on kyseisessä kohdassa nimennyt ne teknologiat ja ratkaisut, joita se on käyttänyt suunnitelmansa perusteena. Koska kyseessä on palveluhankinta, on valittaja suunnitelmassaan ilmoittanut, ettei sen toteuttama projekti ole teknologia- tai laiteriippuvainen, vaan sen on mahdollista tarjota asiantuntijaosaamista myös muille hankintayksikön mahdollisesti valitsemille laitteille ja ratkaisuille. Lisäksi valittaja on nimennyt tarjoamiaan ratkaisuja esimerkiksi kohdassa 9.9 SIEM-ratkaisu, kohdassa 9.12 valvontaratkaisut ja kohdassa 9.8 sertifikaattipalvelut PKI.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antanut lisälausuman, jossa se on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikulujen tuntihintaa ja valituksen laadintaan käytettyä työaikaa.
Valittaja on antanut lisälausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Oikeusohjeet
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia IT-käyttö- ja tukipalveluista sekä perustietotekniikkapalveluista. Hankinta on kilpailutettu julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (jäljempänä puolustus- ja turvallisuushankintalaki) mukaisena palveluhankintana.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 5 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla turvallisuushankintana pidetään muun ohella palveluita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi turvallisuustarkoituksiin ja joiden hankinnan toteuttamiseksi annetaan, laaditaan tai muutoin käsitellään turvallisuusluokiteltuja asiakirjoja.
Huoltovarmuuskeskuksen IT-käyttö- ja tukipalvelut sekä perustietotekniikkapalvelut ovat edellä tarkoitettuja turvallisuushankintoihin luettavia palveluita. Näin ollen asiaa on arvioitava puolustus- ja turvallisuushankintalain säännösten perusteella.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valtion keskeisistä turvallisuuseduista muuta johdu.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 57 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, elinkaarikustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, toimituspäivää, toimitus- ja toteutusaikaa, huoltovarmuutta, yhteentoimivuutta sekä toimintaominaisuuksia.
Hankinta-asiakirjat ja -menettely keskeisiltä osin
Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu seuraavaa:
”Tarjousten arviointi ja vertailu toteutetaan kahdessa vaiheessa:
1) tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
2) tarjousten vertailu
Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on tilaajan kannalta hinta-laatusuhteeltaan paras. Vertailun painoarvot:
- Vertailuhinta 40 %
- Laatu 60 % (vaatimukset 10 % ja henkilöiden osaaminen ja kokemus 10 %, Perusympäristön käyttöönotto 20 %, Erillisympäristön käyttöönottosuunnitelma 20 %)
Vertailuhintana on kokonaishinta. Tarjouksen kokonaishinta on tarjouspyynnön liitteellä ”Hintaliite” arvioitujen hankintamäärien ja tarjottujen yksikköhintojen tulojen summa (Liite 5, välilehdeltä "vertailuhinta" vertailuhinta). Vertailupisteiden laskeminen on kuvattu tarjouspyynnön liitteellä 5 "Ohjeet ja vertailuperusteet". Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on se, jonka yhteenlasketut vertailupisteet ovat suurimmat.”
Tarjouspyynnön liitteessä ”Käyttöönottoprojektin alustava suunnitelma” on kuvattu perusympäristön käyttöönottosuunnitelman alustavan suunnitelman arviointikriteerit seuraavasti:
”Kuvatkaa suunnitelmassa käyttöönottoprojektin alustava suunnitelma (joka voi perustua Tarjoajan yleiseen käyttöönottoprojektin malliin) huomioiden tässä hankinnassa käytyjen neuvottelujen ja lisätietojen mukaiset täsmennykset ja vaatimukset koskien Huoltovarmuuskeskuksen perusympäristöä (TL IV).
Vastauksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat asiat ja/tai asiakokonaisuudet:
1) Käyttöönottoprojektin tavoitteet
2) Käyttöönottoprojektin laajuuden määrittely ja sisältö
3) Käyttöönottoprojektin projektiryhmän ja vastuut
4) Tarjoajan ja Asiakkaan resursointi (esim. työmäärää koskevat perustellut arviot)
5) Nykytilaa koskeva kartoitus ja/tai analyysi sekä riippuvuudet, jotka käyttöönotossa tulee huomioida
6) Riskianalyysi ja Tarjoajan toimet käyttöönottoprojektin riskien mitigoimiseksi
7) Käyttöönottoa koskeva tekninen suunnitelma ja arkkitehtuuri
8) Käyttöönoton tietoturva
9) Käyttöönoton vaiheistus (projektisuunnitelma ja aikataulu)
10) Käyttöönoton pilotointi ja siirtymät
11) Kommunikaatiota ja sidosryhmätoimintaa koskevat suunnitelmat
12) Koulutusta ja ohjeistusta koskevat suunnitelmat
13) Muutoshallinta ja jälkiseuranta osana käyttöönottoa
14) Dokumentointi ja raportointi
15) Käyttöönoton onnistumisen ja asiakastyytyväisyyden mittarit ja selvitys
Ehdokkaan vastauksen pisteytyksessä arvostetaan seuraavia asioita:
a) Tarjoajan käyttöönottosuunnitelmasta tulee ilmetä vähintään Käyttöönottoprojektin tavoitteet, vaiheet, alustava aikataulu, vaiheistus, riskienhallinta, resurssien allokointi ja vastuuhenkilöt, koulutus ja ohjeistus (käyttöönoton tuki) edellä mainitun 15-kohtaisen listan mukaan.
b) Tarjoajan käyttöönottoprojektin suunnitelmassa on esitetty esim. arkkitehtuuria, aikataulua ja vastuunjakoa selventäviä havainnekuvia
c) Tarjoajan käyttöönottoprojektin suunnitelma huomioi Asiakkaan perusympäristön tarjouspyynnön vaatiman ja neuvotteluissa täsmennetyn sisällön mukaisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että käyttöönottosuunnitelma ottaa kantaa toteutettaviin ratkaisuihin laajemmin, kuin pelkästään siirtämällä nykyiset palvelut nykytoimittajalta / nykytoimittajilta Tarjoajan palvelutuotantoon.
d) Tarjoajan käyttöönottoprojektin suunnitelma huomioi Asiakkaan hankintamenettelyssä ja tarjouspyynnöllä antamien tietojen, toiveiden ja tahtotilan mukaiset tiedot osana palveluiden siirtoa ja yliheittoa siten, että käyttöönottoprojektin suunnitelmasta käy ilmi Asiakkaan IT-käyttö- ja tukipalveluiden kehittämiseen tähtäävät ehdotukset ja konkreettiset toimenpiteet. Ehdokas voi osana alustavaa suunnitelmaa esittää näyttöä siitä, että Tarjoaja on vastaavilla menetelmillä tehostanut tai muutoin kehittänyt toisen asiakkuuden vastaavia ratkaisuja / palveluja osana käyttöönottoprojektia.
e) Käyttöönottoprojektin suunnitelmassa tulee huomioida vähintään seuraavat ylätasolla mainitut palvelut ja niitä koskevat käyttöönotot, siirrot, muutokset ja konfiguroinnit: Nykyisten palvelinten siirto, HA-ympäristön käyttöönotto ja uusien palvelinalustojen mahdollinen käyttöönotto, muiden palveluiden käyttöönotto (vähintään Asiakkaan nykyisellä toimittajalla ja nykysopimuksella olevien palveluiden siirto ja käyttöönotto), virtualisointialustan siirto ja muutokset, käyttäjä- ja lähitukipalvelut, vähintään IT-infran, palvelinsaliratkaisujen ja lähiverkkosiantuntijoiden palvelut, Tarjoajan Service Desk -palvelun ja ITSM-ratkaisun käyttöönotto ohjeistuksineen ja koulutuksineen, laitetilauksia, -asennuksia ja laitteiden elinkaari- sekä hallintapalveluita koskevat palvelut, Asiakkaan ns. toimistoverkon toteutus ja jatkuvat palvelut (langaton verkko, aktiivilaitteet toimistolla, aktiivilaitteet konesalissa) sekä muut Tarjouspyynnöllä yksilöidyt palvelut esim. Tietoturvan osalta (Asiakkaan liittäminen Tarjoajan SOC-palveluun yhtenä keskeisimmistä palveluista).”
Tarjouspyynnön liitteessä ”Käyttöönottoprojektin alustava suunnitelma” on kuvattu SHVD-yhteistyötä koskevan suunnitelman arviointikriteerit seuraavasti:
”Täsmentäkää ja tarkentakaa alustavaa käyttöönottoprojektin suunnitelmaa Tarjoajan, Asiakkaan ja Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n vastuiden, roolien, tehtävien, palveluiden ja yhteistyömallin osalta mahdollisimman laajasti ja kattavasti.
Vastauksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat kokonaisuudet:
1) Tarjoajan käytänteet ja toimintamallit Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n (”SHVD”) kanssa. Tarjoaja voi käyttää käyttöönottoprojektin suunnitelmassa sen aikaisempaa kokemusta toimimisesta SHVD:n kanssa.
2) Kuvatkaa lyhyesti Tarjouspyynnön vastuunjakotaulukon mukaiset palvelut, tehtävät ja roolit sekä mitä yksittäisiä palveluita, palvelukomponentteja, laitteita tai muita huomioitavia seikkoja vastuunjakotaulukon palveluihin sisältyy sekä millä tavalla nämä vaikuttavat tai kuinka ne tulisi huomioida käyttöönottoprojektissa ja sen suunnitelmassa.
3) Käyttöönottoprojektin suunnitelmasta tulee ilmetä mahdolliset relaatiot ja riskiarvioinnit, mitä palveluiden tuottaminen kolmikantana tarkoittaa ja miten tunnistettujen roolien, vastuiden ja palveluiden muutokset voivat vaikuttaa muihin toimintoihin, palveluihin tai toimintatapoihin.
Tarjoajan vastauksen pisteytyksessä arvostetaan seuraavia asioita:
a) Tarjoajan käyttöönottoprojektin suunnitelmasta tulee ilmetä Tarjoajan, SHVD:n ja Asiakkaan Käyttöönottoprojektin tavoitteet, vaiheet, vastuut, aikataulua koskevat huomiot ja ehdotukset, riskienhallinta, resurssien allokointi ja vastuuhenkilöt ja mahdolliset muut seikat SHVD:n yhteistyötä koskien Tarjoajan näkökulmasta.
b) Tarjoajan käyttöönottoprojektin suunnitelmassa on esitetty selkeät tarpeet ja huomioitavat seikat sen ja SHVD:n (sekä Asiakkaan) välisistä rooleista, vastuista ja toimenpiteistä sujuvan käyttöönottoprojektin toteuttamiseksi.”
Tarjouspyynnön liitteessä ”Käyttöönottoprojektin alustava suunnitelma” on kuvattu lähitukihenkilöä koskevan suunnitelman arviointikriteerit seuraavasti:
”Kuvatkaa osana käyttöönottoprojektin suunnitelmaa, kuinka Tarjouksessa nimeämänne Lähitukihenkilö liitetään saumattomasti osaksi Asiakkaan toimintaa, palvelutuotantoa ja loppukäyttäjien tukipalvelua. Kuvauksesta tulee käydä ilmi, miten lähitukea tuottava henkilö ja tämän varahenkilö huomioidaan osana käyttöönottoprojektia sekä sen jälkeen jatkuvia IT-käyttö- ja tukipalveluita Asiakkaalla.
Vastauksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat kokonaisuudet:
1) Miten Tarjoaja varmistaa, että Asiakas saa osana käyttöönottoprojektia luotettavan, kyvykkään, ammattitaitoisen ja sosiaalisesti Asiakkaan loppukäyttäjien kanssa yhteistyökykyisen ja toimeentulevan Lähitukipalvelua toteuttavan henkilön. Tarjoajan tulee selvityksessä huomioida, millä tavalla Lähitukipalvelua toteuttava henkilö ja tämän soveltuvuus Asiakkaalle sekä sen toimintaympäristöön varmistetaan.
2) Kuvatkaa Tarjoajan menettely ja suunnitelma Lähitukihenkilön tehtävien toteuttamisesta poikkeustilanteissa (esim. nimetyn henkilön sairastuminen, lomakauden toiminta, Lähitukipalvelua toteuttavan henkilön siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen tai muu vastaava tilanne.) Täsmennyksenä todetaan, että poikkeustilanteella ei tässä kohdassa tarkoiteta esim. valtiollista poikkeustilannetta kuten katastrofi, sota tai muu vastaava vakava poikkeustilanne. Kuvauksesta tulee käydä ilmi millä tavalla palvelun käyttö taataan koko sopimuskauden ja miten toimitaan poikkeustilanteessa.
Tarjoajan vastauksen pisteytyksessä arvostetaan seuraavia asioita:
a) Selvityksestä käy yksiselitteisesti ilmi, että Tarjoajan käyttöönottoprojektin suunnitelma sisältää vähintään ehdotuksen selvityksen mukaisen toiminnan ja toimintamallin toteuttamisesta Lähitukipalvelun osalta.
b) Selvityksestä tulee käydä ilmi yleisellä tasolla Lähitukipalvelua tuottavan henkilön osaaminen: Tekninen osaaminen ja ammattitaito, Windows-käyttöliittymien hallinta ja osaaminen, työasema- ja niiden oheislaitteiden hallinta ja osaaminen, sovellustuki Asiakkaan yleisimmille tuotanto- ja toimistosovelluksille, lähiverkkoja koskeva osaaminen esim. Asiakkaan toimistoverkon tier 1 -tasoiseen hallintaan ja tietoturvaosaaminen
c) Selvityksestä tulee käydä ilmi yleisellä tasolla Lähitukipalvelua tuottavan henkilön asiakaspalvelutaidot: Kommunikointitaidot, ongelmanratkaisukyky, palveluhenkisyys, kyky priorisoida, paineensieto, toimialaosaaminen ja Asiakkaan prosessien osaaminen. Tarjoaja voi todentaa edellä mainittuja seikkoja esim. henkilön aikaisemmalla työkokemuksella, asiakaspalautteilla yms. lisäselvityksillä.
d) Selvityksestä tulee käydä myös ilmi, millä tavalla Tarjoaja seuraa Lähitukipalvelua tuottavan henkilön palvelun laatua, asiakastyytyväisyyttä sekä menetelmiä näiden parantamiseksi.”
Tarjouspyynnön liitteessä ”Käyttöönottoprojektin alustava suunnitelma” on esitetty seuraavat sanalliset kuvaukset perusympäristön käyttöönottoprojektin selvityspyyntöjen arvioinnille ja pisteytykselle:
”Vastaus sisältää kaikki pyydetyt kokonaisuudet. Kaikki arvostettavat asiat on kuvattu laaja-alaisesti ja huolellisesti. Vastaus todentaa kaikkien arvostettavien asioiden täyttymisen käytännön tasolla erittäin yksityiskohtaisesti. (A: 100p, B: 60p, C:40p)
Vastaus sisältää kaikki pyydetyt kokonaisuudet. Kaikki arvostettavat asiat on kuvattu laaja-alaisesti ja huolellisesti. Vastauksessa on puutteita osan arvostettavien asioiden osalta käytännön tason yksityiskohtaisessa todentamisessa. (A: 75p, B: 40p, C: 20p)
Vastaus sisältää suurimman osan pyydetyistä kokonaisuuksista. Suurin osa arvostettavista asioista on kuvattu laaja-alaisesti ja huolellisesti, mutta osa vain osittain tai ei lainkaan. Vastauksessa on puutteita osan arvostettavien asioiden osalta käytännön tason yksityiskohtaisessa todentamisessa. (A: 50 p, B: 20p, C: 10p)
Vastaus sisältää puolet tai alle pyydetyistä kokonaisuuksista. Puolet tai alle arvostettavista asioista on kuvattu laaja-alaisesti ja huolellisesti. Vastauksessa on selkeitä puutteita arvostettavien asioiden osalta käytännön tason yksityiskohtaisessa todentamisessa. (A: 25p, B: 10p, C: 5p)”
Mainitussa liitteessä on lisäksi esitetty vertailun suorittamisesta muun ohella seuraavaa:
”Tarjoajien tasapuolisuuden varmistamiseksi Huoltovarmuuskeskus noudattaa seuraavaa periaatetta selvityspyyntöihin Tarjoajan antamien vastausten arvioinnissa:
1. Huoltovarmuuskeskus käyttää vähintään kahta (2) omaa henkilöä sekä vähintään kahta (2) konsulttia arvioimaan kaikkien Tarjoajien selvityksiä, jolloin Tarjoajan selvitystä arvioi vähintään neljä (4) henkilöä (”arviointiryhmä”
2. Arviointiryhmä arvioi Tarjoajan vastaukset edellä olevan pisteytyksen mukaan ja antaa Tarjoajalle selvityskohtaiset pisteet.
3. Enimmäispistemäärä on 200 pistettä, joka suhteutetaan Tarjouspyynnön kokonaispisteytykseen siten, että Käyttöönottoprojektin suunnitelmaa koskevat selvitykset muodostavat 20% kokonaispisteistä.”
Tarjouspyynnön salassa pidettävässä liitteessä ”TL III -erillisympäristön käyttöönottosuunnitelma” on kuvattu erillisympäristön käyttöönottosuunnitelman arviointikriteerit, vastauksissa edellytettävät tiedot sekä pisteytysperusteet. Mainitun liitteen kohtien a, c, d, e ja f sekä erikseen b kohdan osalta samassa liitteessä on kuvattu pisteytyksen ohjeistus sekä sanalliset kuvaukset pisteytyksen perusteista. Lisäksi samassa liitteessä on kuvattu vertailun suorittamista.
Hankintayksikkö on antanut valittajan perusympäristön käyttöönottoprojektin selvityksille toiseksi korkeimman pisteluokan pisteet ja kuvannut pisteytystä sanallisesti hankintapäätöksen liitteessä ”Selvitysten pisteytys” seuraavasti:
”Netox Oy
Netox Oy:n (myöhemmin ”Netox”) alustava suunnitelma (selvityspyyntö 1) sisältää kaikki pyydetyt kokonaisuudet. Selvityksestä puuttui käytännöntasoinen yksityiskohtainen kuvaus HVK:n nykyisten palvelinten/palveluiden siirrosta. Lisäksi muutostöiden ja käyttöönoton työmääräarviot sekä niiden perustelut eivät olleet täysin selkeitä tai konkreettisia. Esitetty käyttöönoton aikataulu ei ollut realistinen eikä hankintayksikön pientä resursointia ollut huomioitu. Lisäksi selvityksestä puuttui käyttöönoton selkeä vaiheistus. Edellä mainituin perustein Netoxille on annettu 75 raakapistettä.
SHVD-yhteistyön osalta (selvityspyyntö 2) Netoxin selvitys sisältää kaikki pyydetyt kokonaisuudet. Selvitys on lähtökohdaltaan laaja-alainen, mutta osittain vaaditun aiheen vierestä. Selvityksestä puuttui konkretia ja tieto siitä, miten tosiasiallisesti yhteistyö SHVD:n kanssa on tarkoitus käyttöönotossa toteuttaa. Lisäksi tarjouspyynnöllä edellytetyt ja vaaditut seikat eivät ilmene yksiselitteisesti ja selkeästi. Edellä mainituin perustein Netoxille on annettu 40 raakapistettä.
Netox on antanut selvityksessään lähitukihenkilöä ja sen roolia koskien (selvityspyyntö 3) kattavan yleistason kuvauksen lähitukihenkilön roolista, tehtävistä ja osaamisesta. Selvityksestä puuttuu käytännöntasoa koskevia seikkoja, jotka tulisi selvityksessä ottaa huomioon, erityisesti hankintayksikön tietoturvan ja huoltovarmuuden toimintaympäristön näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. lähitukihenkilön varahenkilöä koskevat tarkemmat käytänteet kuten turvallisuuteen, tietoturvaan ja tiedonsaantiin liittyvät seikat. Edellä mainituin perustein Netoxille on annettu 20 raakapistettä.
Netox saa perusympäristön käyttöönottoprojektiin liittyvien selvitysten osalta 135 raakapistettä.”
Hankintayksikkö on antanut valittajan TL III-erillisympäristön käyttöönottoprojektin selvitykselle pisteet ja kuvannut pisteytystä mainitussa liitteessä seuraavasti:
”Netox Oy
Kohdat a, c, d, e ja f:
Netox on kuvannut vaaditut osa-alueet: käyttöönoton laajuuden määrittely ja sisältö, projektiryhmä(t) ja vastuut, käyttöönoton riippuvuudet vähintään Tilaajan perusympäristön osalta, jotka käyttöönotossa tulee huomioida kuten myös tekninen suunnitelma ja arkkitehtuuri sekä kommunikaatiota ja sidosryhmätoimintaa koskevat suunnitelmat. Vastauksessa pyydetyt osa-alueet, kuten käyttöönoton jälkeen TL III -erillisympäristön vaatimuksenmukaisuuden sekä auditoitavuuden varmistaminen ja käyttöönoton vaiheistus (projektisuunnitelma ja aikataulu) vastaa ainoastaan yleisellä tasolla pyydettyihin seikkoihin. Netoxin käyttöönottosuunnitelmassa on esitetty selventäviä havainnekuvia laajasti, vaikkakin joidenkin osa-alueiden vastauksissa on puutteita arvostettavien asioiden osalta. Käyttöönottosuunnitelma ottaa kantaa toteutettaviin ratkaisuihin laajemmin, kuin pelkästään toteuttamalla tarjouspyynnöllä kuvatut vähimmäisvaatimukset, mutta Netoxin selvityksessä ei havaittu vaihtoehtoja ja / tai vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kohdassa e vain vähäinen osa (alle puolet) arvostettavista asioista on kuvattu laaja-alaisesti ja huolellisesti. Kohdassa f vastauksessa on puutteita osan arvostettavien asioiden osalta käytännön tason yksityiskohtaisessa todentamisessa, kuten tarjottavien laitteiden ja ratkaisuiden nimeämisessä. Edellä mainituin perustein Netoxille on annettu 45 raakapistettä.
Kohta b:
Netoxille on annettu B-kohdan otsikkotason asioiden vastauksista yhteensä 28 raakapistettä. Netoxin vastaukset vaadittuihin seikkoihin ovat yleisellä tasolla, eivätkä ne laajenna vaadittuja otsikkotason asioita konkreettisesti.
Netox saa erillisympäristön käyttöönottosuunnitelmaan liittyvien selvitysten osalta 73 raakapistettä.”
Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalainen ensimmäinen 30.1.2025 tehty hankintapäätös on valituksen vireilletulon jälkeen kumottu 4.3.2025 tehdyllä hankintapäätöksellä, jossa
TL III -erillisympäristön käyttöönottoprojektin selvityksen pisteytyksen perusteluja on täydennetty kohdan b osalta. Asiassa ei ole siten tarvetta lausua hankintapäätöksen perustelemisesta kyseisen kohdan b osalta.
Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintapäätöstä ei kuitenkaan ole korjattu muiden kohtien osata, joihin valittaja on valituksen perusteluna viitannut. Näin ollen valittajan oikeudellinen asema ei ole uuden hankintapäätöksen myötä muuttunut. Valittaja ei ole myöskään uuden hankintapäätöksen jälkeen peruuttanut valitustaan. Valittajalla on siten edelleen oikeussuojan tarve saada markkinaoikeuden ratkaisu siltä osin kuin valitus on koskenut laatupisteytystä ja valituksen on edellä todettu huomioon ottaen katsottava kohdistuvan myös 4.3.2025 tehtyyn hankintapäätökseen.
Edellä kuvatulla tavalla hankinnan kohteena ovat olleet IT-käyttö- ja tukipalvelut sekä perustietotekniikkapalvelut. Laadun vertailuperusteena on ollut muun ohella käyttöönottosuunnitelmien laatiminen niin sanotun perusympäristön sekä erillisympäristön osalta.
Markkinaoikeus viittaa asiallisesti puolustus- ja turvallisuushankintalain 57 §:ää vastaavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 93 §:n 5 momenttiin ja sen esitöissä
(HE 108/2016 vp s. 203) todettuun ja toteaa, että subjektiivisen arvioinnin käyttäminen tarjousten vertailussa esimerkiksi arviointiryhmien kautta ei ole hankintasäännösten vastaista, kunhan laatuvertailussa varmistetaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
Valittaja on saanut niin sanotun perusympäristön käyttöönottoprojektin osalta toiseksi parhaat saatavilla olevat laatupisteet. Ottaen huomioon valittajan tältä osin antamien selvitysten arvioinnista ja pisteytyksestä tarjouspyyntöasiakirjoissa ja hankintapäätöksen vertailussa muun ohella aikataulutuksen ja resursoinnin osalta sekä selvitysten käytännön tason yksityiskohtaisuudesta todettu, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole hankintapäätösasiakirjoissa kuvatulla tavalla kyseistä laadullista vertailuperustetta soveltaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on arvioinut, että valittaja ei ole saanut perusympäristön käyttöönottoprojektin selvitysten osalta kaikkein parhaita saatavilla olevia pisteitä.
Kun TL III -erillisympäristön käyttöönottosuunnitelman osalta otetaan huomioon valittajan selvityksen yksityiskohtaisuuden taso muun ohella käyttöönotossa huomioitavista erityisistä seikoista, sekä muun ohella vaihtoehtoisten toteutustapojen esiin tuominen, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tai epätasapuolisesti, kun se on pisteyttänyt valittajan selvityksen hankintapäätöksessä kuvatuin tavoin.
Markkinaoikeus katsoo kokonaisuutena arvioiden, että hankintayksikkö on tarjousten vertailussa soveltanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita ja niiden painoarvoja sekä pisteyttänyt tarjoukset laadun osalta käyttäen ilmoittamaansa pisteytystapaa. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö on sinänsä nostanut pisteytyksessä esiin myös seikkoja, jotka eivät ainakaan yksiselitteisesti ole ilmenneet tarjouspyynnön pisteytysperusteista. Kyse ei kuitenkaan ole ollut sillä tavoin merkittävistä seikoista, että olisi syytä katsoa tällä olleen vaikutusta tarjousvertailun lopputulokseen. Markkinaoikeus katsoo valittajan tarjousvertailussa olevista puutteista esittämä sekä muutoin asiassa esitetty huomioon ottaen, että hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjousten laatuvertailussa virheellisesti, kun se on pisteyttänyt valittajan tarjouksen laadun osalta hankintapäätöksessä esitetyn mukaisesti.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Puolustus- ja turvallisuushankintalain 91 §:n 2 momentin mukaan hankinta‑asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 luvussa säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 lukuun sisältyvän 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Netox Oy:n korvaamaan Huoltovarmuuskeskuksen oikeudenkäyntikulut 4.688,25 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 105 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 107 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Eeva Tiainen ja Suvi Karlén-Savolainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.