MAO:329/2025

Keywords: K2 Turvapalvelut Oy > Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, julkinen hankinta, hankinnasta ilmoittaminen, tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten hyväksyttävyys
Year of case: 2025
Date of Issue: 19.6.2025
Register number: 86/2025

Asian tausta

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.1.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohtien 1 — 4 mukaisesta turvapuhelinpalveluja koskevasta hankinnasta ajalle 1.3.2025 — 28.2.2027 ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle, kuitenkin yhteensä enintään neljäksi vuodeksi sopimuksen voimaan astumisesta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 4.600.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole tehty.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

K2 Turvapalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisessa hankintamenettelyssä mahdollisesti annettavan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksun, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 54.962,50 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksun viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ilmoittanut virheellisesti hankintalajiksi palvelut ja pääasialliseksi CPV-koodiksi terveyspalvelut ja sosiaalitoimen palvelut (85000000). Hinnoittelulomakkeessa hankintayksikkö on kuitenkin pyytänyt laitekohtaista kuukausihintaa turvapuhelimista sisältäen hälytyskeskuspalvelut ja tukipalvelut. Tämä hinnoittelulomakkeen sanamuoto ilmentää, että hankinnan pääasiallisena kohteena ovat turvapuhelimet, eivätkä niiden toimittamisen ohessa tuotettavat palvelut. Näin ollen kyse on tavarahankinnasta. Hankintayksikkö ei ole myöskään valinnut hankinnan pääasiallista kohdetta asianmukaisesti kuvaavaa CPV-koodia. Hankintailmoitus ei ole ollut löydettävissä tavarakohtaista hakupalvelua käyttämällä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu vaatimus, jonka mukaan turvapuhelinhälytyksiin vastaavilla turvahälytyskeskuspäivystäjillä on suoritettuna vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattu lähihoitajan koulutus, on hankintasäännösten vastainen ja estänyt valittajaa tekemästä tarjousta.

Turvahälytyskeskuspäivystäjän työssä on ensisijaisesti kyse hälytysten vastaanotosta ja eteenpäin välittämisestä oikealle taholle. Turvahälytyskeskuspäivystäjä seuraa kotihoidon kautta tulleita asiakaskohtaisia toimenpideohjeita, joissa on määritetty, missä tilanteissa tehdään ilmoitus kotihoidolle, omaiselle, yöpartiolle ja milloin soitetaan yleiseen hätänumeroon. Kun otetaan huomioon henkilöstölle asetetut muut vaatimukset, ehdottomalla vaatimuksella nimenomaisesta lähihoitajan koulutuksesta ei ole saavutettavissa lisäarvoa hankinnan kohteeseen nähden. Lähihoitajan koulutus ei valmista hälytyskeskuksessa tapahtuvaan hälytysten vastaanottotyöhön siten kuin turvallisuusalan koulutus ja kokemus.

Turvahälytystilanteessa päivystäjälle avautuu puheyhteys turvapuhelinlaitteeseen, jonka kautta selvitetään, tarvitseeko asiakas apua paikalle. Mikäli asiakkaaseen ei saada puheyhteyttä, varmistetaan, että auttajaorganisaatio tarkastaa asiakkaan tilanteen. Varsinaisen hoidon tarpeen arvioinnin tekee siis vasta paikalle hälytetty auttajaorganisaatio, esimerkiksi kotipalvelu. Turvahälytyskeskuspäivystäjillä on hätäkeskuspäivystäjiin nähden se etulyöntiasema, että turvapuhelinten hälytyskeskuksen järjestelmä antaa jokaisen turvapuhelinasiakkaan henkilö- ja terveystiedot sekä hälytyshistorian.

Asetettu vaatimus ei liity hankinnan kohteeseen riittävällä tavalla. Hankintayksikkö on vastauksissaan lisäkysymyksiin korostanut, kuinka laaja‑alaiseen ja luotettavaan hoidon tarpeen ensiarvointiin hälytyskeskuksen henkilöstön on kyettävä. Lähihoitajan koulutuksessa on kyse sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta, jossa on seitsemän osaamisaluetta ja kaksi tutkintonimikettä. Tutkinto sisältää hyvin erilaisia opintoja eri opiskelijoiden kesken, eivätkä etenkään tutkintoon kuuluvat pakolliset opinnot tuota sellaista osaamista hoidon tarpeen ensiarvioimiseksi, jota ei olisi saavutettavissa muulla koulutuksella ja aiemmalla kokemuksella turvahälytyskeskuspäivystäjän työstä turvapuhelinratkaisujen parissa.

Terveydenhuoltolain 51 §:n 2 momentissa tarkoitetun hoidon tarpeen arvioinnin voivat jatkossa tehdä vain laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt, jollaisiksi lähihoitajia ei lueta. Myöskään tähän nähden asetettua vaatimusta lähihoitajan koulutuksesta ei voida pitää oikeasuhtaisena hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen nähden.

Asetetun vaatimuksen suhteellisuusperiaatteen vastaisuutta korostaa myös se, että hankintayksikkö on asettanut sopimuskauden alkavaksi jo ennen kuin asiassa tehtävä hankintapäätös on edes teoriassakaan voinut tulla vielä lainvoimaiseksi. Tämä tekee tyhjäksi yleisen periaatteen siitä, ettei tarjoajalla tarvitse olla tarjouspyynnössä vaadittuja resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittävää on, että tarjouksessa on sitouduttu hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla sopimuskauden alkaessa.

Valittaja on toiminut hankintayksikön ja sen edeltäjien sopimuskumppanina noin 20 vuoden ajan ilman, että valittajan toiminnassa olisi ollut moitittavaa tai että potilasturvallisuus olisi vaarantunut. Valittaja on näin osoittanut, että sillä on hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla riittävä ammattitaito toteuttaa jatkossakin valituksenalaisen hankintamenettelyn kohteena oleva turvapuhelinratkaisu. Valittaja on lisäksi varmistunut henkilöstönsä osaamisesta järjestämällä tarjouspyynnön edellyttämää koulutusta.

Vaatimusta lähihoitajan koulutuksen suorittamisesta on myös pidettävä syrjivänä ja kilpailua rajoittavana. Potentiaalisten tarjoajien määrä on lähtökohtaisesti korkeintaan 11 yritystä. Valittajan käsityksen mukaan asetetun vaatimuksen pystyy täyttämään vaaditussa aikataulussa vain kaksi yritystä.

Vastine

Vaatimukset

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.400 eurolla.

Perustelut

Hankinnan kohteena on turvapuhelinpalvelu kokonaispalveluna, eli hankintayksikkö ostaa turvapuhelinpalvelua palveluna, johon sisältyy myös palveluntuottajan omistuksessa olevien palveluntuottamisessa tarpeellisten laitteiden valvonta, hallinta ja ylläpito. Hälytyskeskus vastaa pyyntöihin ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä ja turvapuhelimen käyttäjälle ohjataan hälytyskeskuksen tilannearvion perusteella tarvittava hoito ja apu, sikäli kun se on ensiarvion mukaan tarpeen. Palvelua tuotetaan yhdessä hankintayksikön kanssa.

Nykyisen voimassa olevan laskutuksen hinnoitteluperiaate ei määrittele uuden erikseen määritellyn palvelukokonaisuuden hankintalajia. Hankintayksikön ja valittajan välisten laskutusten tarkemmat sisältötiedot perustuvat aiempiin, ennen hankintayksikön nykyisen organisaation muodostumista tehtyihin sitoumuksiin, eivätkä ne vastaa palvelusisällöltään hankinnan kohteena olevaa palvelukokonaisuutta.

Hinnoitteluliitteen mukaisesti hinta on pyydetty turvapuhelinpalvelulle sisältäen turvapuhelimet (vuokra €/kk), turvapuhelinlaitteiden lisälaitteet sekä hälytyskeskuspalvelut 24/7. Hinnoitteluyksikkönä on ollut asiakkaan kotona sijaitsevien laitteiden määrä tukemaan hankintayksikölle kohdentuvien jatkuvan palvelun kustannusten tosiasialliseen palvelumäärään sidottua muodostumislogiikkaa.

Hankintayksiköllä on hankintasäännösten mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Valituksenalaisessa hankinnassa hankintayksikkö on määritellyt sen palvelutarpeeseen vastaavan hankinnan kohteen tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyynnössä asetetut koulutusvaatimukset ovat olleet perusteltuja ja välttämättömiä hankinnan toteuttamiseksi hankintayksikön palvelutarvetta vastaavalla tavalla. Hankinnan kohteen määrittely ja pakolliset vaatimukset perustuvat hankintayksikön hyväksyttyihin palvelustrategioihin ja näistä johdettuihin palveluiden kehittämissuunnitelmiin ja niissä kirjattuihin tavoitteisiin.

Hankinnan kohteena olevalla palvelulla tuetaan hankintayksikön asiakkuudessa olevien vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja omaishoidon tuen piirissä olevien asiakkaiden kokonaispalvelua, alkaen hälytyskeskuspalvelussa tehtävästä ensiarvioinnista sen sijaan, että hälytykset ainoastaan siirrettäisiin eteenpäin ja edellytettäisiin hankintayksikön resursseilla toteutettua kotona käymisen yhteydessä tehtävää arviointia. Asiakaskohtaiset yksityiskohtaiset toimenpideohjeet eivät yksinään riitä varmistamaan ensiarvioinnin laadukkuutta. Ensiarvioinnin laadun varmistamiseksi edellytetään lisäksi hoidollista osaamista kokonaistilanteen huomioimiseksi.

Hankintayksikkö edellyttää valittavan palveluntuottajan tuottavan osana palveluaan hoidontarpeen ensiarvion, jonka voi tehdä henkilö, jolla on vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattu lähihoitajan koulutus, riittävä ammattitaito, hoidollista osaamista ja mainittua kokemusta, sillä auttamiskäynnit ohjataan saadut terveydentilaan liittyvät tiedot huomioiden mahdolliselle seuraavalle oikealle auttajataholle, jos sellainen on tarpeen. Hälytyskeskusjärjestelmässä olevia henkilö- ja terveystietoja sekä hälytyshetkellä saatavia terveystietoja käytetään oikean auttajatahon määrittelemiseksi ja mainittujen terveystietojen hyödyntäminen ensiarvion tekemisessä ja jatkosuunnitelman laadinnassa edellyttää hoidollista osaamista.

Vaatimuksen mukaisen koulutuksen saaneen henkilön hoidollisen ammattitaidon arvioidaan vähentävän hankintayksikön oman resurssin käyntikertoja kohteissa, erityisesti varmuuden vuoksi tehtävien suunnittelemattomien käyntien osalta. Turvapuhelinpalvelunkäyttäjä voi ottaa, terveydentila huomioiden, turvarannekkeen kautta yhteyttä niin hätätilanteessa kuin myös tilanteessa, jossa ilmiselvää hätää ei ole, vaan on esimerkiksi oiretuntemuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojatun lähihoitajan koulutuksen saanut käsittelee ja soveltaa olemassa olevia terveystietoja ja terveydentilaan liittyviä ajankohtaisia tietoja eri ammattitaidolla ja valmiuksilla kuin henkilö, jolla koulutusta ei ole.

Vertaus hätäkeskustyöhön ei ole relevantti. Hankintayksikön hankinnan kohteena ei ole ollut hätäkeskuspalvelun järjestäminen, vaan hankintayksikön määriteltyyn palvelutarpeeseen vastaava hälytyskeskuspalvelu kokonaispalveluna toteutettuna. Hankintayksikkö tukee hankittavalla ratkaisulla asiakkaan turvallista palvelukokonaisuutta tarkoituksenmukaisimmalla järjestelyllä, hoidon porrastuksella sekä hankintayksikön resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Lähihoitajan työn ydin on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen. Aiempi kokemus turvahälytyskeskuspäivystäjänä toimimisesta ilman hankintayksikön vaatimaa koulutusta ei vastaa hankintayksikön nykyistä palvelutarvetta.

Terveydenhuollon lain 51 §:n voidaan katsoa tarkoittavan tilannetta, jossa asiakas ei ole vielä jatkuvan hoidon piirissä. Nyt kyseessä olevan hankinnan kohteen osalta asiakas on hankintayksikön palveluiden asiakas.

Hankintayksikkö on markkinakartoituksen perusteella muodostanut käsityksen, ettei hankinnan kohteen määrittely poissulje merkittävää osaa palveluiden tarjoajista. Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta tietopyynnön 1.3.2024 ja pyytänyt kommentteja materiaaliin ja kutsunut palveluntarjoajia tapaamiseen. Kommentoitavassa materiaalissa on todettu muun ohella, että hälytystenvastaanottohenkilökunnan vähimmäisvaatimuksena on soveltuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Hankintayksikkö on markkinakartoituksessa tuonut esille hankinnan kohteena olevan palvelun uudenlaiseen ja ajantasaiseen tarpeeseen ja toteuttamiseen liittyvät toimintamallimuutokset. Markkinakartoituksen ja tarjouskilpailun välinen aika on mahdollistanut toiminnan kehittämisen tai esimerkiksi ryhmittymien muodostamisen.

Tarjouspyynnössä asetettu sopimuskauden alkamisaika on ollut tavoiteaika ja hankintayksikkö on lisäkysymysvaiheessa täsmentänyt noudattavansa hankintasäännöksissä asetettuja määräaikoja, eli sopimuskausi alkaa aikaisintaan odotusajan jälkeen.

Vastaselitys

Hankintakokonaisuuteen vaikuttaa sisältyneen sekä tavaroiksi että palveluiksi luokiteltavia osia, joten kyse on ollut hankintasäännöksissä tarkoitetusta sekamuotoisesta sopimuksesta. Tavarahankintasopimuksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä, että hankintayksikön tulisi ostaa tavara, vaan tavarahankinnaksi katsotaan yhtä lailla myös tavaroiden leasing ja vuokraus. Hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, miten hankinnan arvo hankintayksikön käsityksen mukaan jakautuu tavaroiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta valituksenalaisessa hankintamenettelyssä.

Tarjouspyynnössä on annettu merkittävää painoarvoa turvapuhelinten lisälaitteille. Hankintayksikkö on määritellyt pakollisiksi lisälaitteiksi lisärannekkeen/riipuksen, paikantavan rannekkeen, ovihälyttimen, palohälyttimen, häkäkaasun hälyttimen sekä vammaispainikkeen. Näiden lisäksi erinäisistä lisäominaisuuksia ja sensoreista on ollut mahdollista saada lisäpisteitä.

Käytännön tasolla suurin osa hälytyskeskustyön tapauksista liittyy konkreettisen avun tarpeeseen. Tällöin lähihoitajan tutkinnon suorittanut henkilö ei pysty tekemään merkittävästi syvällisempää arviointia kuin tavanomainen turvahälytyskeskuspäivystäjä. Turvahälytyskeskuspäivystäjän tehtävänä on vastaanottaa ja analysoida saapuvat hälytykset, minkä jälkeen hän muodostaa yhteyden oikealle taholle. Turvahälytyskeskuspäivystäjät analysoivat tulevien hälytysten kiireellisyyttä ja laatua jatkuvasti hälytyksiä käsitellessään.

Pääsääntöisesti turvapuhelimen turvahälytyksissä asiakkaat ilmoittavat konkreettisesta avun tarpeesta, kuten liikkumis- tai nostoavusta, kivun lievityksestä tai muusta vastaavasta. Esimerkiksi kaikki liikkumiseen liittyvät apupyynnöt vaativat auttajan käynnin asiakkaalla riippumatta siitä, onko turvahälytyskeskuspäivystäjällä lähihoitajan tutkinto. Asiakkaan tehdessä hälytyksen oireilun takia, oireet ovat yleensä melko selkeitä. Tietyt tilanteet vaativat lähes aina hoitajan käyntiä paikalla, eikä lähihoitajakoulutuksen saanut henkilö voi käsitellä tilannetta siten, että kotihoidon käynti olisi vältettävissä.

Valittajan kokemuksen mukaan hälytyskeskustoiminnassa vain hieman yli puolet hälytyksistä liittyy asiakkaan terveydentilaan, mikä korostaa lähihoitajan koulutuksen vähämerkityksellisyyttä hankinnan kohteen kannalta. Asiakkaalla voi olla käytössään turvapuhelimen ja siihen kytketyn rannekkeen lisäksi ylimääräisiä sensoreita ja hälyttimiä. Saapuvat hälytykset voivat terveydentilan lisäksi koskea esimerkiksi oven tai ikkunan auki jäämistä, savuhälytystä, keskusyksikön yhteyshäiriötä, järjestelmävikaa tai kadonneita tavaroita.

Tilanteessa, jossa turvapuhelu välitetään kotihoidolle, lopullisen päätöksen kotikäynnin toteuttamisesta tekee aina kotihoidon ammattilainen. Puhelut kotihoidon kanssa ovat lyhyempiä kuin ne puhelut, jotka turvahälytyskeskuspäivystäjä käy asiakkaan kanssa, mikä alleviivaa kotihoidon resurssien säästöpotentiaalien vähäisyyttä. Kotihoidon on myös mahdollista arvioida, voidaanko avunpyyntöihin reagoida esimerkiksi jo suunniteltujen käyntien yhteydessä. Kotihoito tekisi lopullisen ratkaisun kotikäynnistä myös siinä tapauksessa, jos turvapuhelun vastaanottajana olisi lähihoitajakoulutuksen saanut henkilö. Terveydentilaa ei ole yleisesti mahdollista arvioida puhelimitse, sillä luotettavan terveydentilaa tai sairautta koskevan arvion tekeminen edellyttää asiakkaan tapaamista kasvokkain. Tilanteissa, joissa kommunikointi asiakkaan kanssa ei onnistu, lähihoitajan hoidollisesta osaamisesta ei ole apua.

Hankintayksikkö ei ole pyrkinyt millään tavoin kvantifioimaan asettamastaan lähihoitajavaatimuksesta väitetysti syntyvää taloudellista hyötyä. Ilman minkäänlaista kvantifiointia vaatimusten oikeasuhtaisuutta ei ole mahdollista arvioida.

Ottaen huomioon turvahälytyskeskuspäivystäjälle asetetut muut osaamisvaatimukset, ei esimerkiksi lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan pakolliset opinnot suorittanut lähihoitaja ole pelkästään tutkintonsa myötä saavuttanut hankintayksikön valituksenalaisessa hankintamenettelyssä edellyttämää osaamista. Voidakseen toimia osaamisvaatimukset täyttävänä turvahälytyskeskuspäivystäjänä, tällainen lähihoitaja tarvitsee muutakin osaamista ja koulutusta. Tähän nähden ei voida pitää oikeasuhtaisena, että tällaisen lähihoitajan on mahdollista syventää osaamistaan parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta turvahälytyskeskuspäivystäjä ei voi syventää esimerkiksi hoidollista osaamistaan millään muulla tavalla kuin suorittamalla monivuotisen sosiaali- ja terveydenhuollon alan nimikesuojatun tutkinnon. Asetetuista vaatimuksista käy ilmi, että turvahälytyskeskuspäivystäjällä tulee olla jo ilman lähihoitajan tutkintoakin muun ohella riittävä ammattitaito ja kokemus arvioida asiakkaan tilanne ja avuntarve näkemättä häntä sekä arvioida avun kiireellisyys sekä hoidollista osaamista, taitoa arvioida avuntarve ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Edelleen palveluntuottajille on asetettu vaatimus järjestää hälytyskeskuksen henkilöstölle koulutusta muun ohella hoidon tarpeen arvioinnista. Turvahälytyskeskuspäivystäjän täyttäessä kaikki edellä mainitut vaatimukset lähihoitajan tutkinnon suorittamisella ei ole enää erillistä merkitystä hoidon tarpeen arvioinnissa turvapuhelinkontekstissa.

Hälytyskeskusten liiketoiminnan luonne huomioiden ryhmittymänä tarjoamista ei voida pitää tosiasiallisena vaihtoehtona osallistua kilpailutukseen, koska alalla on vain kaksi toimijaa, joiden kaikilla turvahälytyskeskuspäivystäjillä on lähihoitajan tutkinto. Ottaen huomion hankintayksikön asettamat vasteajat, tosiasiassa vain jompikumpi näistä toimijoista voisi osallistua osana ryhmittymää hälytyksiin vastaamisiin, eikä tällaisena ryhmittymänä tarjoamista voisi pitää perusteltuna. Valittajan nykyisten hankintasopimusten alihankkija on kiinnittänyt keväällä 2024 käydyn markkinavuoropuhelun aikana hankintayksikön huomion lähihoitajavaatimuksen ongelmallisuuteen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että turvapuhelinpalvelun kulurakenne muodostuu eri osa-alueista. On selvää, että turvapuhelinpalveluissa suurin kuluerä syntyy nimenomaan palvelusta, eli ensi sijassa henkilöstöstä (24/7) ja hälytysten käsittelystä.

Valittaja on esittänyt, että ympärivuorokautisesta päivystyksestä aiheutuvat kustannukset jakautuvat kaikkien hälytyskeskustoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaiden kesken. Valittaja toimii monen muunkin organisaation kuin vain hankintayksikön hälytyskeskuksena. Mikäli hankintayksikön tarpeita varten perustettaisiin täysin uusi ja itsenäinen hälytyskeskus, siinä tapauksessa henkilöstökustannukset muodostaisivat todennäköisesti merkittävimmän osan kokonaiskustannuksista. Moniasiakkainen liiketoimintamalli pätee valittajan käsityksen mukaan myös muihin hälytyskeskustoimijoihin eli mikään muukaan taho ei olisi perustamassa tätä hankintaa varten erillistä hälytyskeskusta, jonka kautta se vastaisi yksinomaan hankintayksikön tarpeisiin. Hälytysten käsittely ei ole hankintayksikön lausumassa esitetyllä tavalla varsinainen erillinen kuluerä.

Hankintayksikkö on laiminlyönyt asiassa myötävaikutusvelvollisuutensa. Ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan asiassa annettavasta ratkaisusta riippumatta. Hankintayksikön tuntiveloitus ylittää hankintayksikölle tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja ei ole jättänyt tarjousta kyseessä olevassa tarjouskilpailussa, mutta se tarjoaa valituksenalaisen hankinnan kohteena olevia turvapuhelinratkaisuja, eli se on alalla toimiva yrittäjä. Valittaja on myös osoittanut pyrkineensä osallistumaan valituksen kohteena olevaan tarjouskilpailuun, mutta valittajan mukaan se ei ole voinut jättää tarjousta tarjouspyynnössä hankintasäännösten vastaisesti asetetun turvahälytyskeskuspäivystäjien koulutusvaatimuksen takia.

Valittaja on toimittanut valituksensa hankintasäännösten vastaisena pitämästään tarjouspyynnöstä markkinaoikeuden tutkittavaksi ennen tarjousajan päättymistä. Kun otetaan huomioon tavoite tehokkaasta ja nopeasta oikeussuojasta ja valittajan muutoksenhakuun käyttämä aika, markkinaoikeus katsoo, että valittaja on käyttänyt muutoksenhakukeinoja julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa, jotta sitä tarjouskilpailuun osallistumattomana tahona voidaan pitää asianosaisena.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajaa on pidettävä hankintalain 145 §:n
1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena esillä olevassa asiassa ja valitus on näin ollen tutkittava.

Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnasta ilmoittaessaan hankintasäännösten vastaisesti. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko tarjouspyynnössä asetettu koulutusvaatimus ollut hankintasäännösten vastainen.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- tai asennustöitä.

Hankintalain 4 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Hankintalain 4 §:n 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY)
N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa 4 §:n 2 — 4 kohdassa ja liitteessä E tarkoitettua hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Hankinnan, joka koskee osaksi liitteessä E tarkoitettuja palveluja ja osaksi muita palveluja tai joka koskee osaksi palveluja ja osaksi tavaroita, pääasiallinen kohde on määritettävä palvelujen tai tavaroiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 30 §:n 1 momentin mukaan, jos tavarahankintasopimuksen kohteena on leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen, on sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa perusteena käytettävä määräaikaisen, enintään 12 kuukautta voimassa olevan sopimuksen ennakoitua voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai määräaikaisen, yli 12 kuukautta voimassa olevan sopimuksen kokonaisarvoa arvioitu jäännösarvo mukaan lukien (1 kohta), taikka toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevan sopimuksen ennakoitua kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48 (2 kohta).

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan sellaisissa palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä määräaikaisissa, enintään 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa voimassaolon aikaista ennakoitua kokonaisarvoa
(1 kohta), taikka toistaiseksi voimassa olevissa tai yli 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48 (2 kohta).

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta (1 kohta) ja sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskeva ilmoitus liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevasta hankinnasta (2 kohta).

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan edellä 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1986 kumoamisesta (sähköiset lomakkeet) annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/1780 (vakiolomakeasetus) vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.

Hankintalain 59 §:n 2 momentin mukaan hankintojen määrittelyssä on käytettävä 4 §:n 15 kohdassa tarkoitettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan
12 luvun säännöksiä.

Hankintalain 108 §:n 1 momentin mukaan hankintalain 12 luvun mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hankintayksikön on sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa otettava huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät.

Hankintalain 111 §:n mukaan hankintayksikön on ilmoitettava tämän luvun mukaisista palveluhankinnoista siten kuin 7 luvussa (58 — 61 §) säädetään.

Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on julkaissut kysymyksessä olevassa hankinnassa sote- ja muita erityisiä palveluita koskevan EU-hankintailmoituksen, jonka mukaan hankinnan kohteena on turvapuhelinpalvelu sisältäen turvapuhelimet ja turvapuhelinlaitteiden lisävarusteet sekä hälytyskeskuspalvelut 24/7. Hankintailmoituksessa hankintalajiksi on ilmoitettu palvelut ja hankinnan pääasialliseksi CPV-koodiksi 85000000 ”Terveyspalvelut ja sosiaalitoimen palvelut”.

Hankintaa on kuvattu hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä muun ohella seuraavasti:

”Turvapuhelinpalvelun tavoitteena on turvata ja tukea kuntalaisten selviytymistä ympärivuorokautisesti kotona. Turvapuhelinasiakkaat ovat hyvinvointialueen asiakkuudessa olevia vanhuksia, vammaisia, pitkäaikaissairaita ja omaishoidon tuen piirissä olevia asiakkaita. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue päättää palvelun myöntämisen perusteet ja palvelun piirissä olevat asiakkaat. Palvelun kohde ja sisältö on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 (Hankinnan kohteen kuvaus).”

Hankintailmoituksen kohdan ”Hankintasopimuksen, puitejärjestelyn, dynaamisen hankintajärjestelmän tai kelpuuttamisjärjestelmän (arvioitu) kesto” mukaan ”(Arvioitu) Alkamispäivä” on 1.3.2025 ja ”(Arvioitu) Päättymispäivä” on 28.2.2027.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Sopimus on voimassa määräaikaisena 1.3.2025 - 28.2.2027, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana kuitenkin yhteensä enintään neljä vuotta sopimuksen voimaan astumisesta.

Sopimus jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana, jollei sitä ole erikseen irtisanottu. Tässä tapauksessa irtisanominen tulee tehdä kolme (3) kuukautta ennen kahden (2) vuoden määräajan päättymistä.”

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdassa 3 ”Hankinnan kohde ja tavoite” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteena on turvapuhelinpalvelu kokonaispalveluna (Ratkaisu) sisältäen Tilaajan myöntämät turvapuhelinpalvelut ja turvapuhelinlaitteiden lisälaitteet, hälytyskeskuspalvelut 24/7 sekä mahdolliset sensori- tai muut lisälaitteet.

Turvapuhelinpalvelun tavoitteena on turvata ja tukea kuntalaisten selviytymistä ympärivuorokautisesti kotona. Turvapuhelinasiakkaat ovat hyvinvointialueen asiakkuudessa olevia vanhuksia, vammaisia, pitkäaikaissairaita ja omaishoidon tuen piirissä olevia asiakkaita.”

Mainitun liitteen kohdassa 3.1 ”Turvapuhelimen myöntämisen perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Turva-auttamispalvelu tarkoittaa turvapuhelinta ja turvaranneketta, jolla asiakas voi hälyttää apua, mikäli hän sitä tarvitsee terveydentilastaan tai muusta syystä johtuen. Palveluun oikeutettuja ovat ensisijaisesti säännöllisen kotihoidon-, omaishoito- ja vammaispalvelujen asiakkaat, joille on myönnetty palveluasumisen kotiin sekä erityisellä harkinnalla myös muut asiakkaat.”

Mainitun liitteen kohdassa 4 ”Hälytyskeskuspalvelu 24/7” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palveluntuottajalla tulee olla ympärivuorokautinen turvapuhelinkeskuspäivystys, hälytystilanteen kartoitus ja hälytyksien edelleenvälitys asiakaskohtaisille auttajatahoille. Hälytyksiin tulee vastata keskiarvollisesti 60 sekunnin sisällä. Kaikki hälytykset tulee nauhoittaa ja nauhoitteet on säilytettävä vaatimusmäärittelyssä esitetyllä tavalla.

Turvapuhelinten hälytyskeskuksen järjestelmän tulee antaa jokaisen turvapuhelinasiakkaan henkilö- ja terveystiedot sekä hälytyshistoria.”

Mainitun liitteen kohdassa 5 ”Henkilöstö” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palveluntuottajalla on palvelun laatuun ja laajuuteen nähden (tarjoamiseen) tarvittavat henkilöstövoimavarat. Työntekijöillä tulee olla tehtävässä vaadittava riittävä kokemus ja osaaminen, sekä soveltuva koulutus. Kohderyhmän asiakkailla voi olla erityispiirteitä tai -tarpeita, jonka vuoksi työntekijöiltä edellytetään erityisesti kykyä toimia asiakkaan kanssa vaativissakin tilanteissa. Palvelua suorittavilla henkilöillä tulee olla vähintään hyvä suomen kielen taito.

Turvapuhelinhälytyksiin vastaavilla turvahälytyskeskuspäivystäjillä on suoritettuna vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattu lähihoitajan koulutus. Työntekijä on rekisteröitynä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylläpitämään sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstöstä pidettävään ammattihenkilöiden keskusrekisterin julkiseen tietopalveluun (JulkiTerhikki/Julki Suosikki).

Hälytyskeskuksen päivystäjällä tulee olla riittävä ammattitaito ja kokemus arvioida asiakkaan tilanne ja avuntarve näkemättä häntä, arvioida avun kiireellisyys sekä osaamista tarpeellisten toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Lisäksi henkilöstöltä edellytetään ammatillista ja ystävällistä käytöstä, hoidollista osaamista, taitoa arvioida avuntarve ja tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Hälytyskeskuksessa ja asiakaspalvelussa toimivalla henkilöstöllä tulee olla tehtävän hoitamiseen riittävä suomen kielen taito. Henkilöstöä tulee olla palvelun tuottamiseksi riittävä määrä.

Palveluntuottaja vastaa ajantasaisten viranomaisohjeiden ja säännösten noudattamisesta. Palveluntuottajan on järjestettävä hälytyskeskuksen henkilöstölle koulutusta hätätilanteiden käsittelystä, hoidon tarpeen arvioinnista ja järjestelmän käytöstä.”

Mainitun liitteen kohdassa 9 ”Varalaitteet ja uusien laitteiden toimittaminen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Ensisijaisesti hyvinvointialueen tavanomaiset turvapuhelimet kiertävät asiakkaalta toiselle ja sovittu määrä käyttämättömiä turvapuhelinlaitteita sekä -rannekkeita säilytetään Tilaajan toimipisteissä. Mikäli tarvitaan kokonaan uutta laitetta varastoon, tulee se toimittaa 5 arkipäivän kuluessa tilauksesta.”

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Vaatimusmäärittely” välilehdellä ”Yleiset vaatimukset” on asetettu muun ohella seuraava vaatimus:

”Turvapuhelimien ja niiden lisälaitteiden hankinta tapahtuu kuukausivuokralla. Kiinteään kuukausihintaan tulee kuulua itse turvapuhelin + ranneke/riipus, tietoliikennekulut liittymien osalta sekä puhelut hälytyskeskukseen. Liittymät ovat toimittajan ja niiden kustannuksista vastaa toimittaja. Toimittaja laskuttaa jälkikäteen kuukausivuokran käytössä olevien laitteiden osalta.”

Mainitun liitteen välilehdellä ”Hälytyskeskus vaatimukset” on asetettu muun ohella seuraava vaatimus:

”Turvapuhelinhälytyksiin vastaavilla turvahälytyskeskuspäivystäjillä on suoritettuna vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattu lähihoitajan koulutus. Työntekijä on rekisteröitynä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylläpitämään sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstöstä pidettävään ammattihenkilöiden keskusrekisterin julkiseen tietopalveluun (JulkiTerhikki/Julki Suosikki).”

Mainitulla liitteellä on sarakkeessa ”Vaatimuksen tarkennus ja arviointi” viimeksi mainitun vaatimuksen osalta todettu seuraavaa:

”Palveluntuottajan on järjestettävä hälytyskeskuksen henkilöstölle koulutusta hätätilanteiden käsittelystä, hoidon tarpeen arvioinnista ja järjestelmän käytöstä.”

Tarjouspyynnön liitteellä 4 ”Hinnoittelulomake” tarjoajien on tullut ilmoittaa muun ohella hinta muodossa ”euroa/kk/laite” turvapuhelimille sisältäen hälytyskeskuspalvelun ja palvelutasosopimuksen mukaisen tukipalvelun.

Tarjouskilpailun lisäkysymysvaiheessa esitettiin muun ohella seuraavat kysymykset ja hankintayksikön niihin antamat vastaukset:

”Kysymys 23: Miten vaatimusta (vähintään) lähihoitajan tutkinnosta voidaan pitää hyväksyttävänä ja oikeasuhtaisena hankinnan kohteeseen nähden? Turvahälytyskeskuspäivystäjä ei tee työssään hoidollisia toimenpiteitä, vaan vastaanottaa hälytyksen ja analysoi tilanteen (kuin minkä tahansa muunkin hälytyksen, esim. palohälytys, kohdalla) ja toimii ennalta laaditun toimenpideohjeen mukaisesti.

Vastaus: Hankintayksiköllä on oikeus ja velvollisuus määritellä pakolliset vaatimukset hankinnan kohteen mukaisesti. Etelä‑Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategian mukaisen palvelun takaamiseksi vaatimuksen perusteella palvelun loppukäyttäjille turvataan palvelu ensisijaisesti omaan kotiin sekä vastataan ikäihmisten palveluiden kehittämissuunnitelmaan kirjattuun tavoitteeseen. Hälytyskeskuksen henkilöstön tulee pystyä tekemään hoidon tarpeen ensiarviointi annettujen terveystietojen perusteella laaja-alaisesti auttajakäynti tarpeen luotettavan arvioinnin tekemiseksi.

[ — — ]

Kysymys 36: Miten sopimuskausi voi alkaa jo 1.3.2025, kun tarjousten jättämisen määräaika on 17.2.2025? Vaikka hankintapäätös tehtäisiin jo samana päivänä, sopimuksen tekeminen jo hankintalain mukaisen odotusajan vuoksi ei olisi mahdollista teoriassakaan kuin aikaisintaan vasta 4.3.2025.

Vastaus: Hankintayksikkö noudattaa hankintalain asettamia määräaikoja eli sopimuskausi alkaa aikaisintaan odotusajan jälkeen.”

Edellä mainitun kysymyksen 23 lisäksi tarjouskilpailun lisäkysymysvaiheessa on esitetty viisi muuta sellaista lähihoitajan koulutukseen liittyvää kysymystä, joihin hankintayksikkö on antanut kysymykseen 23 antamansa vastauksen kanssa identtiset vastaukset.

Hankinnasta ilmoittaminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnasta sote- ja muita erityisiä palveluita koskevan kynnysarvon ylittävänä sote-palveluhankintana käyttäen hankintailmoituksessa CPV-koodia 85000000 ”Terveyspalvelut ja sosiaalitoimen palvelut”. Hankintailmoituksessa ei ole ollut muita, täydentäviä CPV-koodeja.

Valittaja on esittänyt, että kyse on ollut sekamuotoisesta sopimuksesta, jossa toimitettavat tavarat muodostavat tuotettavia palveluita suuremman osan, joten kyse on ollut tavarahankinnasta. Siten myös hankintayksikön käyttämä terveyspalveluita ja sosiaalitoimen palveluita koskeva CPV-koodi on ollut virheellinen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan kohteena on turvapuhelinpalvelu kokonaispalveluna, eli hankintayksikkö ostaa turvapuhelinpalvelua, johon sisältyy myös palveluntuottajan omistuksessa olevien palveluntuottamisessa tarpeellisten laitteiden valvonta, hallinta ja ylläpito. Turvapuhelinpalvelussa suurin kuluerä syntyy nimenomaan palvelusta, ensi sijassa ympärivuorokautisesta henkilöstöstä ja hälytysten käsittelystä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksessa hankinnan kohteeksi on kuvattu turvapuhelinpalvelu sisältäen turvapuhelimet ja turvapuhelinlaitteiden lisävarusteet sekä ympärivuorokautiset hälytyskeskuspalvelut. Hankintakokonaisuuteen on sisältynyt tavaroiksi ja hankintalain liitteen E mukaisiksi sosiaali- ja terveyspalveluiksi luokiteltavia osia. Markkinaoikeus toteaa, että hankinnassa on ollut kyse hankintalain 7 §:ssä tarkoitetusta sekamuotoisesta sopimuksesta, johon tulee pykälän
1 momentin mukaan soveltaa hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä.

Edellä esitetysti sekamuotoisen sopimuksen pääasiallinen kohde on määritettävä palveluiden, tavaroiden tai liitteen E mukaisten palveluiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan. Hankinnan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn. Samalla tavalla hankintayksikön on vastaavana ajankohtana arvioitava se, millä vakiolomakeasetuksen mukaisella ilmoituksella kysymyksessä olevasta hankinnasta tulee ilmoittaa.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka tarjousvertailussa on annettu painoarvoa turvapuhelinten lisälaitteille, voidaan lisälaitteilla katsoa olevan vaikutusta paitsi hankintaan sisältyvän tavarahankinnan myös palveluhankinnan arvoon lisälaitteista tulevien hälytysten käsittelystä johtuen. Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen hankinnan kohteen kuvauksen mukaan turvapuhelinten hälytyskeskuksen järjestelmän ja ratkaisujen tulee voida ottaa vastaan hälytyksiä turvapuhelimista, pakollisista lisälaitteista sekä eri toimittajien sensoreista/monitorilaitteista.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnön liitteenä olleella hinnoittelulomakkeella on pyydetty turvapuhelimille laitekohtainen kuukausihinta sisältäen hälytyskeskuspalvelun ja palvelutasosopimuksen mukaisen tukipalvelun. Toisaalta hinnoittelulomakkeella on tähän nähden käänteiseksi katsottava otsikko ”Turvapuhelinpalvelu sisältäen turvapuhelimet ja turvapuhelinlaitteiden lisälaitteet sekä hälytyskeskuspalvelut 24/7”. Markkinaoikeus katsoo, että hinnoittelumallin ei voida katsoa suoraan osoittavan sitä, kuinka suuri osa hankinnasta muodostuu tavarahankinnasta ja kuinka suuri osa palveluhankinnasta.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnössä on esitetty, että mikäli sopimusta ei ole erikseen irtisanottu, sopimus jatkuu määräaikaisen sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevana kuitenkin yhteensä enintään neljä vuotta sopimuksen voimaan astumisesta. Tarjouspyynnön hinnoittelulomakkeella turvapuhelimille on pyydetty laitekohtaiset kuukausihinnat ja hintaan on tullut sisältyä hälytyskeskuspalvelu ja palvelutasosopimuksen mukainen tukipalvelu. Lisäksi tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla todettu, että ensisijaisesti hyvinvointialueen tavanomaiset turvapuhelimet kiertävät asiakkaalta toiselle.

Markkinaoikeus toteaa, että mitä pidempi sopimuskausi on, sitä enemmän palveluiden arvon suhteellisen osuuden hankinnan kokonaisarvosta voidaan katsoa korostuvan verrattuna usean vuoden ajalle jakautuvan laitteen arvoon. Hankintayksikön on nyt kyseessä olevassa hankinnassa tullut laskea hankinnan ennakoitua arvo ja hankintaan sisältyvien eri hankintalajien arvot neljän vuoden perusteella. Ottaen huomioon sopimuskaudelle asetettu neljän vuoden enimmäispituus sekä se, minkälaisia palveluita ja tavaroita hankinnan kohteeseen sisältyy, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut perustellusti arvioida hankintaan sisältyvien palvelujen arvon suhteellisen osuuden hankinnan kokonaisarvosta korostuvan verrattuna hankintaan sisältyvien tavaroiden arvoon.

Markkinaoikeus katsoo, että eri hankintalajien arvoja arvioidessaan hankintayksikön voidaan edellyttää huomioivan vain sen, miten hankinnan arvo jakautuu kyseessä olevassa hankinnassa. Hankintayksikön ei siten voida edellyttää selvittävän ja huomioivan esimerkiksi sitä, miten hälytyskeskuspalvelun kustannukset mahdollisesti jakautuvat potentiaalisten tarjoajien sisäisessä toiminnassa niiden hälytyskeskustoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaiden kesken. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut hankintaan sisältyvien hankintalajien arvoja arvioidessaan lähteä siitä lähtökohdasta, että henkilöstökustannukset muodostavat todennäköisesti merkittävimmän osan kokonaiskustannuksista. Valittaja on itsekin päätynyt samaan arvioon kuvatessaan tilannetta, jossa hankintayksikön tarpeita varten perustettaisiin täysin uusi ja itsenäinen hälytyskeskus.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo hankinnan arvon jakautumisen eri hankintalajien kesken tulleen asiassa riittävällä tavalla selvitetyksi. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan, että kyseessä olevasta hankinnasta tulee ilmoittaa sen arvon perusteella määrittyvän pääasiallisen kohteen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankintana.

Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankintailmoituksessa käytetyn CPV-koodin valinnassa.

Hankintailmoituksessa on edellä selostetulla tavalla ilmoitettu hankinnan lajiksi palvelut ja hankinnan pääasialliseksi CPV-koodiksi 85000000 Terveyspalvelut ja sosiaalitoimen palvelut.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti määrittäessään hankinnan pääasiallisen kohteen hankintailmoituksen julkaisuhetkellä sosiaali- ja terveyspalveluksi. Ilmoitettu pääasiallinen CPV-koodi ja näin ollen myös hankintalaji ovat siten vastanneet hankintayksikön hankinnan kohteelle antamaa kuvausta. Markkinaoikeus toteaa vielä, että kun otetaan huomioon kyseessä olevan kaltainen kahdesta eri hankintalajista muodostuva sekamuotoinen hankinnan kohde, toimittamiseen kykenevien tarjoajien tulee siihen sisältyvistä eri osista ja hankintalajin määrittämiseen liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen seurata erilaisia sekä tavara- että palveluhankintoja koskevia hankintailmoituksia. Hankintailmoitus on ollut mahdollista löytää hakupalveluita ja ilmoitusvahteja hyödyntämällä edellä mainittua sosiaali- ja terveyspalveluhankintaa koskevaa CPV-koodia käyttämällä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnasta ilmoittaessaan.

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla asetettu vaatimus, jonka mukaan turvapuhelinhälytyksiin vastaavilla turvahälytyskeskuspäivystäjillä on oltava suoritettuna vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattu lähihoitajan koulutus.

Valittaja on esittänyt, että mainittu koulutusvaatimus on hankintasäännösten vastainen, eikä sillä ole saavutettavissa lisäarvoa hankinnan kohteeseen nähden, kun otetaan huomioon henkilöstölle asetetut muut vaatimukset. Valittajan mukaan lähihoitajan tutkinto sisältää hyvinkin erilaisia opintoja eri opiskelijoiden kesken, eikä mainittu koulutusvaatimus liity hankinnan kohteeseen riittävällä tavalla. Edelleen valittaja on esittänyt, että mainittu koulutusvaatimus on syrjivä ja kilpailua rajoittava. Mainitun vaatimuksen pystyy täyttämään vaaditussa aikataulussa vain kaksi yritystä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että koulutusvaatimus perustuu harkittuun hankintayksikön tarpeeseen kyseisessä palvelussa. Turvahälytyskeskuspäivystäjältä vaadittu hoidollisen osaamisen ja terveystietojen käsittelyn hyödyntäminen ja ammattitaito ei ole saavutettavissa ilman hankintayksikön vaatimaa koulutusta. Hankintayksikkö on markkinakartoituksen perusteella muodostanut käsityksen, ettei hankinnan kohteen määrittely poissulje merkittävää osaa palveluntarjoajista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja sitä koskevat vaatimukset. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan kohteen sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen palvelun tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen (ks. esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 17.9.2002, Concordia Bus Finland, C-513/99, EU:C:2002:495, 85 kohta, ja korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO 2017:152).

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoissa turvahälytyskeskuspäivystäjille asetetulla koulutusvaatimuksella on perustellusti pyritty hankintayksikköä palvelevaan lopputulokseen. Ottaen huomioon muun ohella turvapuhelinpalvelun asiakkaina olevien henkilöiden erityistarpeet sekä hankintayksikön esittämät tavoitteet liittyen hankintayksikön omien resurssien käyntikertojen vähentämiseen kohteissa ja terveystietojen arviointiin liittyvät näkökohdat, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellusti voinut edellyttää turvahälytyskeskuspäivystäjiltä muun ohella koulutukseen perustuvaa hoidollista osaamista sekä ammattitaitoa arvioida asiakkaan tilanne ja avuntarve.

Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittujen taitojen voida katsoa olevan hankinnan kohteeseen sisältyvään hälytyskeskuspalveluun liittymättömiä. Asetetun koulutusvaatimuksen on näin ollen katsottava liittyvän hankinnan kohteeseen siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on useita osaamisaloja, joiden sisällöt poikkeavat osin toisistaan. Edelleen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellusti voinut edellyttää turvahälytyskeskuspäivystäjiltä vähintään lähihoitajan koulutusta muun ohella hoidollisen osaamisen todentamiseksi.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu hankintayksikön harkintavalta hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittämisessä sekä hankintayksikön hankinnan kohdetta koskevista tarpeistaan ja lähihoitajan koulutusta koskevan vaatimuksen perusteista esittämä, markkinaoikeus katsoo, ettei tällaisen vaatimuksen asettamista voida pitää sillä tavoiteltuihin päämääriin nähden myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Lähihoitajan koulutusta ei ole myöskään pidettävä sillä tavalla harvinaisena, että sitä koskevaa vaatimusta olisi pidettävä syrjivänä tai kilpailua rajoittavana.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sopimuskauden alkamisajankohtaa määrittäessään. Hankinta-asiakirjoista ilmenevän perusteella sopimuskauden alkamisajankohdan on katsottava olleen arvio. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, ettei hankintayksikön nykyisillä nyt kyseessä olevaan hankintaan liittymättömillä aikaisemmilla yksityisoikeudellisilla sopimuksilla ole merkitystä nyt kyseessä olevan hankinnan lainmukaisuutta arvioitaessa.

Edelleen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, etteikö hankintayksikkö olisi tarjouspyynnön vaatimuksia määrittäessään ottanut huomioon hankinnan kohteeseen sisältyvää palvelua koskevaa lainsäädäntöä muun ohella suhteessa hoidon tarpeen arviointiin liittyvään lainsäädäntöön hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Kohtuullista määrää harkittaessa on otettu huomioon myös se, että kyse on edellä mainitun lain 97 §:n 2 momentin mukaisesta korvauksesta hankintayksikölle aiheutuneesta työstä, jolloin vain tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset, eli käytännössä esimerkiksi palkkakustannukset sivukuluineen, voivat tulla korvattavaksi. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa K2 Turvapalvelut Oy:n korvaamaan Etelä‑Pohjanmaan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 4.400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Eeva Tiainen ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.