Semanttinen Finlex

Vakuutusyhtiölaki (alkuperäinen)
Vakuutusyhtiölaki 1 OSA YLEISET PERIAATTEET, PERUSTAMINEN, OSAKKEET JA TAKUUOSUUDET 1 luku Vakuutusyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen 1 § Soveltaminen 2 § Osakeyhtiölain soveltaminen 3 § Henkivakuutus ja vahinkovakuutus 4 § Jälleenvakuutusyhtiö ja jälleenvakuutuskytkösyhtiö 5 § Osakas 6 § Vakuutusvelkoja 7 § Vakuutussaatava 8 § Vakuutusomistusyhteisö 9 § Palveluyritys 10 § Merkittävä sidonnaisuus 11 § ETA-valtio 12 § Oikeushenkilöllisyys ja osakkaan rajoitettu vastuu 13 § Toimilupa, pääkonttori ja valvonta 14 § Muun toiminnan harjoittamiskielto 15 § Erillisyysperiaate 16 § Turvaavuusperiaate 17 § Toiminnan tarkoitus 18 § Peruspääoma 19 § Varojen jako 20 § Osakkeen ja takuuosuuden luovutettavuus 21 § Enemmistöperiaate 22 § Yhdenvertaisuus 23 § Johdon tehtävä 24 § Tahdonvaltaisuus 2 luku Vakuutusyhtiön perustaminen ja toimilupa 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Vakuutusyhtiön perustaminen 3 § Toimiluvan hakeminen 4 § Toimiluvan laajentaminen 5 § Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus pyytää lausunto 6 § Toimiluvan myöntämisen edellytykset 7 § Toimiluvan myöntäminen eurooppayhtiölle 8 § Merkittävä sidonnaisuus toimiluvan myöntämisen esteenä 9 § Toimiluparekisteri 10 § Yhtiöjärjestyksen sisältö 11 § Yhtiöjärjestyksen vahvistaminen 12 § Rahamaksu, apportti, periminen ja seuraamukset 13 § Vakuutusyhtiön rekisteröiminen 14 § Rekisteröimisen oikeusvaikutukset, toiminta ennen rekisteröintiä ja oikeustoimet rekisteröimättömän vakuutusyhtiön kanssa 15 § Perustamisen raukeaminen 16 § Liitännäistoiminnan harjoittaminen 17 § Liitännäistoiminnan aloittaminen 18 § Erityiset edut ja kustannukset sekä perustamisen jälkeen tehdyt merkittävät hankinnat 19 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 20 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 3 luku Ensivakuutustoiminnan harjoittaminen ulkomailla 1 § Sivuliikkeen perustaminen 2 § Ilmoitus sivuliikkeen perustamisesta 3 § Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus lähettää sivuliikettä koskevat tiedot 4 § Sivuliikkeen oikeus aloittaa toiminta 5 § Sivuliikettä koskevien tietojen muutokset 6 § Vakuutuspalvelujen vapaa tarjonta 7 § Riskin sijaintivaltio 8 § Vakuutusyhtiön ilmoitus vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan aloittamisesta 9 § Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus lähettää vapaata tarjontaa koskevat tiedot 10 § Vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan aloittaminen 11 § Annettuja tietoja koskeva muutosilmoitus 12 § Sivuliikkeen perustaminen muuhun kuin ETA-valtioon 13 § Sovellettava lainsäädäntö 14 § Sivuliikkeen perustamista koskeva hakemus 15 § Vakuutusvalvontaviraston lausunto toimilupahakemuksesta 16 § Turvaamistoimenpiteet 17 § Vakuutuskannan luovutus 18 § Toimiluvan peruuttamista koskeva ilmoitus 19 § Ulkomaisen vakuutusyrityksen hankinnasta ilmoittaminen 20 § Määräysvallan hankkiminen sellaisessa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä tai vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa 21 § Eurooppayhtiö 22 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 4 luku Vakuutusyhtiön osakkuus, osakkeet ja takuuosuudet 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Vakuutusyhtiön osakkaat 3 § Vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajien velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja 4 § Keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaiden lisämaksuvelvollisuus 5 § Osakkeiden tai takuuosuuksien hankkimiseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus Vakuutusvalvontavirastolle 6 § Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisön osakkeiden hankkimiseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus 7 § Osakkeiden tai takuuosuuksien hankkimisesta tehtävässä ilmoituksessa annettavat tiedot 8 § Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus pyytää lausunto 9 § Vakuutusvalvontaviraston oikeus kieltää osakkeiden tai takuuosuuksien hankinta 10 § Osakkeiden tai takuuosuuksien omistajien rajoitetut oikeudet 11 § Vakuutusyhtiön ilmoitusvelvollisuus 12 § Vakuutusvalvontaviraston tiedonsaantioikeus 2 OSA HALLINTO JA TILINPÄÄTÖS 5 luku Yhtiökokous 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Osakkaiden päätöksenteko, toimivalta ja varsinainen yhtiökokous 3 § Edustajisto keskinäisessä vakuutusyhtiössä 4 § Ylimääräinen yhtiökokous 5 § Keskinäisen vakuutusyhtiön osallistuminen yhtiökokoukseen 6 § Päätettävät asiat, esteellisyys ja muotovaatimusten sivuuttaminen 7 § Äänimäärä vakuutusosakeyhtiössä 8 § Osakkaiden ja edustajien äänimäärä keskinäisessä vakuutusyhtiössä 9 § Äänimäärän rajoitukset keskinäisessä vakuutusyhtiössä 10 § Yhdenvertaisuusperiaate 11 § Vakuutusyhtiöön sovellettavat kokousmenettelyä koskevat osakeyhtiölain säännökset 12 § Kokouspaikka 13 § Koolle kutsuminen 14 § Kokouskutsun sisältö 15 § Kutsuaika 16 § Kutsutapa 17 § Kokousasiakirjat, niiden nähtävänä pitäminen ja lähettäminen 18 § Poikkeus asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä 19 § Jatkokokous 20 § Enemmistöpäätös ja osakelajin oikeuksien muuttaminen 21 § Määräenemmistöpäätös 22 § Osakkaan suostumus 23 § Yhtiöjärjestyksen muuttaminen 24 § Päätöksen moittiminen 6 luku Vakuutusyhtiön johto ja edustaminen 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Vakuutusyhtiön johto 3 § Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja 4 § Hallituksen jäsenen kelpoisuus 5 § Toimitusjohtajaan ja tämän sijaiseen sovellettavat säännökset 6 § Menettely toimikelpoisen hallituksen tai toimitusjohtajan puuttuessa 7 § Hallintoneuvostoon sovellettavat säännökset 8 § Sijoitussuunnitelma 9 § Sisäinen valvonta ja riskienhallintajärjestelmät 10 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 11 § Poikkeusluvat 7 luku Tilintarkastus ja erityinen tarkastus 1 § Sovellettava laki 2 § Tilintarkastajan valinta 3 § Tilintarkastajan pätevyysvaatimukset 4 § Varatilintarkastaja 5 § Tilintarkastajan toimikausi 6 § Vakuutusyhtiön tilintarkastusta koskevat erityiset säännökset 7 § Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus Vakuutusvalvontavirastolle 8 § Tilintarkastajan määrääminen 9 § Erityisen tarkastuksen määrääminen 10 § Erityinen tarkastaja 11 § Tarkastuslausunto erityisestä tarkastuksesta 12 § Palkkio ja muut kustannukset 13 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 8 luku Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Oman pääoman lajit ja käyttö 3 § Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 § Kirjanpitolain soveltaminen 5 § Tilikausi 6 § Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisaika 7 § Sijoitus- ja käyttöomaisuus 8 § Tilinpäätöksen sisältö 9 § Toimintakertomuksen tiedot toiminnasta ja sen kehittymisestä 10 § Toimintakertomuksen tiedot omasta pääomasta ja pääomalainoista 11 § Toimintakertomuksen tiedot lähipiirilainoista 12 § Toimintakertomuksen tiedot rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä 13 § Toimintakertomuksen tiedot omista osakkeista ja takuuosuuksista 14 § Saamisten sekä rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus- ja jaksotussäännökset 15 § Sijoitusten arvostus- ja jaksotustavan valinta 16 § Sijoitusten arvostaminen hankintamenoon ja arvonkorotus 17 § Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 18 § Johdannaissopimusten arvostaminen ja jaksotussäännökset 19 § Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 20 § Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus 21 § Konsernitilinpäätöksen sisältö ja emoyhtiön toimintakertomuksessa esitettävät tiedot konsernista 22 § Vakuutusomistusyhteisön tai rahoitusalan yrityksiä sisältävän konsernin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 23 § Työeläkevakuutusyhtiön tilinpäätöstietojen yhdisteleminen konsernitilinpäätökseen 24 § Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltaminen 25 § Kirjanpitolain säännösten soveltaminen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittuun tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen 26 § Tämän lain säännösten soveltaminen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittuun tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen 27 § Osavuosikatsaus ja johdon osavuotinen selvitys 28 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 29 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 30 § Poikkeusluvat 31 § Kirjanpitolautakunnan lausunto 3 OSA VASTUUVELKA JA SEN KATTAMINEN SEKÄ VAKAVARAISUUS 9 luku Vastuuvelka 1 § Vastuuvelka 2 § Vakuutusmaksuvastuu 3 § Korvausvastuu 4 § Tasoitusmäärä 5 § Yhteistakuuerä 6 § Yhteisvastuullinen rinnakkaisvakuutus ja jälleenvakuutus 7 § Henkivakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteet 8 § Henkivakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävä korko ja koron enimmäismäärä 9 § Vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteet 10 § Vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävä korko, koron enimmäismäärä ja korkoutus 11 § Vastuuvelan laskuperusteiden toimittaminen Vakuutusvalvontavirastolle 12 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 13 § Poikkeusluvat 10 luku Vastuuvelan kattaminen 1 § Määritelmät 2 § Vastuuvelan kattaminen ja luetteloiminen 3 § Katettavan vastuuvelan määrä 4 § Vastuuvelan katteeksi hyväksyttävät varat 5 § Vastuuvelan katetta koskevat rajoitukset ja edellytykset 6 § Katteen luetteloiminen ja kateluettelon liite sekä katteeseen kuuluvien varojen säilyttäminen 7 § Velkasitoumukset, joista vastaa valtio, kunta, vakuutusyhtiö tai luottolaitos (koko määrä) 8 § Muut velkasitoumukset (50 %) 9 § Osakkeet ja niihin rinnastettavat sijoitukset (50 %) 10 § Kiinteistöt ja niihin rinnastettavat sijoitukset (40 %) 11 § Muut sijoitukset (25 %) 12 § Sijoitusrahastojen rahasto-osuudet 13 § Arvopaperit, joilla ei käydä julkisesti kauppaa 14 § Vakuudettomat velkasitoumukset 15 § Johdannaissopimukset 16 § Sijoitukset yhteen kiinteistöön 17 § Sijoitukset yhteen yhteisöön 18 § Valuuttariskin rajoittaminen 19 § Vastuuvelan kattaminen ETA:n ulkopuolisilla sijoituksilla 20 § Tytäryhteisön osakkeet 21 § Jälleenvakuutusyhtiön vastuuvelan kattaminen 22 § Sijoitussidonnaiset vakuutukset 23 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 24 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 25 § Poikkeusluvat 11 luku Toimintapääoma ja takuumäärä 1 § Vakuutusyhtiön toimintapääoma 2 § Toimintapääomaan luettavat erät 3 § Pääomalainaa koskevat erityiset ehdot 4 § Toimintapääomaan luettavia eriä koskevat rajoitukset 5 § Toimintapääomasta vähennettävät erät 6 § Vakuutusvalvontaviraston toimivaltuudet 7 § Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän laskeminen 8 § Vakuutusmaksutuloon perustuva laskelma 9 § Korvauskuluihin perustuva laskelma 10 § Jälleenvakuutuksen vaikutus vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärään 11 § Korvausvastuun määrään suhteutettu toimintapääoman vähimmäismäärä 12 § Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän laskeminen 13 § Henkivakuutusluokkien 1 ja 2 osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä 14 § Henkivakuutusluokan 3 osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä 15 § Henkivakuutusluokan 6 osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä 16 § Eräiden muiden vakuutusten osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä 17 § Jälleenvakuutuksen vaikutus henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärään 18 § Jälleenvakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän laskeminen 19 § Ensivakuutustoimintaa harjoittavan vahinkovakuutusyhtiön takuumäärä 20 § Ensivakuutustoimintaa harjoittavan henkivakuutusyhtiön takuumäärä 21 § Jälleenvakuutusyhtiön takuumäärä 22 § Takuumäärän muodostuminen 23 § Toimintapääomalaskelma 24 § Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatiminen 25 § Taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma 26 § Lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma 27 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 28 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 12 luku Vakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoiva valvonta 1 § Määritelmät 2 § Henkivakuutusyhtiön riskiaseman testaaminen 3 § Laskuperusteet 4 § Riskeihin liittyvät pääomavaatimukset 5 § Laajennetun toimintapääoman riittävyyden testaaminen 6 § Valvontatoimenpiteet 7 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 8 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 9 § Määritelmät 10 § Vahinkovakuutusyhtiön riskiaseman testaaminen 11 § Laskuperusteet 12 § Riskeihin liittyvät pääomavaatimukset 13 § Oikaistun vakavaraisuuspääoman riittävyyden testaaminen 14 § Valvontatoimenpiteet 15 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 16 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 17 § Poikkeusluvat 4 OSA HENKIVAKUUTUS 13 luku Henkivakuutus 1 § Henkivakuutuksen laskuperusteet 2 § Lisäetujen kohtuusperiaate 3 § Laskuperusteiden muuttaminen 5 OSA RAHOITUS 14 luku Osake- ja takuuosuusanti, optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin ja takuuosuuksiin sekä osake- ja takuupääoman korottaminen 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Rekisteröiminen 3 § Vaihtovelkakirjalainaa koskevat rajoitukset 4 § Keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääoman korottamisen tavat 5 § Keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaiden lisämaksu 6 § Takuuosuudenomistajien etuoikeus takuuosuuksiin 15 luku Luotonotto ja vakuuden antaminen 1 § Luotonottoa koskevat yleiset säännökset 2 § Pääomalaina 3 § Vakuudenanto 4 § Poikkeusluvat 6 OSA VAROJEN JAKAMINEN 16 luku Vakuutusyhtiön varojen jakaminen 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Varojenjakotavat 3 § Jaon perustuminen tilinpäätökseen 4 § Velvollisuus varojen palauttamiseen 5 § Jaettava määrä 6 § Päätöksenteko 7 § Vähemmistöosinko 8 § Lahjat 9 § Vakuutusyhtiön omaisuuden käyttäminen 10 § Muu kuin voitontuottamistarkoitus 11 § Omien osakkeiden hankinnan rahoittaminen 12 § Luottoa ja sijoittamista koskevat päätökset eräissä tapauksissa 13 § Osallistuminen toisen vakuutusyhtiön vakuutettujen etujen turvaamiseen 17 luku Osake- ja takuupääoman alentaminen ja takuupääoman takaisinmaksu 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Päätöksenteko 3 § Vakuutusvalvontaviraston suostumus 4 § Rekisteri-ilmoitus, kuulutuksen hakeminen ja rekisteröinti 5 § Muu osake- tai takuupääoman alentamisen rekisteröinti 6 § Takuupääoman takaisinmaksu keskinäisessä vakuutusyhtiössä 18 luku Omat osakkeet ja takuuosuudet 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Vakuutusosakeyhtiöitä koskevat säännökset 3 § Keskinäisiä vakuutusyhtiöitä koskevat rajoitukset 7 OSA YHTIÖRAKENTEEN MUUTTAMINEN JA YHTIÖN PURKAMINEN 19 luku Sulautuminen ja vähemmistöosakkeiden lunastaminen 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Sulautuminen ja sulautumisen toteuttamistavat 3 § Sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto 4 § Sulautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutukset muille kuin vakuutusvelkojille ja rekisteriviranomaisen ilmoitus 5 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen 6 § Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille 7 § Sulautumisesta päättäminen 8 § Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen 9 § Lunastusmenettely 10 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen 11 § Muutoksenhaku 12 § Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta 13 § Rekisteröinnin edellytykset ja selvitystilaan asetetun yhtiön sulautuminen 14 § Sulautumisen oikeusvaikutukset 15 § Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeus 16 § Vastaanottavan vakuutusyhtiön velvollisuus kuuluttaa sulautumisesta 17 § Muun osakeyhtiön sulautuminen vakuutusyhtiöön 18 § Vakuutusosakeyhtiön vähemmistöosakkeiden lunastus 19 § Rajat ylittävä sulautuminen 20 luku Vakuutusosakeyhtiön jakautuminen 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Jakautuminen ja jakautumisen toteuttamistavat 3 § Jakautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto 4 § Jakautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutukset muille velkojille kuin vakuutusvelkojille ja rekisteriviranomaisen ilmoitus 5 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen 6 § Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille 7 § Jakautumisesta päättäminen 8 § Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen 9 § Lunastusmenettely 10 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen 11 § Muutoksenhaku 12 § Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta 13 § Rekisteröimisen edellytykset 14 § Jakautumisen oikeusvaikutukset 15 § Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeus 16 § Vastaanottavan vakuutusyhtiön velvollisuus kuuluttaa jakautumisesta 17 § Rajat ylittävä jakautuminen 21 luku Vakuutuskannan luovuttaminen 1 § Vakuutuskannan luovuttaminen 2 § Vakuutuskannan luovutusta koskeva suunnitelma 3 § Tilintarkastajan lausunto 4 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen 5 § Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille 6 § Muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa harjoitettuun ensivakuutustoimintaan liittyvät kannanluovutukset 7 § ETA-valtioiden vakuutustarkastuksesta vastaavien viranomaisten suostumus vakuutuskannan luovuttamiseen 8 § Vakuutuskannan luovuttamisesta päättäminen 9 § Kokouskutsu 10 § Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen 11 § Vakuutuskannan luovuttamista koskevan päätöksen raukeaminen 12 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen 13 § Muutoksenhaku 14 § Vakuutuskannan luovuttamista koskevat oikeusvaikutukset 15 § Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeus 16 § Vastaanottavan yhtiön velvollisuus kuuluttaa vakuutuskannan luovuttamisesta 17 § Sijoittautumisoikeuden ja palvelujen vapaan tarjonnan perusteella tehtyjen vakuutusten vakuutuskannan luovuttaminen ulkomaiselle ETA-vakuutusyhtiölle 18 § Muun vakuutuskannan luovuttaminen ulkomaiselle ETA-vakuutusyhtiölle 19 § Vakuutuskannan vastaanottaminen ulkomaiselta ETA-vakuutusyhtiöltä 20 § Vakuutuskannan luovuttaminen kolmannen maan vakuutusyhtiölle 21 § Vakuutuskannan luovuttaminen ja vastaanottaminen muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa 22 luku Yhtiömuodon muuttaminen 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Yksityisen vakuutusyhtiön muuttaminen julkiseksi vakuutusyhtiöksi 3 § Yhtiömuodon muuttaminen 4 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen 5 § Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille 6 § Yhtiömuodon muuttamisesta päättäminen 7 § Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen 8 § Muutoksenhaku 9 § Vakuutusyhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien lunastaminen 10 § Liiketoiminnan jatkaminen muuta liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä 23 luku Selvitystila ja konkurssi 1 § Osakeyhtiölain ja konkurssilain soveltaminen 2 § Selvitystilaan asettamisen edellytykset 3 § Kokouskutsu selvitystilaan asettamisesta päättävään yhtiökokoukseen 4 § Selvitystilaan asettamisesta päättäminen 5 § Selvitystilan alkaminen 6 § Selvitysmiesten valinta ja määrääminen 7 § Selvitystilan ja selvitysmiesten rekisteröinti 8 § Selvitysmiesten yleiset tehtävät 9 § Selvitystilan alkamista, edistymistä ja lakkaamista koskevat ilmoitukset 10 § Julkinen haaste 11 § Ilmoitus tunnetuille velkojille ja vakuutusvelkojille annettavat tiedot 12 § Saatavien ilmoittaminen 13 § Yhtiökokous selvitystilan aikana 14 § Tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastus ja erityinen tarkastus 15 § Vakuutussaatavien etuoikeutta koskeva periaate 16 § Vakuutuskannan luovuttaminen selvitystilamenettelyssä 17 § Liiketoiminnan jatkaminen 18 § Liiketoiminnan jatkamista koskeva suunnitelma 19 § Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvat saatavat 20 § Saatavien suorittaminen selvitystilan aikana 21 § Muiden kuin lakisääteisten vakuutusten lakkaaminen ja lakisääteisten vakuutusten jatkuminen 22 § Omaisuuden rahaksi muuttaminen, saatavien maksaminen ja omaisuuden jakaminen 23 § Lopputilitys 24 § Jaon moittiminen ja jako-osuuden menettäminen 25 § Purkautuminen 26 § Selvitystilan jatkaminen 27 § Selvitystilan lopettaminen ja toiminnan jatkaminen 28 § Konkurssiin asettamisen edellytykset 29 § Konkurssiin asettamisesta päättäminen 30 § Konkurssin alkaminen 31 § Pesänhoitajan tehtävät ja konkurssia koskevat ilmoitukset 32 § Saatavien valvominen 33 § Vakuutussaatavien etuoikeutta koskeva periaate 34 § Vakuutuskannan luovuttaminen konkurssissa 35 § Konkurssimenettely ja omaisuuden jako 36 § Jakoluettelo 37 § Purkautuminen tai konkurssimenettelyn jatkaminen 24 luku Euroopan talousalueella noudatettavat lainvalintasäännökset 1 § Suomen lain soveltaminen 2 § Työsopimukset ja työsuhteet 3 § Kiinteän omaisuuden käyttö- ja luovutussopimukset 4 § Kiinteä omaisuus, alukset tai ilma-alukset 5 § Oikeudenkäynti 6 § Säännellyt markkinat 7 § Esineoikeudet, omistuksenpidätysehto ja kuittaus 8 OSA VALVONTA 25 luku Vakuutusyhtiön ja vakuutusomistusyhteisön valvonta 1 § Vakuutusvalvontaviraston valvontatehtävät 2 § Vakuutusvalvontaviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön oikeus saada tietoja 3 § Vakuutusvalvontavirastolle toimitettavat tiedot 4 § Vakuutusvalvontaviraston tarkastusoikeus 5 § Yleiset valvontakeinot 6 § Markkinointia ja sopimusehtojen käyttöä koskevat valvontakeinot 7 § Asiamiehen asettamisoikeus 8 § Toimiluvan rajoittaminen tai peruuttaminen 9 § Luovutus- ja panttauskielto 10 § Omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sisältö 11 § Asiamiehen asettaminen ja asiamiehen oikeudet 12 § Asiamiehen tiedonsaantioikeus 13 § Luovutus- ja panttauskiellon vaikutukset vakuutusyhtiön toimintaan 14 § Luovutus- ja panttauskiellon ensisijaisuus suhteessa erillistäytäntöönpanoon 15 § Panttivelkojan asema 16 § Kieltopäätöksestä ilmoittaminen valvontaviranomaisille ja sen julkaiseminen 17 § Asiamiehen ilmoitusvelvollisuus viranomaisille 18 § Ilmoituksessa annettavat tiedot 19 § Luovutus- ja panttauskiellosta ilmoittaminen velkojille 20 § Luovutus- ja panttauskiellon oikeusvaikutusten voimassaolo 21 § Luovutus- ja panttauskiellon peruuttaminen 22 § Täytäntöönpano ja muutoksenhaku 23 § Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet 24 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 26 luku Vakuutusyritysryhmittymän lisävalvonta sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta 1 § Määritelmät 2 § Vakuutusyritysryhmittymät ja niiden lisävalvontaan sovellettavat säännökset 3 § Poikkeus lisävalvontasäännöksistä 4 § Sisäinen valvonta 5 § Mukautettu vakavaraisuuslaskelma 6 § Mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa käytettävä toimintapääoma ja sen vähimmäismäärä 7 § Mukautetun toimintapääoman laskeminen 8 § Vakuutussidosyrityksen toimintapääoman rajoittaminen 9 § Mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärä 10 § Poikkeukset sidosyrityksen toimintapääoman huomioon ottamisessa 11 § Konsernitilinpäätöksen perusteella laadittava mukautettu vakavaraisuuslaskelma 12 § Vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma 13 § Keskinäisten liiketoimien valvonta 14 § Valvontatoimenpiteet 15 § Vakuutusvalvontaviraston tarkastusoikeus 16 § Vakuutusvalvontaviraston tiedonsaantioikeus 17 § Poikkeus salassapitovelvollisuutta koskevista säännöksistä 18 § Vakuutusvalvontaviraston tiedonsaantioikeus 19 § Vakuutusvalvontaviraston tarkastusoikeus 20 § Vakuutusvalvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö Euroopan talousalueella 21 § Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet 22 § Poikkeusluvat 9 OSA SEURAAMUKSET JA OIKEUSSUOJA 27 luku Päätöksen moite 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen 3 § Tuomion sisältö ja vaikutukset 4 § Mitätön yhtiökokouksen päätös 5 § Mitättömään yhtiökokouksen päätökseen rinnastuva hallituksen päätös 28 luku Vahingonkorvaus ja vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus 3 § Osakkaan vahingonkorvausvelvollisuus 4 § Yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus 5 § Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus 6 § Sovittelu ja korvausvastuun jakaantuminen 7 § Päätöksenteko yhtiössä 8 § Osakkaiden oikeus ajaa kannetta yhtiön hyväksi 9 § Kanneoikeuden vanhentuminen 10 § Pakottavuus 11 § Lunastusvelvollisuus 29 luku Riitojen ratkaiseminen ja rangaistusseuraamukset 1 § Osakeyhtiölain soveltaminen 2 § Toimivaltaiset tuomioistuimet 3 § Vakuutustoiminnan luvaton harjoittaminen 4 § Vakuutusyhtiörikos 5 § Vakuutusyhtiörikkomus 10 OSA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 30 luku Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen 1 § Salassapitovelvollisuus 2 § Viranomaisen oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja 3 § Vakuutusyhtiön oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja 4 § Rangaistusseuraamukset vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta 5 § Yhtiöitä koskevien tilastotietojen julkisuus 31 luku Vakuutusyhtiön toimintaa koskevat muut säännökset 1 § Vakuutusyhtiön markkinointi 2 § Vakuutusyhtiö muun kuin vakuutustoimintaa harjoittavan yrityksen tai toisen vakuutuksenantajan edustajana 3 § Vakuutusyhtiön asiamies 4 § Vakuutusyhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko 5 § Vakuutusmatemaatikon yleinen kelpoisuus 6 § Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunta 7 § ETA-alueella vakuutusmatemaatikon kelpoisuuden saanut vakuutusmatemaatikko 8 § Kurinpidolliset seuraamukset 9 § Vastuullisen vakuutusmatemaatikon velvollisuudet ja tiedonsaantioikeus 10 § Riskinarviointi sukupuolen perusteella 11 § Riskinarvioinnin toimittaminen Vakuutusvalvontavirastolle 12 § Tietojen julkistaminen 13 § Poikkeusoloihin varautuminen 14 § Yritysjärjestelyitä koskevien asiakirjojen nähtävänä pitäminen Vakuutusvalvontavirastossa 15 § Voimaantulosäännös

Vakuutusyhtiölaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 OSA

YLEISET PERIAATTEET, PERUSTAMINEN, OSAKKEET JA TAKUUOSUUDET

1 luku

Vakuutusyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen

1 §
Soveltaminen
Tätä lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityyn vakuutusosakeyhtiöön ja keskinäiseen vakuutusyhtiöön ( vakuutusyhtiö ).
Vakuutusyhtiö voi olla yksityinen vakuutusosakeyhtiö tai yksityinen keskinäinen vakuutusyhtiö taikka julkinen vakuutusosakeyhtiö tai julkinen keskinäinen vakuutusyhtiö.
Yksityisen vakuutusyhtiön arvopapereita ei saa ottaa arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi.
2 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiöön sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006) siten kuin tässä laissa säädetään.
Mitä osakeyhtiölaissa säädetään osakeyhtiön osakkeista ja osakepääomasta, sovelletaan vastaavasti keskinäisen vakuutusyhtiön takuuosuuksiin ja takuupääomaan, ja mitä osakeyhtiölaissa säädetään osakkeenomistajista, sovelletaan vastaavasti keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaisiin, jollei tässä laissa säädetä toisin.
Vakuutusyhtiöihin ei sovelleta osakeyhtiölain 1 lukua.
3 §
Henkivakuutus ja vahinkovakuutus
Henkivakuutuksella tarkoitetaan vakuutusluokista annetussa laissa (526/2008) tarkoitettuihin henkivakuutusluokkiin kuuluvaa toimintaa ja vahinkovakuutuksella mainitussa laissa tarkoitettuihin vahinkovakuutusluokkiin kuuluvaa toimintaa.
4 §
Jälleenvakuutusyhtiö ja jälleenvakuutuskytkösyhtiö
Jälleenvakuutusyhtiö on vakuutusyhtiö, joka harjoittaa ainoastaan jälleenvakuutustoimintaa ja siitä välittömästi johtuvaa liiketoimintaa. Jollei tässä laissa toisin säädetä, jälleenvakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä vahinkovakuutusyhtiöstä säädetään.
Jälleenvakuutuskytkösyhtiö on jälleenvakuutusyhtiö, jonka tarkoituksena on jälleenvakuuttaa ainoastaan sen yritysryhmän riskejä, johon se itse kuuluu. Vakuutusyhtiön tai vakuutusyritysryhmittymän omistamaa jälleenvakuutusyhtiötä ei kuitenkaan pidetä jälleenvakuutuskytkösyhtiönä.
5 §
Osakas
Osakkaalla tarkoitetaan vakuutusosakeyhtiössä osakkeenomistajaa ja keskinäisessä vakuutusyhtiössä vakuutuksenottajaa sekä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, takuuosuudenomistajia. Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä, että meri- tai jälleenvakuutuksenottajat eivät ole osakkaita.
6 §
Vakuutusvelkoja
Vakuutusvelkoja on vakuutuksenottaja, vakuutettu sekä muu, jolla on vakuutussopimukseen perustuva saaminen vakuutusyhtiöltä.
7 §
Vakuutussaatava
Vakuutussaatavalla tarkoitetaan saatavaa, josta vakuutusyhtiö on ensivakuutussopimuksen perusteella vastuussa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle, edunsaajalle tai sellaiselle vahinkoa kärsineelle, jolla on oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhtiöltä, mukaan lukien varaukset tuntemattomia vahinkoja varten. Vakuutusmaksuja, jotka vakuutusyhtiö on velvollinen palauttamaan vakuutuksenottajalle joko vakuutussopimuslain (543/1994) 45 §:n nojalla tai sen vuoksi, että vakuutussopimus ei ole tullut voimaan tai se on peruutettu, pidetään myös vakuutussaatavina.
8 §
Vakuutusomistusyhteisö
Vakuutusomistusyhteisöllä tarkoitetaan emoyritystä, jonka pääasiallisena toimintana on hankkia ja omistaa osuuksia tytäryrityksistä, jotka ovat vakuutusyrityksiä tai kolmannen maan vakuutusyrityksiä ja joista vähintään yksi on tässä laissa tarkoitettu vakuutusyhtiö. Vakuutusomistusyhteisönä ei kuitenkaan pidetä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettua ryhmittymän omistusyhteisöä. Edellä tässä pykälässä mainituilla yrityksillä tarkoitetaan tämän lain 26 luvun 1 §:ssä määriteltyä emoyritystä, tytäryritystä, vakuutusyritystä tai kolmannen maan vakuutusyritystä.
9 §
Palveluyritys
Palveluyrityksellä tarkoitetaan yhteisöä, joka tuottaa vakuutusyhtiölle sen pääasialliseen toimintaan liittyviä palveluita. Lisäksi palveluyrityksellä tarkoitetaan yhteisöä, joka pääasiallisena toimintanaan tuottaa palveluja yhdelle tai useammalle vakuutusyhtiölle omistamalla, hallitsemalla tai hoitamalla kiinteistöjä. Palveluyritykseen rinnastetaan vakuutusyhtiön tytäryhteisöinä olevat asunto- ja kiinteistöyhteisöt.
10 §
Merkittävä sidonnaisuus

Merkittävällä sidonnaisuudella tarkoitetaan sidossuhdetta, joka syntyy, kun:

1) luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 20 prosenttia jonkin yhteisön osakkeista, jäsenosuuksista, takuuosuuksista tai muista yhtiöosuuksista;
2) luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia jonkin yhteisön osakkeiden, jäsenosuuksien, takuuosuuksien tai muiden yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai
3) luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on suoraan tai välillisesti oikeus nimittää tai erottaa vähintään yksi viidesosa jonkin oikeushenkilön hallituksen tai siihen verrattavan toimielimen jäsenistä taikka sellaisen toimielimen jäsenistä, jolla on tämä oikeus, ja nimittämis- tai erottamisoikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 2 kohdassa tarkoitettu äänimäärä.
Jos luonnollisella henkilöllä on 1 momentissa tarkoitettu omistus, äänimäärä taikka nimittämis- ja erottamisoikeus yhdessä aviopuolisonsa tai häneen avioliitonomaisessa suhteessa olevan henkilön kanssa, häneen etenevässä tai takenevassa polvessa olevan sukulaisen taikka tällaisen henkilön aviopuolison tai tällaiseen henkilöön avioliitonomaisessa suhteessa olevan henkilön kanssa taikka häneen muutoin merkittävässä taloudellisessa riippuvuussuhteessa olevan henkilön kanssa, on myös luonnollisen henkilön, häneen edellä tässä momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön ja 1 momentissa tarkoitetun yhteisön tai muun oikeushenkilön välillä merkittävä sidonnaisuus.
Merkittävä sidonnaisuus syntyy myös kahden tai useamman sellaisen oikeushenkilön välille, jotka ovat saman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa.
11 §
ETA-valtio
ETA-valtiolla tarkoitetaan Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota.

Keskeiset vakuutusyhtiöoikeudelliset periaatteet

12 §
Oikeushenkilöllisyys ja osakkaan rajoitettu vastuu
Vakuutusyhtiö on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröinnillä.
Vakuutusyhtiön osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti vakuutusyhtiön velvoitteista. Vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä osakkaan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja ja lisämaksuja vakuutusyhtiölle siten kuin tämän lain 4 luvussa säädetään.
13 §
Toimilupa, pääkonttori ja valvonta
Vakuutustoimintaa saa harjoittaa ainoastaan vakuutusyhtiö, jolla on siihen toimilupa. Toimiluvan saanut vakuutusyhtiö saa harjoittaa toimilupansa mukaista vakuutustoimintaa myös muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa sekä sijoittautumisoikeuden että palvelujen vapaan tarjonnan perusteella.
Vakuutusyhtiön pääkonttorin on sijaittava Suomessa.
Vakuutusyhtiöiden toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto.
14 §
Muun toiminnan harjoittamiskielto
Vakuutusyhtiö ei saa harjoittaa muuta toimintaa kuin vakuutustoimintaa ja 2 luvun 16 §:ssä määriteltyä vakuutustoimintaan liittyvää toimintaa ( liitännäistoiminta ).
15 §
Erillisyysperiaate
Henkivakuutustoimintaa harjoittava vakuutusyhtiö ( henkivakuutusyhtiö ) ei saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa kuin henkivakuutusta ja vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvaa vahinkovakuutusta sekä näiden vahinkovakuutusten ja henkivakuutuksen jälleenvakuutusta. Henkivakuutusyhtiön on pidettävä harjoittamansa vahinkovakuutustoiminta erillään henkivakuutustoiminnasta.
Vahinkovakuutustoimintaa harjoittava vakuutusyhtiö ( vahinkovakuutusyhtiö ) ei saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa kuin vahinkovakuutusta ja jälleenvakuutusta. Vakuutusyhtiö, joka harjoittaa vain vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvaa vahinkovakuutusta ja näiden vahinkovakuutusten jälleenvakuutusta, saa kuitenkin samanaikaisesti harjoittaa myös henkivakuutusta ja sen jälleenvakuutusta. Sen jälkeen kun tällainen yhtiö on aloittanut henkivakuutustoiminnan harjoittamisen, siitä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään henkivakuutusyhtiöstä.
Jälleenvakuutusyhtiö ei saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa kuin jälleenvakuutustoimintaa ja siitä välittömästi johtuvaa toimintaa.
16 §
Turvaavuusperiaate
Vakuutusyhtiön toimintapääoma, jälleenvakuutus ja muut yhtiön vakavaraisuuteen vaikuttavat seikat on järjestettävä vakuutetut edut turvaavalla tavalla ottaen huomioon tuottojen ja kulujen todennäköinen vaihtelu sekä arvioitavissa olevat muut epävarmuustekijät.
17 §
Toiminnan tarkoitus
Vakuutusosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Keskinäisen vakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa tai muuta taloudellista etua osakkaille, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Vakuutusyhtiön on otettava huomioon vakuutettujen etujen turvaamiseksi vakuutustoimintaa koskevassa lainsäädännössä säädetyt periaatteet toimiessaan voiton tai muun taloudellisen edun tuottamiseksi.
18 §
Peruspääoma
Vakuutusosakeyhtiöllä on oltava osakepääoma ja keskinäisellä vakuutusyhtiöllä on oltava takuupääoma tai pohjarahasto ( peruspääoma ).
1) henkivakuutustoimintaa ja vahinkovakuutusluokkiin 10―16 kuuluvaa vakuutustoimintaa harjoitettaessa 3 000 000 euroa; sekä
2) muuta vahinkovakuutustoimintaa harjoitettaessa 2 000 000 euroa.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, jälleenvakuutuskytkösyhtiön peruspääoman on oltava vähintään 1 000 000 euroa. Muun jälleenvakuutusyhtiön kuin kytkösyhtiön peruspääoman on oltava vähintään 3 000 000 euroa.
Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön peruspääomasta säädetään työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997).
19 §
Varojen jako
Vakuutusyhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin tässä laissa säädetään.
20 §
Osakkeen ja takuuosuuden luovutettavuus
Osake ja takuuosuus voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
21 §
Enemmistöperiaate
Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
22 §
Yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet ja takuuosuudet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkaalle tai muulle epäoikeutettua etua vakuutusyhtiön tai toisen osakkaan kustannuksella.
23 §
Johdon tehtävä
Vakuutusyhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä vakuutusyhtiön etua.

Yleiset säännökset

Määritelmät

24 §
Tahdonvaltaisuus
Osakkaat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä vakuutusyhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on lain tai hyvän tavan vastainen.

2 luku

Vakuutusyhtiön perustaminen ja toimilupa

Toimilupa

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 2 luvussa säädetään osakeyhtiöstä, siten kuin tässä luvussa erikseen säädetään.
2 §
Vakuutusyhtiön perustaminen
Vakuutusyhtiön perustamista varten on tehtävä perustamissopimus. Vakuutusyhtiön perustamiseen sovelletaan muutoin, mitä osakeyhtiölain 2 luvun 1, 2 ja 4 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä. Sanotussa 2 §:ssä säädetyn lisäksi vakuutusyhtiön perustamissopimuksessa on mainittava peruspääoman määrä.
1) perustamissopimuksen allekirjoittaa pohjarahaston antaja noudattaen vastaavasti, mitä yhtiön osakkeenomistajista osakeyhtiölain 2 luvun 1 §:ssä säädetään;
2) pohjarahaston antamisessa keskinäiselle vakuutusyhtiölle tuleva rahamäärä merkitään erilliseksi osaksi sidottuun omaan pääomaan; ja
3) perustamissopimuksessa mainitaan osakeyhtiölain 2 luvun 2 §:n 1 momentin 2―4 kohdan sijaan pohjarahaston antaja ja pohjarahaston määrä ja sen maksuaika.
3 §
Toimiluvan hakeminen
Vakuutustoiminnan harjoittamiseen on haettava Vakuutusvalvontavirastolta toimilupa. Toimilupa annetaan vakuutusluokittain ja luokkaryhmittäin. Toimilupa voidaan hakijan pyynnöstä rajoittaa koskemaan vakuutusluokan osaa.
Jälleenvakuutusyhtiöille toimilupa annetaan hakijan pyynnön mukaisesti joko vahinkovakuutuksen jälleenvakuutuksen, henkivakuutuksen jälleenvakuutuksen tai kaiken jälleenvakuutustoiminnan harjoittamiseen.
Toimilupa on voimassa Euroopan talousalueella ja hakijan pyynnöstä myös sen ulkopuolella.
1) toimintasuunnitelma;
2) 6 luvun 4 ja 5 §:n mukainen selvitys yhtiön hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajasta;
3) selvitys osakkaista ja takuuosuuden omistajista, joiden olisi tehtävä 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettu ilmoitus, ja heidän omistusosuuksistaan;
4) selvitys siitä, että vakuutusyhtiön peruspääoma on vähintään 1 luvun 18 §:ssä mainitun suuruinen ennen toimiluvan myöntämistä; sekä
5) selvitys tämän luvun 8 §:ssä tarkoitetuista mahdollisista merkittävistä sidonnaisuuksista.
Jos toimilupahakemus koskee liikennevakuutusta, hakemuksessa on ilmoitettava liikennevakuutuslain (279/1959) 14 a §:n mukaisesti jokaiseen muuhun ETA-valtioon nimettävien korvausedustajien nimet ja osoitteet.
Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön toimiluvasta säädetään työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa.
4 §
Toimiluvan laajentaminen
Vakuutusyhtiön on haettava Vakuutusvalvontavirastolta toimiluvan laajentamista, jos yhtiö aikoo laajentaa toimintaansa sellaisiin vakuutusluokkiin tai luokkaryhmiin, joita voimassa olevassa toimiluvassa ei ole mainittu, tai jos vakuutusyhtiö, jolle on myönnetty toimilupa Euroopan talousalueelle, aikoo ryhtyä harjoittamaan vakuutustoimintaa Euroopan talousalueen ulkopuolella. Hakemukseen on liitettävä 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu toimintasuunnitelma.
Mitä 6 §:ssä säädetään toimiluvan myöntämisestä, koskee vastaavasti toimiluvan laajentamista.
5 §
Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus pyytää lausunto
Jos vakuutusosakeyhtiö tulee olemaan toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneen vakuutusyrityksen, luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen tytäryhtiö tai toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneen vakuutusyrityksen, luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen emoyrityksen tytäryhtiö taikka jos määräysvalta perustettavassa vakuutusyhtiössä tulee olemaan samalla luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä kuin toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneessa vakuutusyrityksessä, luottolaitoksessa tai sijoituspalveluyrityksessä, Vakuutusvalvontaviraston on pyydettävä hakemuksesta lausunto myös kyseisen valtion vakuutustoimintaa valvovalta viranomaiselta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa lausuntopyynnössä lausunnonantajaa on pyydettävä erityisesti arvioimaan osakkeenomistajien sopivuutta sekä saman ryhmän toisen yrityksen johtamiseen osallistuvien johtajien mainetta ja kokemusta sekä ilmoittamaan edellä mainittuja seikkoja koskevat tiedot, joilla on merkitystä toimiluvan myöntämisen sekä vakuutusyhtiön valvonnan kannalta.
6 §
Toimiluvan myöntämisen edellytykset
Vakuutusvalvontaviraston on kuuden kuukauden kuluessa 3 §:ssä mainitun hakemuksen vireilletulosta ja asian ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten toimittamisesta päätettävä toimiluvan myöntämisestä tai epäämisestä.
1) aiotusta vakuutustoiminnasta ja vakuutusyhtiön 3 §:ssä tarkoitetuista toimintasuunnitelmasta ja osakkaista saadun selvityksen perusteella voidaan arvioida vakuutusyhtiön noudattavan toiminnassaan terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita;
2) vakuutusyhtiön johto täyttää sille asetetut vaatimukset; ja
3) vakuutusyhtiön peruspääoma on vähintään 1 luvun 18 §:ssä mainitun suuruinen.
Jos vakuutusyhtiö kuuluu sellaiseen rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, jonka emoyrityksen kotipaikka ei ole Suomessa ja joka ei ole rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ryhmittymä, toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että voidaan varmistua siitä, että ulkomaan viranomaisella on riittävä toimivalta valvoa koko mainittua ryhmittymää tätä lakia vastaavalla tavalla taikka että vakuutusyhtiön kuuluminen tällaiseen ryhmittymään ei muuten vaaranna yhtiön toiminnan vakautta. Vakuutusyhtiön kuulumisen tässä momentissa tarkoitettuun ryhmittymään katsotaan vaarantavan yhtiön toiminnan vakauden, jollei voida osoittaa, että ryhmittymän vakavaraisuus, riskikeskittymät, ryhmittymän sisäinen valvonta ja riskienhallintamenetelmät sekä ryhmittymän omistusyhteisön omistajien ja johdon sopivuus ja luotettavuus vastaavat tämän lain ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaisia vaatimuksia.
Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi hakea muutosta valittamalla. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava päätöksen antamisesta valituksen kohteena olevassa asiassa valitusviranomaiselle. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
7 §
Toimiluvan myöntäminen eurooppayhtiölle
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa toisessa valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001, jäljempänä eurooppayhtiöasetus , tarkoitetulle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen asetuksen 8 artiklan mukaisesti, on haettava toimilupa Vakuutusvalvontavirastolta. Lupahakemuksesta on pyydettävä kyseisen valtion vakuutustoimintaa valvovan viranomaisen lausunto. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.
8 §
Merkittävä sidonnaisuus toimiluvan myöntämisen esteenä

Toimilupaa ei myönnetä, jos:

1) luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja vakuutusyhtiön välillä olevan merkittävän sidonnaisuuden arvioidaan olennaisesti vaikeuttavan Vakuutusvalvontaviraston 25 luvun mukaisen valvonnan suorittamista; tai
2) perustettavaan vakuutusyhtiöön merkittävässä sidonnaisuudessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavan sellaisen valtion, joka ei kuulu Euroopan talousalueeseen, lainsäädännön tai sen täytäntöönpanoon liittyvien seikkojen arvioidaan olennaisesti vaikeuttavan 1 kohdassa tarkoitetun valvonnan suorittamista.
9 §
Toimiluparekisteri
Vakuutusyhtiöiden toimiluparekisteriä pitää Vakuutusvalvontavirasto.

Toimiluparekisteriin merkitään:

1) toimiluvan saaneen vakuutusyhtiön nimi ja se toiminimen kaksi- tai useampikielinen ilmaisu, jota tarkoitetaan 10 §:n 3 momentissa;
2) vakuutustoiminta, jota toimilupa koskee;
3) toimiluvan antamisen päivämäärä;
4) toimiluvan rajoittaminen tai sen peruuttaminen, sen syy ja ajankohta sekä, jos toimiluvan rajoittaminen tai peruuttaminen ei koske yhtiön koko toimintaa, mitä osaa toiminnasta se koskee.

Osakkeen, takuuosuuden ja pohjarahaston maksaminen

10 §
Yhtiöjärjestyksen sisältö

Vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä on mainittava:

1) yhtiön toiminimi;
2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta;
3) yhtiön toiminta-alue ja ne vakuutusluokat ja luokkaryhmät, jotka toiminta on tarkoitettu käsittämään sekä yhtiön harjoittama 16 §:ssä tarkoitettu liitännäistoiminta;
4) kenellä on äänioikeus yhtiökokouksessa; ja
5) keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääoman tai pohjarahaston määrä tai vakuutusosakeyhtiön osakepääoma, taikka milloin yhtiöjärjestystä muuttamatta voidaan takuupääomaa tai osakepääomaa alentaa taikka korottaa, vähimmäispääoma ja enimmäispääoma, jolloin vähimmäispääoman on oltava vähintään yksi neljäsosa enimmäispääomasta, taikka milloin yhtiöjärjestystä muuttamatta voidaan pohjarahastoa korottaa, sen määrä ja enimmäismäärä.

Keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä on lisäksi mainittava:

1) takuuosuuksien lukumäärä tai takuuosuuksien vähimmäis- ja enimmäismäärä;
2) takuupääoman korosta ja takuupääoman takaisinmaksamisesta; sekä
3) miten jäljelle jäävä omaisuus on keskinäisen yhtiön purkautuessa jaettava.
Keskinäisen vakuutusyhtiön nimeen on sisällytettävä sanat "keskinäinen", "vakuutus" ja "yhtiö". Julkisen keskinäisen vakuutusyhtiön nimeen on lisäksi sisällytettävä sana "julkinen" tai sanoja "julkinen yhtiö" vastaava lyhennys "jy". Yksityisen vakuutusosakeyhtiön nimeen on sisällytettävä sanat "vakuutus" ja "osakeyhtiö" tai sitä vastaava lyhennys "oy" ja julkisessa vakuutusosakeyhtiössä lisäksi sana "julkinen" tai sanoja "julkinen osakeyhtiö" vastaava lyhennys "oyj". Jos vakuutusyhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava yhtiöjärjestyksessä.
Mikäli 1 ja 2 momentin säännöksistä ei muuta johdu, yhtiöjärjestykseen ei saa ottaa vakuutussuhdetta koskevia määräyksiä.
11 §
Yhtiöjärjestyksen vahvistaminen
Vakuutusyhtiön yhtiöjärjestykselle ja sen muutoksille on haettava Vakuutusvalvontaviraston vahvistus.
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta säädetään 5 luvun 23 §:ssä.
12 §
Rahamaksu, apportti, periminen ja seuraamukset
1) keskinäisen yhtiön pohjarahasto on maksettava rahassa; sekä
2) vakuutusosakeyhtiön osakkeista samoin kuin keskinäisen vakuutusyhtiön takuuosuuksista ja pohjarahastosta on yhteensä maksettava rahassa vähintään puolet tämän lain 1 luvun 18 §:ssä säädetystä peruspääomasta.

Liitännäistoiminta

13 §
Vakuutusyhtiön rekisteröiminen
Vakuutusyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä tai yhtiön perustaminen raukeaa. Rekisteröinnistä säädetään tarkemmin kaupparekisterilaissa (129/1979).
Vain osakkeet, takuuosuudet ja pohjarahasto, jotka on 1 momentin mukaisessa ajassa täysin maksettu, voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi.

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä:

1) osoitus siitä, että toimilupa on saatu ja että yhtiöjärjestys on vahvistettu;
2) vakuutusyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä; sekä
3) vakuutusyhtiön tilintarkastajien todistus siitä, että tämän lain säännöksiä osakepääoman, takuupääoman ja pohjarahaston maksamisesta on noudatettu.
Jos osake tai takuuosuus on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on aina lisäksi liitettävä 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla pätevän tilintarkastajan lausunto osakeyhtiölain 2 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle.
14 §
Rekisteröimisen oikeusvaikutukset, toiminta ennen rekisteröintiä ja oikeustoimet rekisteröimättömän vakuutusyhtiön kanssa
Sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään, vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 2 luvun 9―11 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.
15 §
Perustamisen raukeaminen
Vakuutusyhtiön perustaminen sekä vakuutusyhtiön toimilupa katsotaan rauenneeksi, jollei vakuutusyhtiötä ole ilmoitettu rekisteröitäväksi 13 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa tai jos rekisteröinti evätään.
Jos perustaminen raukeaa, hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä osakkeista ja takuuosuuksista maksetun määrän ja pohjarahaston sekä niistä saadun tuoton palauttamisesta. Palautettavasta määrästä voidaan vähentää osakeyhtiölain 2 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden aiheuttamat tavanomaiset kulut.
16 §
Liitännäistoiminnan harjoittaminen
1) Euroopan talousalueella julkisen valvonnan alainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö tai yhteissijoitusyritys;
2) Euroopan talousalueella oleva muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu rahoituslaitos;
3) yritys, joka harjoittaa riskienhallintaan, vahingontarkastukseen, vahingontorjuntaan tai niihin rinnastettavaan toimintaan sisältyvien palvelujen tai tuotteiden tarjontaa; taikka
4) yritys, jonka tarjoamat palvelut tai tuotteet liittyvät niihin vakuutustuotteisiin, joita yhtiö myy joko omaan lukuunsa tai toisen vakuutusyrityksen edustajana.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vakuutusyhtiö voi sopia, että muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu yritys voi käyttää vakuutusyhtiön organisaatiota ja jakelukanavia omien tuotteidensa tai palvelujensa markkinoinnissa, jos:

1) yritys kuuluu vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin tai samaan taloudelliseen yhteenliittymään; tai
2) yritys kuuluu vakuutusyhtiön kanssa sellaiseen taloudelliseen ryhmittymään, jonka kanssa yritys esiintyy yhtenäisesti markkinoilla ja jonka kanssa sillä on kiinteä taloudellinen yhteistyösuhde.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun liitännäistoiminnan on oltava yhtiön harjoittaman vakuutustoiminnan luonteeseen sopivaa eikä se saa olla laajuudeltaan vakuutustoimintaan nähden olennaisessa asemassa. Liitännäistoiminta ei saa vaarantaa yhtiön vakavaraisuutta eikä vakuutettuja etuja.
17 §
Liitännäistoiminnan aloittaminen
Vakuutusyhtiön on laadittava 16 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesta toiminnasta toimintasuunnitelma.
Suunnitelma on liitettävä yhtiöjärjestyksen tai sen muutoksen vahvistamista koskevaan hakemukseen.
Vakuutusvalvontavirasto voi jättää vahvistamatta 16 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua liitännäistoimintaa koskevan yhtiöjärjestyksen määräyksen, jos on ilmeistä, että toiminta ei täytä 16 §:n 3 momentissa säädettyjä vaatimuksia tai jos vakuutusyhtiöllä aiotun toiminnan laajuuden, kyseisen tuotteen tai palvelun laadun, henkilöstöltä vaadittavan asiantuntemuksen tai niihin verrattavien seikkojen perusteella ei ole riittäviä edellytyksiä hoitaa toimintaa asianmukaisesti.

Asetukset ja määräykset

18 §
Erityiset edut ja kustannukset sekä perustamisen jälkeen tehdyt merkittävät hankinnat
Julkisiin vakuutusosakeyhtiöihin ja julkisiin keskinäisiin vakuutusyhtiöihin sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 2 luvun 13 ja 14 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.
19 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin 3 §:n 4 momentin 1 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman sisällöstä.

Toimiluvan myöntäminen

Yhtiöjärjestys

Rekisteröiminen ja sen oikeusvaikutukset

Julkisia vakuutusyhtiöitä koskevat erityiset säännökset

20 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 17 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta toimintasuunnitelmasta.

3 luku

Ensivakuutustoiminnan harjoittaminen ulkomailla

Vakuutusyhtiön muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa sijoittautumisoikeuden perusteella harjoittama ensivakuutustoiminta

1 §
Sivuliikkeen perustaminen
Tässä laissa ensivakuutustoiminnan harjoittamisena sijoittautumisoikeuden perusteella pidetään kiinteän toimipaikan ( sivuliike ) perustamista muuhun ETA-valtioon kuin Suomeen.
Sivuliikkeellä tarkoitetaan asioimiston ja sivukonttorin lisäksi myös toimistoa, jota hoitaa yhtiön oma henkilökunta, ja itsenäisesti toimivaa henkilöä, jolla on pysyvä valtuutus toimia yhtiön puolesta asioimiston tapaan.
2 §
Ilmoitus sivuliikkeen perustamisesta
Vakuutusyhtiön on ennen sivuliikkeen perustamista ilmoitettava asiasta Vakuutusvalvontavirastolle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen on liitettävä:

1) selvitys siitä, mihin valtioon tai valtioihin sivuliike aiotaan perustaa;
2) toimintasuunnitelma, josta käy ilmi aiotun toiminnan laatu ja sivuliikkeen hallinto;
3) perustettavan sivuliikkeen yhteystiedot;
4) selvitys sivuliikkeen pääasiamiehestä, jolla on oikeus edustaa yhtiötä kaikissa sivuliikkeen toiminnasta johtuvissa oikeussuhteissa;
5) jos yhtiö aikoo toimintamaassa harjoittaa liikennevakuutusta, selvitys siitä, että se on jäsenenä sivuliikkeen sijaintivaltion kansallisessa toimistossa ja että se on liittynyt kyseisen valtion kansalliseen takuurahastoon; sekä
6) laskelma 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua todistusta varten.
3 §
Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus lähettää sivuliikettä koskevat tiedot
Vakuutusvalvontaviraston on kolmen kuukauden kuluessa vakuutusyhtiön ilmoituksen sekä kaikkien 2 §:ssä tarkoitettujen selvitysten saapumisesta lähetettävä saamansa tiedot sivuliikkeen sijaintivaltion vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle ja ilmoitettava tietojen lähettämisestä vakuutusyhtiölle.
Vakuutusvalvontaviraston on liitettävä lähetettäviin tietoihin todistus siitä, että vakuutusyhtiö täyttää suunnitellun toiminnan edellyttämässä laajuudessa sen toimintapääomaa koskevat 11 luvussa säädetyt vaatimukset.
Jos tietoja ei ole lähetetty 1 momentissa säädetyssä määräajassa, vakuutusyhtiö voi hakea muutosta valittamalla. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan Vakuutusvalvontaviraston hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes virasto on päättänyt tietojen lähettämisestä. Viraston on ilmoitettava päätöksen antamisesta valituksen kohteena olevassa asiassa valitusviranomaiselle. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Vakuutusvalvontavirasto voi kieltäytyä tietojen lähettämisestä, jos sillä on syytä epäillä vakuutusyhtiön vakavaraisuuden riittävyyttä, hallinnon asianmukaisuutta tai sitä, ettei vakuutusyhtiön johto tai sivuliikkeen pääasiamies täytä yhtiön johdolle 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tai 6 luvun 4 §:n 1 ja 3 momentissa asetettuja vaatimuksia. Sivuliikettä ei voida perustaa, jos Vakuutusvalvontavirasto on kieltäytynyt lähettämästä tietoja.
4 §
Sivuliikkeen oikeus aloittaa toiminta
Sivuliike voi aloittaa toimintansa vakuutusyhtiön saatua Vakuutusvalvontaviraston välityksellä sivuliikkeen sijaintivaltion vakuutustarkastuksesta vastaavan viranomaisen sille lähetettyjen tietojen johdosta antaman vastauksen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun Vakuutusvalvontavirasto ilmoitti vakuutusyhtiölle tietojen lähettämisestä.
5 §
Sivuliikettä koskevien tietojen muutokset
Vakuutusyhtiön on ilmoitettava 2 §:n 2 momentin 2―4 kohdassa tarkoitettuihin selvityksiin sisältyvien tietojen muutoksista kirjallisesti Vakuutusvalvontavirastolle ja sivuliikkeen sijaintivaltion vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle vähintään kuukautta ennen aiotun muutoksen tekemistä. Tällöin on noudatettava 3 ja 4 §:ssä säädettyä menettelyä.

Vakuutusyhtiön muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa harjoittama vakuutuspalvelujen vapaa tarjonta

6 §
Vakuutuspalvelujen vapaa tarjonta

Vakuutuspalvelujen vapaalla tarjonnalla tarkoitetaan sitä, että vakuutusyhtiö muusta valtiosta käsin kuin siitä, jossa palveluja tarjotaan, tekee:

1) vahinkovakuutussopimuksen, joka liittyy siinä valtiossa sijaitsevaan riskiin, jossa palveluja tarjotaan;
2) henkivakuutussopimuksen siinä valtiossa vakinaisesti asuvan luonnollisen henkilön kanssa, jossa palveluja tarjotaan; tai
3) henkivakuutussopimuksen oikeushenkilön kanssa, jonka siinä valtiossa, jossa palveluja tarjotaan, sijaitsevaan toimipaikkaan sopimus liittyy.
7 §
Riskin sijaintivaltio

Kun vakuutusyhtiö harjoittaa vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa, riskin katsotaan sijaitsevan siinä valtiossa, jossa palveluja tarjotaan, jos kyseessä on:

1) tässä valtiossa sijaitseva omaisuus ja vakuutuksen kohteena on kiinteistö tai rakennus taikka rakennus irtaimistoineen, jos irtaimisto on vakuutettu samalla vakuutuksella kuin rakennus;
2) tässä valtiossa rekisteröity kulkuneuvo, kun vakuutuksen kohteena on kulkuneuvo; tai
3) matkaan tai lomaan liittyviä riskejä koskeva enintään neljäksi kuukaudeksi otettu vakuutus, ja vakuutussopimus on tehty tässä valtiossa.
Muissa kuin 1 momentissa mainituissa tapauksissa katsotaan riskin sijaitsevan siinä valtiossa, jossa palveluja tarjotaan, jos vakuutuksenottajalla on siellä vakinainen asuinpaikka, tai jos vakuutuksenottaja on oikeushenkilö, tällä on siellä toimipaikka, johon vakuutus liittyy.
Maahan tuotaessa moottoriajoneuvoa riski sijaitsee 1 momentin 2 kohdasta poiketen Suomessa 30 päivän ajan siitä, kun ajoneuvon ostaja hyväksyi toimituksen.
8 §
Vakuutusyhtiön ilmoitus vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan aloittamisesta
Jos vakuutusyhtiö aikoo harjoittaa vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa yhdessä tai useammassa ETA-valtiossa, on sen ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava asiasta Vakuutusvalvontavirastolle.
Ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, mitä riskejä aiottu toiminta koskee, ja laskelma 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua todistusta varten.
Jos yhtiön ilmoitus käsittää liikennevakuutuksen harjoittamisen, ilmoitukseen on myös liitettävä selvitys korvausasiamiehestä. Korvausasiamiehen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava riittävä korvaustoiminnan tuntemus. Korvausasiamiehenä ei saa toimia vajaavaltainen, konkurssissa oleva eikä henkilö, joka on määrätty liiketoimintakieltoon.
Liikennevakuutuslain 14 a §:ssä tarkoitetun korvausedustajan on siinä ETA-valtiossa, johon hänet on määrätty, hoidettava myös edellä 3 momentissa tarkoitetun korvausasiamiehen tehtävät, jos vakuutusyhtiö on laiminlyönyt korvausasiamiehen nimeämisen.
9 §
Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus lähettää vapaata tarjontaa koskevat tiedot
Vakuutusvalvontaviraston on lähetettävä kuukauden kuluessa 8 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen ja 8 §:ssä tarkoitettujen selvitysten saapumisesta sen valtion vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle, jossa vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa aiotaan harjoittaa, tieto vakuutusyhtiön ilmoituksesta sekä ilmoitettava tietojen lähettämisestä vakuutusyhtiölle.
Vakuutusvalvontaviraston on liitettävä lähetettäviin tietoihin todistus siitä, että vakuutusyhtiö täyttää suunnitellun toiminnan edellyttämässä laajuudessa sen toimintapääomaa koskevat 11 luvussa säädetyt vaatimukset ja selvitys siitä, minkä vakuutusluokkien mukaista toimintaa vakuutusyhtiöllä on oikeus harjoittaa, sekä selvitys niistä riskeistä, joita aiottu toiminta koskee.
Jos tietoja ei ole lähetetty 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun valituksen.
Vakuutusvalvontavirasto voi kieltäytyä lähettämästä tietoja, jos sillä on syytä epäillä vakuutusyhtiön vakavaraisuuden riittävyyttä, hallinnon asianmukaisuutta tai sitä, ettei vakuutusyhtiön johto täytä yhtiön johdolle 6 luvun 2 §:n 2 momentissa asetettuja vaatimuksia. Vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa ei voida aloittaa, jos Vakuutusvalvontavirasto on kieltäytynyt lähettämästä tietoja.
10 §
Vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan aloittaminen
Vakuutusyhtiö voi aloittaa vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan saatuaan Vakuutusvalvontavirastolta ilmoituksen tietojen lähettämisestä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle.
11 §
Annettuja tietoja koskeva muutosilmoitus
Edellä 8 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa mainittujen tietojen muuttuessa noudatetaan 8―10 §:ssä säädettyä menettelyä.

Vakuutusyhtiön muussa kuin ETA-valtiossa sijoittautumisoikeuden perusteella harjoittama ensivakuutustoiminta

12 §
Sivuliikkeen perustaminen muuhun kuin ETA-valtioon
Jos vakuutusyhtiö aikoo perustaa sivuliikkeen valtioon, joka ei kuulu Euroopan talousalueeseen, sen on ennen sivuliikkeen perustamista ilmoitettava asiasta Vakuutusvalvontavirastolle. Ilmoituksen liitteistä on voimassa, mitä 2 §:ssä säädetään.
Vakuutusvalvontavirasto voi kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen saapumisesta kieltää sivuliikkeen perustamisen, jos sillä on syytä epäillä vakuutusyhtiön vakavaraisuuden riittävyyttä, hallinnon asianmukaisuutta tai sitä, ettei vakuutusyhtiön johto tai sivuliikkeen pääasiamies täytä yhtiön johdolle 6 luvun 2 §:n 2 momentissa ja 6 luvun 4 §:n 1 ja 3 momentissa asetettuja vaatimuksia.
Sivuliikettä koskevien tietojen muutoksiin sovelletaan, mitä tämän luvun 5 §:ssä säädetään.
13 §
Sovellettava lainsäädäntö
Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä säädetään, vahinkovakuutusyhtiön Sveitsin valaliitossa ( Sveitsi ) sijaitsevan sivuliikkeen ensivakuutustoimintaan sovelletaan 14―18 §:n säännöksiä. Lisäksi sivuliikkeen peruspääoma, toimintapääoma ja takuumäärä määräytyvät tämän lain mukaisesti.
14 §
Sivuliikkeen perustamista koskeva hakemus

Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä säädetään, sivuliikkeen perustamista koskevaan hakemukseen on liitettävä Vakuutusvalvontaviraston antama todistus, josta tulee käydä ilmi:

1) että hakija ei harjoita muuta liiketoimintaa kuin vakuutustoimintaa;
2) vakuutusluokat, joita hakijalla on Suomessa saamansa toimiluvan perusteella oikeus harjoittaa;
3) täyttääkö hakija suunnitellun toiminnan edellyttämät tässä laissa vahinkovakuutusyhtiöille asetetut vakavaraisuusvaatimukset;
4) hallinnon ja myyntiverkoston arvioidut perustamiskustannukset ja niiden rahoittamiseen tarkoitetut varat sekä vahinkovakuutusluokkaan 18 "Matka-apu" sisältyvien riskien osalta voimavarat, jotka luvatun avun tarjoajalla on käytettävissään; sekä
5) vakuutusluokat, joita hakija tosiasiallisesti harjoittaa.
Todistuksen antamista varten yhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämät selvitykset.
15 §
Vakuutusvalvontaviraston lausunto toimilupahakemuksesta
Kun Sveitsin vakuutustarkastuksesta vastaava viranomainen on lähettänyt Vakuutusvalvontavirastolle sivuliikkeen toimilupahakemukseen liittyvän sivuliikettä koskevan toimintasuunnitelman ja mahdolliset huomautuksensa toimilupahakemuksesta, viraston on annettava lausuntonsa hakemuksesta kolmen kuukauden kuluessa asiakirjojen ja selvitysten vastaanottamisesta. Jos Vakuutusvalvontavirasto ei anna lausuntoaan hakemuksesta mainitussa ajassa, sen katsotaan puoltavan hakemuksen hyväksymistä.
16 §
Turvaamistoimenpiteet
Vakuutusvalvontavirasto voi pyytää Sveitsin vakuutustarkastuksesta vastaavaa viranomaista ryhtymään 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettuihin tai niitä vastaaviin toimenpiteisiin sivuliikettä kohtaan.
17 §
Vakuutuskannan luovutus
Jos suomalainen vahinkovakuutusyhtiö luovuttaa Sveitsissä sijaitsevan vakuutuskannan tai osan siitä vakuutusyhtiölle, jonka kotipaikka on Sveitsissä, Vakuutusvalvontaviraston on, ennen kuin se antaa suostumuksensa vakuutuskannan luovuttamiseen, hankittava Sveitsin vakuutustarkastuksesta vastaavalta viranomaiselta vahvistus siitä, että vastaanottavalla yhtiöllä on vakuutuskannan luovutus huomioon ottaen riittävä toimintapääoma.
Jos luovuttavana yhtiönä on vakuutusyhtiö, jolla on kotipaikka Sveitsissä, ja vastaanottavana yhtiönä on suomalainen vahinkovakuutusyhtiö, jolla on sivuliike Sveitsissä, Vakuutusvalvontaviraston on pyynnöstä annettava Sveitsin vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle vahvistus siitä, että vastaanottavalla yhtiöllä on vakuutuskannan luovutus huomioon ottaen riittävä toimintapääoma.
18 §
Toimiluvan peruuttamista koskeva ilmoitus
Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava vahinkovakuutusyhtiön toimiluvan peruuttamisesta tai rajoittamisesta Sveitsin vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle, jos yhtiöllä on sivuliike Sveitsissä.

Muut säännökset

19 §
Ulkomaisen vakuutusyrityksen hankinnasta ilmoittaminen
Jos ulkomaisesta vakuutusyrityksestä on tullut vakuutusyhtiön tytäryritys, eikä vakuutusyhtiö ole ollut velvollinen tekemään ilmoitusta tämän luvun 20 §:n tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 13 §:n mukaisesti, vakuutusyhtiön on ilmoitettava asiasta Vakuutusvalvontavirastolle kolmen kuukauden kuluessa.
20 §
Määräysvallan hankkiminen sellaisessa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä tai vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa
Vakuutusyhtiö tai vakuutusomistusyhteisö ei saa hankkia kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä tai vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, ellei vakuutusyhtiö tai vakuutusomistusyhteisö ole ilmoittanut siitä etukäteen Vakuutusvalvontavirastolle taikka jos Vakuutusvalvontavirasto on ilmoituksen saatuaan kieltänyt hankinnan 2 momentissa säädetyssä ajassa.
Vakuutusvalvontavirasto voi kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan, jos hankinnan kohteena olevaan yritykseen sovellettavat lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset olennaisesti vaikeuttaisivat vakuutusyhtiön tehokasta valvontaa.
Tässä pykälässä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos edellä 1 momentissa tarkoitettu yritys kuuluu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään ja vastaava ilmoitus on tehty Rahoitustarkastukselle.
21 §
Eurooppayhtiö
Jos vakuutusyhtiö aikoo siirtää kotipaikkansa Euroopan talousalueeseen kuuluvaan toiseen valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa säädetään, vakuutusyhtiön on lähetettävä Vakuutusvalvontavirastolle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja 3 kohdassa tarkoitetusta selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.
Jos vakuutusyhtiö aikoo kotipaikan siirron jälkeen jatkaa toimintaansa Suomessa, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen vakuutusyhtiön toiminnasta Suomessa säädetään.
Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain (742/2004) 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Vakuutusvalvontavirasto on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että vakuutusyhtiö ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä taikka että kotipaikan siirto loukkaa vakuutettuja etuja. Luvan saa antaa ennen kuin on kulunut kuukausi osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Vakuutusvalvontavirasto on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.
Kun vakuutusyhtiön kotipaikka on siirretty Euroopan talousalueeseen kuuluvaan toiseen valtioon, kotipaikkaa vaihtavan vakuutusyhtiön vakuutuksenottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut kotipaikan siirtämistä koskevan päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa tämän pykälän 5 momentissa mainitusta ilmoittamisesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa.
Eurooppayhtiön on ilmoitettava eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 11 kohdassa tarkoitetusta kotipaikan siirron rekisteröinnistä kuuluttamalla siitä virallisessa lehdessä ja ainakin yhdessä yhtiön viimeisen Suomessa olleen kotipaikan sanomalehdessä. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä myös muusta ilmoitustavasta. Ilmoituksessa on mainittava myös vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutussopimuksensa siten kuin siitä 4 momentissa säädetään.

Vahinkovakuutusyhtiön toimintaa Sveitsin valaliitossa koskevat säännökset

Määräykset

22 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä edellä 2 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta laskelmasta.

4 luku

Vakuutusyhtiön osakkuus, osakkeet ja takuuosuudet

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 3 ja 4 luvussa säädetään osakeyhtiöstä.
2 §
Vakuutusyhtiön osakkaat
Vakuutusosakeyhtiön osakkaita ovat osakkeenomistajat. Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat. Takuuosuuden omistajat ovat myös keskinäisen yhtiön osakkaita, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä vakuutuksenottajan osakkuutta ei voida rajoittaa muutoin kuin siten, että osakkuus syntyy vasta, kun vakuutuksen voimaantulosta on kulunut tietty aika, joka ei saa olla kolmea vuotta pitempi, ja että meri- tai jälleenvakuutuksen ottaminen ei tuota osakkuutta.
3 §
Vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajien velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja
Vakuutusosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeenomistajilla on velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle.
4 §
Keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaiden lisämaksuvelvollisuus
Keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että vakuutuksenottajaosakkailla on lisämaksuvelvollisuus yhtiötä kohtaan.
Jos keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakas on kuluttaja tai sellainen muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka huomioon ottaen tämän harjoittaman elinkeinotoiminnan laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan, voi lisämaksuvelvollisuus olla enintään yhtä suuri kuin hänen edellisenä kalenterivuonna maksuunpantujen vakuutusmaksujensa yhteismäärä.
Kun keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö on päättänyt muuttaa yhtiöjärjestystään siten, että vakuutuksenottajaosakkailla on lisämaksuvelvollisuus tai että heidän lisämaksuvelvollisuuttaan laajennetaan tai kun vakuutusosakeyhtiö on päättänyt muuttua sellaiseksi keskinäiseksi vahinkovakuutusyhtiöksi, jossa vakuutuksenottajaosakkailla on lisämaksuvelvollisuus, vakuutuksenottajaosakkaalla, joka ei ole myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta ilmoittamisesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa.
Yhtiön hallituksen on ilmoitettava 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä kuuluttamalla siitä kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen muutoksen rekisteröimisestä virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä sekä sen mukaan kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa määrää. Ilmoituksen tulee sisältää myös maininta 3 momentissa tarkoitetusta vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutussopimuksensa.
5 §
Osakkeiden tai takuuosuuksien hankkimiseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus Vakuutusvalvontavirastolle
1) hänen omistuksensa hankinnan johdosta olisi vähintään 10 prosenttia vakuutusyhtiön osake- tai takuupääomasta;
2) hänen omistuksensa olisi niin suuri, että se vastaisi vähintään 10 prosenttia kaikkien osakkeiden tai takuuosuuksien tuottamasta äänimäärästä; taikka
3) hänen omistuksensa muutoin oikeuttaisi käyttämään siihen rinnastettavaa tai muuten merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön hallinnossa.
Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä siten, että se hankinnan johdosta olisi vähintään 20, 33 tai 50 prosenttia vakuutusyhtiön osake- tai takuupääomasta taikka siten, että omistus vastaisi samansuuruista osuutta kaikkien osakkeiden tai takuuosuuksien tuottamasta äänimäärästä tai että vakuutusyhtiöstä tulisi tytäryritys, on myös tästä hankinnasta ilmoitettava etukäteen Vakuutusvalvontavirastolle.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen vakuutusyhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien määrä laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai vakuutusyhtiö lakkaa olemasta ilmoitusvelvollisen tytäryritys.
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ilmoituksen tekijä on osakeyhtiö tai siihen rinnastettava ulkomainen yhtiö taikka keskinäinen vakuutusyhtiö, otetaan 1 ja 2 momentissa säädettyjä omistusrajoja sovellettaessa huomioon myös tämän yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvien muiden yhtiöiden omistukset samoin kuin näiden yhtiöiden perustaman tai niiden yhteydessä toimivan eläkesäätiön tai -kassan omistukset. Konserniin rinnastetaan tätä pykälää sovellettaessa ne, jotka ovat keskenään konserniin verrattavassa riippuvuussuhteessa.
6 §
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisön osakkeiden hankkimiseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus
Edellä 5 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos omistus vakuutusyhtiöstä hankitaan välillisesti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitetun ryhmittymän omistusyhteisön osakkeita hankkimalla, ja ilmoitus tällaisen omistusyhteisön hankinnasta on tehty mainitussa laissa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle. Jos hankkijalla on edellä tässä momentissa tarkoitetun välillisen omistuksen lisäksi myös suoraa omistusta samassa vakuutusyhtiössä ja omistusten yhteismäärä tällöin johtaa edellä 5 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen ilmoitusrajojen ylittymiseen, tulee ilmoitus kuitenkin tehdä 5 §:n mukaisesti.
7 §
Osakkeiden tai takuuosuuksien hankkimisesta tehtävässä ilmoituksessa annettavat tiedot
Edellä 5 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa on annettava tarpeelliset tiedot ilmoituksen tekijästä ja aiotusta saannosta, ilmoituksen tekijän taloudellisesta asemasta ja aikaisemmasta omistuksesta kysymyksessä olevassa vakuutusyhtiössä sekä osakkeita tai takuuosuuksia koskevista sopimus- ja rahoitusjärjestelyistä. Ilmoituksen tekijän on Vakuutusvalvontaviraston pyynnöstä annettava tämän vaatimat lisäselvitykset.
8 §
Vakuutusvalvontaviraston velvollisuus pyytää lausunto
Jos 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien hankkija on toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut vakuutusyritys, luottolaitos tai sijoituspalveluyritys tai sellaisen yrityksen emoyritys taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta tällaisessa yrityksessä, Vakuutusvalvontaviraston on pyydettävä hankinnasta tämän lain 2 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu lausunto kyseisen valtion vakuutustoimintaa valvovalta viranomaiselta.
9 §
Vakuutusvalvontaviraston oikeus kieltää osakkeiden tai takuuosuuksien hankinta
Vakuutusvalvontavirasto voi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 5 §:ssä tarkoitettu ilmoitus ja tarvittavat selvitykset on annettu virastolle, kieltää osakkeiden tai takuuosuuksien hankinnan, jos omistuksen katsotaan vaarantavan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen vakuutusyhtiön toiminnassa tai vaarantavan vakuutetut edut.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus asettaa omistukselle ehdot, joita se pitää tarpeellisina terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamiseksi vakuutusyhtiön toiminnassa tai vakuutettujen etujen turvaamiseksi.
Hankinnan tai luovutuksen osapuolet eivät saa ryhtyä toimenpiteisiin hankinnan tai luovutuksen perusteella, ennen kuin hankintaa koskevassa asiassa on annettu lopullinen päätös tai hankinnan voidaan katsoa muutoin tulleen hyväksytyksi, jollei asian käsittelyssä toisin määrätä.
10 §
Osakkeiden tai takuuosuuksien omistajien rajoitetut oikeudet
1) osakkeiden tai takuuosuuksien hankinnasta ei tehdä 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta;
2) osakkeet tai takuuosuudet on hankittu Vakuutusvalvontaviraston kiellosta huolimatta; tai
3) osakkeiden tai takuuosuuksien hankinnan jälkeen jonkin 5 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn omistusrajan ylittävän omistuksen katsotaan vakavasti vaarantavan vakuutusyhtiön terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisen toiminnan tai vakuutetut edut.
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa osakkeiden tai takuuosuuksien omistajalla ei ole vakuutusyhtiössä näihin osakkeisiin tai takuuosuuksiin perustuvia muita oikeuksia kuin oikeus voittoon. Tällaista saantoa ei saa merkitä vakuutusyhtiön osake- tai takuuosuusluetteloon eikä osakasluetteloon tai takuuosuuden omistajista pidettävään luetteloon.
11 §
Vakuutusyhtiön ilmoitusvelvollisuus
Vakuutusyhtiön on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle Vakuutusvalvontaviraston määräämänä ajankohtana vuosittain 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen osakkeiden ja takuuosuuksien omistajat ja omistusten suuruus sekä välittömästi ilmoitettava omistusyhteyden muuttumisesta 5 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja raja-arvoja suuremmaksi tai pienemmäksi.
12 §
Vakuutusvalvontaviraston tiedonsaantioikeus
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus saada vakuutusyhtiön vakavaraisuuden valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja jokaiselta, joka omistaa vakuutusyhtiön osakkeita tai takuuosuuksia määrän, joka on vähintään 10 prosenttia vakuutusyhtiön osake- tai takuupääomasta taikka määrän, joka vastaa vähintään 10 prosenttia kaikkien osakkeiden tai takuuosuuksien tuottamasta äänimäärästä tai joka muutoin oikeuttaa käyttämään siihen rinnastettavaa tai muuten merkittävää vaikutusvaltaa vakuutusyhtiön hallinnossa.

2 OSA

HALLINTO JA TILINPÄÄTÖS

5 luku

Yhtiökokous

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 5 luvussa säädetään osakeyhtiöstä siten kuin tässä luvussa erikseen säädetään.
2 §
Osakkaiden päätöksenteko, toimivalta ja varsinainen yhtiökokous
Vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 5 luvun 1 ja 2 §:ssä, 3 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 5―10 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.
3 §
Edustajisto keskinäisessä vakuutusyhtiössä
Keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että päätösvaltaa yhtiökokouksessa käyttävät vakuutuksenottajaosakkaiden keskuudestaan valitsemat edustajat ( edustajisto ) takuuosuudenomistajien lisäksi. Edustajiston jäsenestä on muutoin voimassa, mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta.
4 §
Ylimääräinen yhtiökokous

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos:

1) yhtiöjärjestyksessä niin määrätään;
2) hallitus katsoo siihen olevan aihetta;
3) osakas tai tilintarkastaja vaatii sitä 2 momentin mukaisesti;
4) hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus päättää ylimääräisen yhtiökokouksen pitämisestä; taikka
5) Vakuutusvalvontavirasto sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa tietyn asian käsittelyä varten.
Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista taikka keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Jos keskinäisellä vakuutusyhtiöllä on edustajisto, on yhdellä kymmenesosalla edustajiston jäsenistä vastaavasti oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen pitämistä.
Kokouskutsu on yksityisessä yhtiössä toimitettava kahden viikon ja julkisessa yhtiössä kuukauden kuluessa vaatimuksen saapumisesta.
5 §
Keskinäisen vakuutusyhtiön osallistuminen yhtiökokoukseen
Keskinäinen vakuutusyhtiö tai sen tytäryhteisö ei voi osallistua yhtiöstä ottamansa vakuutuksen perusteella yhtiön yhtiökokoukseen.

Yleistä päätöksenteosta

6 §
Päätettävät asiat, esteellisyys ja muotovaatimusten sivuuttaminen
Vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 5 luvun 11, 14 ja 15 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.
7 §
Äänimäärä vakuutusosakeyhtiössä
Vakuutusosakeyhtiön yhtiökokouksessa jokainen saa äänestää omasta puolesta tai toisen valtuuttamana enintään yhdellä kymmenesosalla yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä.
8 §
Osakkaiden ja edustajien äänimäärä keskinäisessä vakuutusyhtiössä
Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaalla on yhtiökokouksessa yksi ääni, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä.
Jos keskinäisellä vakuutusyhtiöllä on edustajisto, on kullakin edustajiston jäsenellä kokouksessa yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi valtuuttaa toista käyttämään äänivaltaa yhtiökokouksessa, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
9 §
Äänimäärän rajoitukset keskinäisessä vakuutusyhtiössä
Keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiökokouksessa saa omasta puolesta tai toisen valtuuttamana äänestää enintään yhdellä kymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Kokouksessa edustettuina olevien takuuosuuden omistajien takuuosuuksiin perustuvien äänten yhteismäärä saa olla, ottaen huomioon ensimmäisessä virkkeessä mainittu rajoitus, enintään yhtä suuri kuin kokouksessa edustettuina olevien vakuutuksenottajien vakuutuksiin perustuvien äänten yhteismäärä, jollei 2 momentista muuta johdu.
Jos kokouksessa edustettuina oleviin takuuosuuksiin perustuvien äänten yhteenlaskettu määrä on, ottaen huomioon 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä oleva rajoitus, suurempi kuin kokouksessa edustettuina olevien vakuutuksenottajien vakuutuksiin perustuvien äänten yhteenlaskettu määrä, kukin takuuosuuden omistaja saa äänestää enintään äänimäärällä, joka saadaan, kun hänen mahdollisesti jo kymmenesosaan kokouksessa edustetusta äänimäärästä rajoitettu äänimääränsä kerrotaan luvulla, joka saadaan jakamalla vakuutuksenottajien mahdollisesti jo kymmenesosaan kokouksessa edustetusta äänimäärästä rajoitettujen vakuutuksiin perustuvien äänten yhteenlaskettu määrä takuuosuuden omistajien samalla tavalla rajoitettujen takuuosuuksiin perustuvien äänten yhteenlasketulla määrällä. Näin saadut luvut pyöristetään lähimpään täyteen lukuun. Jokaisella takuuosuuden omistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni.
10 §
Yhdenvertaisuusperiaate
Yhtiökokouksessa ei saa tehdä 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä.

Kokousmenettely

11 §
Vakuutusyhtiöön sovellettavat kokousmenettelyä koskevat osakeyhtiölain säännökset
Vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 5 luvun 16, 23 ja 25 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.
12 §
Kokouspaikka
Vakuutusyhtiön yhtiökokousta ei saa pitää osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n 1 momentista poiketen Euroopan talousalueen ulkopuolella.
13 §
Koolle kutsuminen
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto kutsuu yhtiökokouksen koolle.
Jos yhtiökokousta ei kutsuta koolle, vaikka kutsu tulisi lain, yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen mukaan toimittaa, tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu, Vakuutusvalvontaviraston tulee hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkaan hakemuksesta kutsua kokous koolle yhtiön kustannuksella. Vakuutusvalvontavirasto voi kutsua yhtiökokouksen koolle, vaikkei tässä sanottua hakemusta tehdäkään. Viraston päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.
14 §
Kokouskutsun sisältö
Kokouskutsussa on mainittava yhtiön nimi, kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista, kutsussa on mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö.

Kokouskutsun sisältöä koskevia erityisiä säännöksiä on:

1) ilmoittautumista koskevassa osakeyhtiölain 5 luvun 7 §:ssä;
2) teknisen apuvälineen käyttämistä koskevassa osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n 2 momentissa;
3) jälkimmäistä kokousta koskevassa tämän luvun 15 §:n 3 momentissa;
4) suunnattua osakeantia koskevassa osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n 2 momentissa;
5) osakepääomaa alentamalla toteutettavaa lunastamista koskevassa tämän lain 18 luvun 2 §:ssä;
6) suunnattua omien osakkeiden hankkimista ja lunastamista koskevassa osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n 3 momentissa ja osakkeiden yhdistämistä koskevassa osakeyhtiölain 15 luvun 9 §:n 3 momentissa;
7) sulautumista koskevassa tämän lain 19 luvun 7 §:n 2 momentissa; sekä
8) jakautumista koskevassa tämän lain 20 luvun 7 §:n 3 momentissa.
15 §
Kutsuaika
Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta, osakeyhtiölain 5 luvun 7 §:n mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää tai osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä yhtiöitä koskevaa määräpäivää. Julkisessa yhtiössä kutsu voidaan kuitenkin toimittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen edellä mainittua päivää.
Kutsusta säädetään myös 19 §:n 3 momentissa, 19 luvun 7 §:n 2 momentissa, 20 luvun 7 §:n 3 momentissa, 21 luvun 9 §:ssä sekä 23 luvun 3 §:ssä.
Jos yhtiöjärjestyksen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on päätöksen tekeminen kahdessa yhtiökokouksessa, kutsua jälkimmäiseen kokoukseen ei saa toimittaa ennen kuin ensimmäinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.
16 §
Kutsutapa
Jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on vakuutusyhtiön tiedossa, on lähetettävä kirjallinen kokouskutsu, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Sen lisäksi, mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään, jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa, on lähetettävä kirjallinen kutsu, jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Vastaavia kirjallista kutsua koskevia säännöksiä on 19 luvun 7 §:n 2 momentissa, 20 luvun 7 §:n 3 momentissa, 21 luvun 9 §:n 2 momentissa, 22 luvun 6 §:n 2 momentissa sekä 23 luvun 3 §:n 2 momentissa.
17 §
Kokousasiakirjat, niiden nähtävänä pitäminen ja lähettäminen
Hallituksen päätösehdotukset sekä, jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä osakkaiden nähtävänä yhtiön pääkonttorissa tai internet-verkkosivuilla. Asiakirjat on viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka pyytää niitä, sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.

Jos päätös koskee osakeantia, optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin tai takuuosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista, osakepääoman rahastokorotusta, osingon jakamista tai muun taloudellisen edun antamista, vapaan oman pääoman rahaston jakamista, osake- tai takuupääoman alentamista, omien osakkeiden tai takuuosuuksien hankkimista tai lunastamista taikka yhtiön asettamista selvitystilaan, eikä kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, 1 momentissa säädetty koskee myös:

1) viimeistä tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja tilintarkastuskertomusta;
2) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen mahdollisesti tehtyä varojen jakoa koskevaa päätöstä;
3) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen laadittuja osavuosikatsauksia; sekä
4) hallituksen selostusta tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen laatimisen jälkeisistä yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista.
Sulautumisesta, jakautumisesta ja vakuutuskannan luovuttamisesta päätettäessä nähtävänä pidettävistä ja pyynnöstä lähetettävistä asiakirjoista säädetään 19 luvun 8 §:ssä, 20 luvun 8 §:ssä sekä 21 luvun 10 §:ssä.
18 §
Poikkeus asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä
Mitä 17 §:ssä säädetään tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen nähtävänä pitämisestä ennen yhtiökokousta ja lähettämisestä, ei sovelleta, jos yhtiö on julkistanut niiden tiedot arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta.
19 §
Jatkokokous
Yhtiökokous voi päättää, että asian käsittely siirretään jatkokokoukseen.
Varsinaisen yhtiökokouksen tilinpäätöksen hyväksymistä ja voiton käyttämistä koskeva asia on siirrettävä jatkokokoukseen, jos sitä vaativat vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista taikka keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kokouksessa edustettuina olevien osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Tässä tarkoitettu jatkokokous on pidettävä aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua varsinaisesta yhtiökokouksesta. Päätöstä ei tarvitse vähemmistön vaatimuksesta siirtää toistamiseen.
Jatkokokoukseen on toimitettava eri kutsu, jos se pidetään yli neljän viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Kutsu jatkokokoukseen voidaan aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Päätöksentekovaatimukset

20 §
Enemmistöpäätös ja osakelajin oikeuksien muuttaminen
Vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 5 luvun 26 ja 28 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.
21 §
Määräenemmistöpäätös
Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee vakuutusosakeyhtiössä ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, sekä keskinäisessä vakuutusyhtiössä ehdotus, jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat, jollei tässä laissa tai osakeyhtiölaissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin:

1) yhtiöjärjestyksen muuttaminen;
2) suunnattu osake- tai takuuosuusanti;
3) optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin tai takuuosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen;
4) omien osakkeiden tai takuuosuuksien hankkiminen ja lunastaminen julkisessa vakuutusosakeyhtiössä tai julkisessa keskinäisessä vakuutusyhtiössä;
5) suunnattu omien osakkeiden tai takuuosuuksien hankkiminen;
6) sulautuminen;
7) jakautuminen;
8) vakuutuskannan luovuttaminen;
9) yhtiömuodon muuttaminen vakuutusosakeyhtiöstä keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi tai keskinäisestä vakuutusyhtiöstä vakuutusosakeyhtiöksi; sekä
10) yhtiön asettaminen selvitystilaan ja selvitystilan lopettaminen.
Jos yhtiössä on useita osake- tai takuuosuuslajeja, on sulautuvan yhtiön sulautumista, jakautuvan vakuutusosakeyhtiön jakautumista, vakuutusyhtiön vakuutuskannan luovuttamista, selvitystilaan asettamista ja selvitystilan lopettamista sekä julkisessa vakuutusosakeyhtiössä ja julkisessa keskinäisessä vakuutusyhtiössä suunnattua omien osakkeiden tai takuuosuuksien hankkimista koskevien päätösten pätevyyden edellytyksenä lisäksi se, että päätöstä kannattaa määräenemmistö kunkin osake- tai takuuosuuslajin kokouksessa edustetuista osakkeista tai takuuosuuksista.
Määräenemmistövaatimusta ei voida lieventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä.
Siltä osin kuin osakeyhtiölaissa tai muussa lainsäädännössä viitataan päätöksen tekemiseen osakeyhtiölain 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä, sovelletaan vakuutusyhtiöiden osalta osakeyhtiölain 5 luvun 27 §:n sijasta tätä pykälää.
22 §
Osakkaan suostumus

Osakkaalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, kun:

1) hänen oikeuttaan yhtiön voittoon tai netto-omaisuutta vähennetään 16 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla yhtiöjärjestyksen määräyksellä;
2) hänen maksuvelvollisuuttaan vakuutusyhtiötä kohtaan lisätään; tai
3) yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen rajoitetaan 28 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Osakkeen- tai takuuosuudenomistajalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, kun:

1) oikeutta hänen osakkeensa tai takuuosuutensa hankkimiseen rajoitetaan ottamalla yhtiöjärjestykseen osakeyhtiölain 3 luvun 7 §:ssä tarkoitettu lunastuslauseke tai saman luvun 8 §:ssä tarkoitettu suostumuslauseke;
2) hänen osakkeeseensa tai takuuosuuteensa perustuvaa etuoikeutta osakkeisiin tai takuuosuuksiin rajoitetaan osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla;
3) oikeutta vähemmistöosinkoon rajoitetaan tämän lain 16 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;
4) hänen osakkeeseensa tai takuuosuuteensa liitetään osakeyhtiölain 15 luvun 10 §:ssä tarkoitettu lunastusehto; taikka
5) samanlajisten osakkeiden tai takuuosuuksien tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan ja muutos koskee hänen osakkeitaan tai takuuosuuksiaan.
Osakkeen- tai takuuosuudenomistajalta on saatava suostumus myös, kun osakkeita tai takuuosuuksia lunastetaan osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla suunnatusti.
Yhtiökokous ei saa tehdä tämän lain 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen osakkaan suostumusta, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annetaan.

Muut säännökset

23 §
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on tehtävä 21 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä.
Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on Vakuutusvalvontaviraston vahvistettua muutoksen viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi, eikä sitä saa panna täytäntöön ennen kuin rekisteröiminen on toimitettu. Jos yhtiöjärjestyksen muutos edellyttää sellaisia täytäntöönpanotoimia, joista tehdään merkintä rekisteriin, muutos tulee ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekisteröidä täytäntöönpanotoimien kanssa.
Jos osakkeen tai takuuosuuden tuottama oikeus määräytyy osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon perusteella, nimellisarvosta luopuminen ei vaikuta tähän oikeuteen, ellei toisin päätetä.

Yleiset säännökset

24 §
Päätöksen moittiminen
Yhtiökokouksen päätöksen moittimisesta säädetään 27 luvussa.

6 luku

Vakuutusyhtiön johto ja edustaminen

Sijoitussuunnitelma ja sisäinen valvonta

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 6 luvussa säädetään, ei kuitenkaan luvun 1, 8, 10, 19 ja 24 §:ää.

Määräykset ja poikkeusluvat

2 §
Vakuutusyhtiön johto
Yhtiöllä on oltava hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä voi olla myös hallintoneuvosto.
Vakuutusyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava vakuutusyhtiötä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Kiellosta tehdä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia päätöksiä säädetään 1 luvun 22 §:ssä, huolellisuusvelvoitteesta 1 luvun 23 §:ssä ja vahingonkorvausvastuusta 28 luvussa.
3 §
Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja
Hallitukseen on valittava vähintään kolme jäsentä. Jos hallituksessa on yksi tai useampi varajäsen, sitä mitä tässä laissa ja osakeyhtiölaissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen.
Hallituksessa on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei hallitusta valittaessa ole päätetty toisin tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Puheenjohtajana ei saa toimia yhtiön toimitusjohtaja eikä 31 luvun 4 §:ssä tarkoitettu yhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko.
4 §
Hallituksen jäsenen kelpoisuus
Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985).
Vähintään yhdellä hallituksen jäsenistä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella.
Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi hallituksessa on oltava edustettuna sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin vakuutusyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.
Enemmistön vakuutusyhtiön hallituksen jäsenistä on oltava henkilöitä, jotka eivät ole vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä taikka toimitusjohtajana tai hänen sijaisenaan.
Vakuutusyhtiön on ilmoitettava hallituksen jäsenten muutoksista viipymättä Vakuutusvalvontavirastolle. Ilmoituksessa on esitettävä selvitys siitä, että hallituksen jäsenet täyttävät 1―3 momentin mukaiset vaatimukset.
Mitä edellä 2 §:n 2 momentissa ja tämän pykälän 1, 3 sekä 5 momentissa säädetään vakuutusyhtiön hallituksen jäsenestä, sovelletaan vastaavasti vakuutusomistusyhteisöön.
5 §
Toimitusjohtajaan ja tämän sijaiseen sovellettavat säännökset
Toimitusjohtajaan sovelletaan, mitä hallituksen jäsenestä säädetään 4 §:n 1, 3 ja 5 momentissa sekä osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n 2 momentissa ja 4 §:ssä.
Toimitusjohtajan asuinpaikan on aina oltava Euroopan talousalueella.
Mitä tässä laissa ja osakeyhtiölaissa säädetään toimitusjohtajasta, sovelletaan myös hänen sijaiseensa.
Vakuutusyhtiön toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa eivät saa olla vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen toimitusjohtajana tai tämän sijaisena.
Tämän lain 31 luvun 4 §:ssä tarkoitettu yhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko ei saa olla vakuutusyhtiön toimitusjohtajana.
Mitä edellä 2 §:n 2 momentissa ja tämän pykälän 1 momentissa säädetään vakuutusyhtiön toimitusjohtajasta, sovelletaan vastaavasti vakuutusomistusyhteisön toimitusjohtajaan.
6 §
Menettely toimikelpoisen hallituksen tai toimitusjohtajan puuttuessa
Jollei yhtiöllä ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, Vakuutusvalvontaviraston on kutsuttava yhtiökokous tai, jos hallitus on hallintoneuvoston valitsema, tämä valitsemaan hallitusta. Jollei yhtiöllä ole kaupparekisteriin merkittyä toimitusjohtajaa, Vakuutusvalvontaviraston on kutsuttava hallitus valitsemaan toimitusjohtaja. Jollei hallitusta tai toimitusjohtajaa valita taikka tätä viipymättä ilmoiteta kaupparekisteriin, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä yksi tai useampi toimitsija hoitamaan yhtiön asioita, kunnes hallitus tai toimitusjohtaja on valittu ja merkitty rekisteriin.
Jollei yhtiöllä ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, koska hallituksen jäsentä, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on asetettava muussa järjestyksessä kuin yhtiökokouksen tai hallintoneuvoston päätöksellä, ei ole asetettu, on Vakuutusvalvontaviraston määrättävä yksi tai useampi toimitsija tämän sijaisena hoitamaan yhtiön asioita, kunnes hallituksen jäsen on valittu ja merkitty rekisteriin.
Jollei Vakuutusvalvontavirasto jo ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin, hakemuksen tässä pykälässä tarkoitetussa tapauksessa saa Vakuutusvalvontavirastolle tehdä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, että yhtiöllä on toimikelpoinen hallitus ja toimitusjohtaja.
7 §
Hallintoneuvostoon sovellettavat säännökset
Hallintoneuvostoon ja sen jäseneen sovelletaan lisäksi, mitä 4 §:n 1 momentissa samoin kuin osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n 2 momentissa sekä 3―6, 9 ja 11―13 §:ssä säädetään.
8 §
Sijoitussuunnitelma
Vakuutusyhtiön hallituksen on laadittava yhtiön varojen sijoittamista koskeva suunnitelma ( sijoitussuunnitelma ).
9 §
Sisäinen valvonta ja riskienhallintajärjestelmät
Vakuutusyhtiöllä ja vakuutusomistusyhteisöllä on oltava yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät.
10 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
1) 4 §:n 5 momentissa tarkoitetuista selvityksistä, joita sille on vakuutusyhtiöiden ja vakuutusomistusyhteisöjen hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan osalta toimitettava;
2) 8 §:ssä tarkoitetusta sijoitussuunnitelmasta; sekä
3) 9 §:ssä tarkoitetusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
11 §
Poikkeusluvat
1) 4 §:n 2 momentista poiketen kenelläkään vakuutusyhtiön hallituksen jäsenellä ei ole asuinpaikkaa Euroopan talousalueella;
2) 4 §:n 4 momenttista poiketen enemmistö vakuutusyhtiön hallituksen jäsenistä on vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä taikka toimitusjohtajana tai hänen sijaisenaan; sekä
3) 5 §:n 2 momentista poiketen vakuutusyhtiön toimitusjohtajan asuinpaikka ei ole Euroopan talousalueella.
Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut poikkeukset voidaan myöntää, jos se ei vaaranna vakuutusyhtiön tehokasta valvontaa eikä vakuutusyhtiön hoitamista terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti.

7 luku

Tilintarkastus ja erityinen tarkastus

1 §
Sovellettava laki
Vakuutusyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 13 §:ssä ja tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään. Vakuutusyhtiön tilintarkastukseen ei sovelleta osakeyhtiölain 7 luvun säännöksiä.
Vakuutusomistusyhteisön tilintarkastukseen sovelletaan tämän luvun 3 ja 7 §:ää.
Vakuutusyhtiön ja vakuutusomistusyhteisön tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 25 §:n 1 momentin 8 kohdassa, 5 luvussa ja 40 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään.
2 §
Tilintarkastajan valinta
Vakuutusyhtiössä on oltava yksi tilintarkastaja, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä useammasta tilintarkastajasta. Yhtiön tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos tilintarkastajia on yhtiöjärjestyksen mukaan valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä.
3 §
Tilintarkastajan pätevyysvaatimukset
Vähintään yhden vakuutusyhtiön yhtiökokouksen tai vakuutusomistusyhteisön yhtiökokouksen tai sitä vastaavan toimielimen valitseman tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö.
4 §
Varatilintarkastaja
Jos yhteisölle on valittu vain yksi tilintarkastaja, eikä tämä ole tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-yhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.
Mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan myös varatilintarkastajaan.
5 §
Tilintarkastajan toimikausi
Vakuutusyhtiön tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. Yhtiöjärjestyksessä ei kuitenkaan voida määrätä, että tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi.
6 §
Vakuutusyhtiön tilintarkastusta koskevat erityiset säännökset
Vakuutusyhtiön tilintarkastajan suorittaman tilinkauden aikaisen jatkuvan tarkastuksen on riittävänä pidettävässä laajuudessa ulotuttava vastuuvelkaan, toimintapääomaan, sijoitustoimintaan, vakuuttamis- ja korvaustoimintaan sekä vakuutusyhtiön ja sen kanssa samaan konserniin tai vakuutusyritysryhmittymään kuuluvien yhteisöjen välisiin keskinäisiin liiketoimiin.
Vakuutusyhtiön tilintarkastajan on vähintään kerran vuodessa tarkastettava, täyttävätkö 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettu kateluettelo ja siihen merkityt omaisuuserät tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset. Tarkastus on toimitettava myös, jos Vakuutusvalvontavirasto sitä erikseen pyytää.
Tilintarkastajan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta on annettava kertomus yhtiön hallitukselle.
Yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston on vähintään kerran vuodessa kuultava kokouksessaan tilintarkastajaa yhtiön taloudellisesta asemasta ja sisäisestä valvonnasta sekä muista tilintarkastuksessa esiin tulleista seikoista.
7 §
Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus Vakuutusvalvontavirastolle
1) olennaisesti rikkovan toimiluvan antamisen edellytyksiä tai vakuutusyhtiön toiminnan harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä;
2) vaarantavan vakuutusyhtiön toiminnan jatkumisen; tai
3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa huomautukseen tai kielteiseen lausuntoon siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot, taikka johtavan siihen, että tilintarkastaja ei voi antaa tilintarkastuslain 15 §:n 2 momentin mukaista lausuntoa.
Vakuutusyhtiön tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan Vakuutusvalvontavirastolle 1 momentissa mainituista seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä yhteisössä, jolla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta siihen vakuutusyhtiöön, jossa hän toimii tilintarkastajana tai johon mainitulla vakuutusyhtiöllä on edellä tarkoitettu määräämisvalta. Suomalaisen vakuutusomistusyhteisön tilintarkastajan on niin ikään ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle vakuutusomistusyhteisön kanssa samaan konserniin kuuluvaa vakuutusyhtiötä koskevista 1 momentissa mainituista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä vakuutusomistusyhteisössä.
Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.
8 §
Tilintarkastajan määrääminen
1) tilintarkastajaa ei ole valittu lain mukaisesti;
2) tilintarkastajalla ei ole tässä laissa tai tilintarkastuslain 3 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta taikka hän ei ole tilintarkastuslain 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton tai hän on saman lain 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen; taikka
3) yhtiöjärjestykseen otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä on rikottu.
Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.
Vakuutusvalvontaviraston on pyydettävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.
Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on yhtiön hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun yhtiölle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Vakuutusvalvontaviraston määräämän tilalle.

Määräykset

9 §
Erityisen tarkastuksen määrääminen
Osakas voi hakea Vakuutusvalvontavirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Edellytyksenä on, että ehdotusta on yhtiökokouksessa käsitelty ja kannatettu 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hakemus Vakuutusvalvontavirastolle on tehtävä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.
Ehdotus tarkastuksen toimittamisesta on tehtävä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Hakemus voidaan tehdä, jos keskinäisessä vakuutusyhtiössä äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa annetuista äänistä, tai vakuutusosakeyhtiössä osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet. Julkisessa vakuutusosakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, sama oikeus on osakkeenomistajilla, joilla on vähintään yksi kymmenesosa jonkin osakelajin kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakelajin osakkeista.
Vakuutusvalvontaviraston on kuultava yhtiön hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä yhden tai useamman tarkastajan. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.
10 §
Erityinen tarkastaja
Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Erityisellä tarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin tarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Mitä tilintarkastajasta säädetään 28 luvun 7―10 §:ssä, osakeyhtiölain 24 luvun 3 §:ssä sekä tilintarkastuslain 3, 8, 18, 19, 24―26 ja 51 §:ssä, sovelletaan vastaavasti erityiseen tarkastajaan.
11 §
Tarkastuslausunto erityisestä tarkastuksesta
Erityisestä tarkastuksesta on annettava lausunto yhtiökokoukselle. Lausunto on vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta pidettävä yhtiön pääkonttorissa tai internet-verkkosivuilla osakkaiden nähtävänä ja viivytyksettä lähetettävä sille heistä, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.
12 §
Palkkio ja muut kustannukset
Erityisellä tarkastajalla on oikeus saada yhtiöltä palkkio. Yhtiö vastaa myös muista tarkastuksesta aiheutuvista kuluista. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisistä syistä velvoittaa erityistä tarkastusta hakeneen osakkaan kokonaan tai osittain korvaamaan yhtiölle sen kulut.

Erityinen tarkastus

13 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 6 §:n 3 momentissa tarkoitetusta kertomuksesta.

8 luku

Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiön omaan pääomaan, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja konserniin sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 8 luvun 10 ja 12 §:ssä säädetään.

Tilinpäätös ja toimintakertomus

2 §
Oman pääoman lajit ja käyttö
Vakuutusyhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat vakuutusosakeyhtiössä osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto sekä keskinäisessä vakuutusyhtiössä takuupääoma, pohjarahasto, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ja tappio ovat vapaata omaa pääomaa.
Oman pääoman jakamisesta ja muusta käyttämisestä säädetään lisäksi 16―18 luvussa.
3 §
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden tai takuuosuuksien merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osake- tai takuuosuusantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan tai takuupääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon.
Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla vakuutusosakeyhtiön osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.
4 §
Kirjanpitolain soveltaminen
Jollei tässä luvussa toisin säädetä, vakuutusyhtiön tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja konsernitilinpäätökseen sovelletaan kirjanpitolakia.
Vakuutusyhtiön tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen ei sovelleta kirjanpitolain 1 luvun 4 §:ää, 3 luvun 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia ja 6 §:ää, 4 luvun 1 ja 7 §:ää, 5 luvun 2, 2 a, 13, 16 ja 17 §:ää, 7 a luvun 2―5 §:ää eikä 8 luvun 6 §:ää.
Vakuutusyhtiön konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön toimintakertomuksen laatimiseen ei sovelleta kirjanpitolain 6 luvun 1 ja 2 §:ää, 7 §:n 6 momenttia, 7 a luvun 2―5 §:ää eikä 8 luvun 6 §:ää. Konsernitilinpäätökseen ei sovelleta myöskään 2 momentissa mainittuja kirjanpitolain säännöksiä.
Kirjanpitolain 2 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kirjausajankohtaan sovelletaan kolmen kuukauden määräaikaa.
Kirjanpitolain 3 luvun 3 §:n 1 momentin 2 a kohtaa ei sovelleta vakuutusyhtiön tilinpäätöksessä tai konsernitilinpäätöksessä Suomen lainsäädännön mukaisesti määräytyvien vakuutussopimusten käsittelyyn.
Kirjanpitolain 4 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja pysyviä vastaavia ovat vakuutusyhtiön taseessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden erät tavaravarastoja lukuun ottamatta; tavaravarastot luetaan kirjanpitolain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetuksi vaihto-omaisuudeksi. Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan muutoin kirjanpitolain pysyviä vastaavia koskevia säännöksiä, jollei 2 momentista muuta johdu. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, kirjanpitolain 5 luvun 13 ja 16 §:ää sovelletaan tässä momentissa tarkoitettuihin eriin. Tavaravarastoihin sovelletaan kuitenkin kirjanpitolain vaihto-omaisuutta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta 2 momentissa mainittuja säännöksiä ja kirjanpitolain 5 luvun 16 §:ää.
Kirjanpitolain 4 luvun 5 §:n 3 momentin säännöksiä sovelletaan myös vakuutusyhtiön kiinteistösijoituksiin.
Kirjanpitolain 6 luvun 4 §:n 2 momenttia ei sovelleta tytär- tai osakkuusyhteisön vakuutustekniseen vastuuvelkaan eikä sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena oleviin sijoituksiin. Tämän poikkeusmenettelyn käytöstä on kerrottava konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
5 §
Tilikausi
Vakuutusyhtiön ja emoyhtiönä olevan vakuutusomistusyhteisön tilikausi on kalenterivuosi. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tai tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
6 §
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisaika
Vakuutusyhtiön ja emoyhtiönä olevan vakuutusomistusyhteisön tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
7 §
Sijoitus- ja käyttöomaisuus
Käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu liiketoiminnan käytössä tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena.
Sijoitusomaisuutta ovat varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankitut hyödykkeet.
Käytöltään jaetut hyödykkeet kuuluvat eri omaisuusryhmiin käyttötarkoituksesta saadun jakosuhteen perusteella jaettuina.
8 §
Tilinpäätöksen sisältö
1) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen;
2) tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman;
3) rahoituslaskelman, jossa on annettava selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana; sekä
4) taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä ilmoitettavat tiedot ( liitetiedot ).
Konsernitilinpäätöksen sisällyttämisestä tilinpäätökseen säädetään 20 §:ssä.
Kustakin taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman erästä on esitettävä vastaava tieto viimeistä edelliseltä tilikaudelta ( vertailutieto ). Jos taseen, tuloslaskelman tai rahoituslaskelman erittelyä on muutettu, on vertailutietoa mahdollisuuksien mukaan oikaistava. Samoin on meneteltävä, jos vertailutieto ei muun syyn takia ole käyttökelpoinen.
Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus, josta säädetään 9―13 §:ssä. Jäljempänä 10―13 §:ssä tarkoitetut tiedot voidaan kuitenkin toimintakertomuksen sijasta ilmoittaa tilinpäätöksen liitetietoina, jollei kirjanpitolaissa toisin säädetä.
Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.
9 §
Toimintakertomuksen tiedot toiminnasta ja sen kehittymisestä
1) selostus, joka antaa oikean kuvan vakuutusyhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä vakuutusyhtiön taloudellisesta asemasta, mukaan luettuna kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä;
2) selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta, jos tutkimus- ja kehitystoiminnalla on merkitystä oikean ja riittävän tiedon saamiseksi toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta;
3) tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen;
4) arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä;
5) selostus vakuutusyhtiön harjoittamasta 2 luvun 16 §:n mukaisesta liitännäistoiminnasta; sekä
6) luettelo yhtiön ulkomaisista sivuliikkeistä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun selostuksen on oltava tasapuolinen ja kattava analyysi vakuutusyhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä yhtiön taloudellisesta asemasta ja sen on vastattava yhtiön laajuutta ja rakennetta. Arvion tulee sisältää keskeisimmät tunnusluvut yhtiön liiketoiminnan sekä taloudellisen aseman ja tuloksen ymmärtämiseksi.
Toimintakertomuksessa esitettävään analyysiin on tarvittaessa sisällytettävä täydentävää tietoa ja lisäselvityksiä tilinpäätöksessä esitetyistä luvuista.
10 §
Toimintakertomuksen tiedot omasta pääomasta ja pääomalainoista
Toimintakertomuksessa on oltava hallituksen esitys yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta.
1) yhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien määrä osake- tai takuuosuuslajeittain ja kutakin osake- tai takuuosuuslajia koskevat yhtiöjärjestyksen pääasialliset määräykset; sekä
2) pääomalainoista pääasialliset lainaehdot ja lainoille kertynyt kuluksi kirjaamaton korko.
11 §
Toimintakertomuksen tiedot lähipiirilainoista
Toimintakertomuksessa on erikseen ilmoitettava rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluvalle sekä niiden pääasialliset ehdot, jos rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai viisi prosenttia yhtiön taseen omasta pääomasta.
Vakuutusyhtiön ja toisen henkilön katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai pystyy käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
12 §
Toimintakertomuksen tiedot rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä
1) jos yhtiöstä on tullut emoyhtiö, onko se ollut vastaanottavana yhtiönä sulautumisessa tai jakautumisessa taikka onko se jakautunut;
2) jos vakuutusyhtiö on tilikauden aikana vakuutuskannan luovutuksen perusteella vastaanottanut varoja tai velkoja, luovuttanut varoja taikka velkoja tai vastuun siirtämisen perusteella vastaanottanut varoja tai velkoja;
3) osakeyhtiölain 9 luvun 5 ja 17 §:ssä tarkoitetun osakeantipäätöksen pääasiallisesta sisällöstä sekä vakuutusosakeyhtiön osakkeiden että keskinäisen vakuutusyhtiön takuuosuuksien osalta;
4) osakeyhtiölain 10 luvun 3 §:ssä tarkoitetun optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan päätöksen pääasiallisesta sisällöstä sekä vakuutusosakeyhtiön osakkeiden että keskinäisen vakuutusyhtiön takuuosuuksien osalta;
5) yhtiön aikaisemmin antamiin optiooikeuksiin ja muihin osakkeisiin tai takuuosuuksiin oikeuttaviin erityisiin oikeuksiin perustuvan osake- tai takuuosuusmerkinnän pääasiallisista ehdoista; sekä
6) hallituksen voimassa olevista osakeantia sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin tai takuuosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevista valtuutuksista sekä vakuutusosakeyhtiön osakkeiden että keskinäisen vakuutusyhtiön takuuosuuksien osalta.
13 §
Toimintakertomuksen tiedot omista osakkeista ja takuuosuuksista
1) vakuutusyhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa ja panttina olevien yhtiön ja emoyhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien kokonaismäärät sekä suhteelliset osuudet kaikista osakkeista tai takuuosuuksista ja osakkeiden tai takuuosuuksien tuottamista äänistä; sekä
2) tilikauden aikana yhtiölle tulleet ja pantiksi otetut omat ja emoyhtiön osakkeet tai takuuosuudet sekä näiden luovuttaminen ja mitätöiminen.
1) miten osakkeet tai takuuosuudet ovat tulleet yhtiölle tai miten ne on luovutettu;
2) osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärä ja suhteellinen osuus kaikista osakkeista tai takuuosuuksista; sekä
3) maksettu vastike.
Vakuutusyhtiön hallussa ja panttina olevat osakkeet tai takuuosuudet on ilmoitettava erikseen. Jos osakkeita tai takuuosuuksia on tullut yhtiön lähipiiriin kuuluvalta tai niitä on luovutettu lähipiiriin kuuluvalle, lähipiiriin kuuluva on mainittava nimeltä.

Konserni

14 §
Saamisten sekä rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus- ja jaksotussäännökset

Taseeseen merkitään:

1) rahat ja muut kuin taseessa sijoituksiksi merkittävät saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon;
2) vastuuvelka 9 luvun tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 14 §:n säännöksiä noudattaen laskettuun arvoon; sekä
3) muut velat nimellisarvoon tai, jos velka on indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen sidottu, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.
Jos kulukirjaus, joka on tehty 1 momentin 1 kohdan perusteella, osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi.
15 §
Sijoitusten arvostus- ja jaksotustavan valinta
Vakuutusyhtiön tulee valita taseen pääryhmään "Sijoitukset" sisältyvien sijoitusten arvostustapa siten, että tiettyyn käyttötarkoitukseen luettaviin varoihin sovelletaan yhdenmukaisia arvostusperiaatteita. Jos vakuutusyhtiö valitsee arvostusperiaatteeksi 17 §:n mukaisen käypään arvoon arvostamisen, vakuutusyhtiö ei voi soveltaa vastaavaan käyttötarkoitukseen luettaviin muihin vastaaviin varoihin samanaikaisesti 16 §:n arvostusperiaatteita. Valittua arvostustapaa noudatetaan johdonmukaisesti.
Taseen pääryhmään "Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset" sisältyvät sijoitukset arvostetaan 19 §:n mukaisesti.
Taseen liitteenä on ilmoitettava tase-eräkohtaisesti sijoitusten hankintameno ja käypä arvo.
16 §
Sijoitusten arvostaminen hankintamenoon ja arvonkorotus
Tilikauden päättyessä jäljellä olevien taseen pääryhmään "Sijoitukset" sisältyvien sijoitusten hankintameno aktivoidaan. Rakennusten hankintameno kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Jos sijoituksen käypä arvo on tilikauden päättyessä vielä poistamatonta hankintamenoa tai tämän momentin perusteella aikaisemmin tehdyillä arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa pienempi, on erotus kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Käyttöomaisuudeksi ja saamiseksi katsottavien sijoitusten osalta arvonalennus voidaan jättää tekemättä, jos arvon alentumista on pidettävä tilapäisenä. Jos arvonalennus osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi.
Joukkovelkakirjalainojen ja muiden vastaavien raha- ja pääomamarkkinavälineiden hankintamenona käytetään jaksotettua hankintamenoa, joka saadaan jaksottamalla joukkovelkakirjalainan ja muun vastaavan raha- ja pääomamarkkinavälineen nimellisarvon ja hankintamenon erotus korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi joukkovelkakirjalainan taikka raha- tai pääomamarkkinavälineen juoksuaikana ja merkitsemällä vastaerä joukkovelkakirjalainan taikka raha- tai pääomamarkkinavälineen hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Jaksotetusta hankintamenosta kirjataan arvonalennus 1 momentin mukaisesti alimman arvon periaatteella tai jaksotettua hankintamenoa alennetaan vain muilla kuin yleisen korkotason vaihtelusta johtuvilla arvonalentumisilla. Jos arvonalennus osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi. Arvostustapa valitaan tase-eräkohtaisesti ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti.
Jos maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen käypä arvo on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi, saadaan taseeseen merkitä vielä poistamatta olevan hankintamenon lisäksi enintään käyvän arvon ja poistamatta olevan hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä sijoitusomaisuudeksi katsottavan hyödykkeen osalta tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavan hyödykkeen osalta omaan pääomaan sisältyvään arvonkorotusrahastoon. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloslaskelmaan merkitty arvonkorotus on oikaistava tulosvaikutteisesti ja arvonkorotusrahastoon merkitty arvonkorotus on peruutettava.
Jos rakennuksen arvoa on korotettu, tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu poisto lasketaan hankintamenon ja arvonkorotuksen yhteismäärästä. Arvonkorotusrahastosta voidaan siirtää aikaisempien tilikausien voitot ja tappiot sisältävään tase-erään määrä, joka vastaa arvonkorotuksesta tilikaudella tai aikaisemmilla tilikausilla tehtyjä poistoja, jotka on merkitty tuloslaskelmaan kuluksi.
Jos 3 momentissa tarkoitetun korotuksen kohteena on emoyrityksen omistamia tytäryhteisön osakkeita tai osuuksia, tytäryhteisön omistamia emoyrityksen osakkeita tai osuuksia on korotusta tehtäessä pidettävä arvottomina.
Hyödyke siirretään sijoitusomaisuudeksi tai käyttöomaisuudeksi katsottavien sijoitusten ryhmästä toiseen 1―4 momentissa tarkoitetun tasearvon määräisenä.
17 §
Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon
Rahoitusvälineet voidaan arvostaa käypään arvoon 15 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin. Käyvän arvon muutos merkitään tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan tai taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Sijoitukset, joilla vakuutusyhtiö käy kauppaa, voidaan luokitella vakuutusyhtiön kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvälineisiin, jolloin ne arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos merkitään tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan.
Sijoituskiinteistöt ja biologiset hyödykkeet voidaan arvostaa käypään arvoon 15 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin. Käyvän arvon muutos merkitään tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan.
Muista vastaaviin ja vastattaviin kuuluvista omaisuus- ja velkaeristä, jotka kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan voidaan arvostaa käypään arvoon, voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Erät arvostetaan käypään arvoon 15 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin. Käyvän arvon muutos merkitään tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan.
18 §
Johdannaissopimusten arvostaminen ja jaksotussäännökset
Johdannaissopimuksiin sovelletaan 15 §:ssä säädetyllä tavalla joko 16 §:n 1 momenttia tai 17 §:n 1 momenttia.
19 §
Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvostaminen käypään arvoon
Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevat sijoitukset esitetään taseessa erikseen arvostettuina käypään arvoon. Käyvän arvon muutos merkitään tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan.
Omaisuuden siirrot sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten välillä tapahtuvat käyvillä arvoilla.
20 §
Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus
Emoyhtiönä oleva vakuutusyhtiö on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen.
1) Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisella yhteisöllä on emoyhtiössä vähintään yhdeksän kymmenesosan omistusosuus;
2) emoyhtiön muut omistajat ovat antaneet suostumuksensa laatimatta jättämiseen; sekä
3) emoyhtiön ja sen tytäryhteisöjen tilinpäätökset yhdistellään Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisen yhteisön konsernitilinpäätökseen, joka ilmoitetaan rekisteröitäväksi kirjanpitolain 3 luvun 9 §:ssä mainitulla tavalla.
Emoyhtiön on aina laadittava konsernintilinpäätös, jos se jakaa varoja osakkeenomistajille tai takuuosuudenomistajille taikka jos se on julkinen vakuutusyhtiö.
21 §
Konsernitilinpäätöksen sisältö ja emoyhtiön toimintakertomuksessa esitettävät tiedot konsernista
Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyritysten taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin emoyhtiön tilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen on sisällytettävä konsernin rahoituslaskelma, jossa on annettava selvitys konsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.
Konsernitilinpäätöksen laatimiseen sovelletaan soveltuvin osin 1―4, 6―8, 14―19 ja 28―30 §:ää.
Emoyhtiön toimintakertomuksessa esitetään soveltuvin osin 9―13 §:ssä tarkoitetut tiedot myös konsernista.
Konsernitilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.
22 §
Vakuutusomistusyhteisön tai rahoitusalan yrityksiä sisältävän konsernin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus
Mitä tässä luvussa säädetään konsernitilinpäätöksestä ja emoyhtiön toimintakertomuksessa konsernista esitettävistä tiedoista, sovelletaan soveltuvin osin konsernitilinpäätökseen ja emoyhtiön toimintakertomukseen konsernissa, jonka emoyhtiönä on suomalainen vakuutusomistusyhteisö.
Jos vakuutusyhtiön tai vakuutusomistusyhteisön konserniin kuuluu luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, konsernitilinpäätös voidaan laatia tämän luvun säännösten estämättä siten kuin rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 4 luvussa säädetään, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
23 §
Työeläkevakuutusyhtiön tilinpäätöstietojen yhdisteleminen konsernitilinpäätökseen
Lakisääteistä työeläkevakuutusta harjoittavan tytär- tai osakkuusyrityksen tilinpäätöstietoja ei saa yhdistellä toisen vakuutusyhtiön tai muun yhteisön konsernitilinpäätökseen.
24 §
Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltaminen
1) vakuutusyhtiö ja vakuutusomistusyhteisö, jonka liikkeeseen laskemat arvopaperit ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaavaan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisessa arvopaperipörssissä, laatii konsernitilinpäätöksen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen;
2) jos 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusyhtiö ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä, sen on laadittava tilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen; sekä
3) muu kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu vakuutusyhtiö ja vakuutusomistusyhteisö saa laatia konsernitilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen.
25 §
Kirjanpitolain säännösten soveltaminen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittuun tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen
Edellä 24 §:ssä tarkoitettuun tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen sovelletaan kirjanpitolain 1 luvun 1―3, 5 ja 6 §:ää, 2 lukua, 3 luvun 5 ja 7―13 §:ää sekä 6 luvun 19 §:ää.
26 §
Tämän lain säännösten soveltaminen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittuun tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen
Edellä 24 §:ssä tarkoitettuun tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen sekä niihin liitettävään toimintakertomukseen sovelletaan 4 §:n 4 momenttia, 6 §:ää, 19 §:n 1 momenttia, 21 §:n 1 ja 3 momenttia, 28 §:n 1 ja 3 kohtaa, 29 §:n 5 kohtaa sekä 30 §:ää.
27 §
Osavuosikatsaus ja johdon osavuotinen selvitys
Julkisen vakuutusyhtiön, johon ei sovelleta arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5 §:ää, on laadittava arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu osavuosikatsaus tai johdon osavuotinen selvitys noudattaen soveltuvin osin, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5 ja 5 a―5 d §:ssä säädetään. Katsaus on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä ja siitä on annettava jäljennöksiä noudattaen soveltuvin osin, mitä kirjanpitolain 3 luvun 11 §:ssä säädetään.
28 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
1) 8 §:ssä tarkoitetun tilinpäätöksen tase- ja tuloslaskelmakaavoista, toimintakertomuksesta, rahoituslaskelmasta, tilinpäätöksen liitetiedoista, 21 §:ssä tarkoitetun konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyvistä vastaavista kaavoista, asiakirjoista ja liitetiedoista sekä tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä;
2) 17 §:ssä tarkoitettujen rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen ja muiden sijoitusten käyvän arvon mukaisen arvostuksen edellytysten ja käyvän arvon määrittämisen pääperiaatteista, käyvän arvon muutosten merkitsemisestä 8 §:ssä tarkoitetun tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ja taseeseen sekä 21 §:ssä tarkoitetun konsernitilinpäätöksen konsernituloslaskelmaan ja konsernitaseeseen, näistä sijoituksista annettavista liitetiedoista ja näistä sijoituksista toimintakertomuksessa annettavista tiedoista;
3) 24 §:ssä tarkoitetussa tilinpäätöksessä ja konsernitilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa annettavista lisätiedoista, joiden antamiseen kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitetut kansainväliset tilinpäätösstandardit eivät velvoita; sekä
4) milloin ja miten saadaan poiketa 8 §:ssä tarkoitetun tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja 21 §:ssä tarkoitetun konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevista säännöksistä oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.
29 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
1) 8 §:ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön tilinpäätöksen, 21 §:ssä tarkoitetun konsernitilinpäätöksen, mainituissa lainkohdissa tarkoitetun toimintakertomuksen, 27 §:ssä tarkoitetun osavuosikatsauksen ja johdon osavuotisen selvityksen sekä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 a §:ssä säädetystä tilinpäätöstiedotteen laatimisesta;
2) 17, 18 ja 19 §:ssä tarkoitetusta sijoitusten käyvän arvon mukaisen arvostuksen edellytyksistä, sijoitusten käyvän arvon ja hankintamenon määrittämisestä ja esittämisestä tase-eräkohtaisesti liitetiedoissa sekä sijoitus- ja käyttöomaisuuden välisistä siirroista;
3) 17 §:ssä tarkoitettujen rahoitusvälineiden luokittelusta ja suojauslaskennasta;
4) 18 §:ssä tarkoitettujen johdannaissopimusten käsittelystä kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä;
5) tarvittaessa 9 luvussa säädetyn vakuutusteknisen vastuuvelan ja 11 luvussa säädetyn vakavaraisuuden ilmoittamisesta 24 §:ssä tarkoitetussa erillistilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa; sekä
6) 27 §:ssä tarkoitetun katsauksen ja selvityksen julkistamisesta.
30 §
Poikkeusluvat
Vakuutusvalvontavirasto voi yksittäistapauksessa vakuutusyhtiön tai vakuutusomistusyhteisön hakemuksesta erityisistä syistä määräajaksi myöntää luvan poiketa 6 §:stä, 28 §:n 1―3 kohdasta, 29 §:n 2 kohdasta ja kirjanpitolain 6 luvun 5 §:n 1 momentista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei se ole Euroopan yhteisöjen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annettujen säännösten vastainen. Lisäksi Vakuutusvalvontavirasto voi myöntää poikkeuksia kirjanpitolain 2 luvun 9 §:n 1 momentista.
Vakuutusvalvontavirasto myöntää 27 §:ssä tarkoitetun katsauksen ja selvityksen julkistamista koskevat poikkeukset.

Oma pääoma

Arvostus- ja jaksotussäännökset

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittava tilinpäätös ja konsernitilinpäätös

Asetukset, määräykset, poikkeusluvat ja lausunnot

31 §
Kirjanpitolautakunnan lausunto
Jos tässä luvussa tarkoitettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus taikka Vakuutusvalvontaviraston määräys tai lupa on kirjanpitolain tai osakeyhtiölain tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevien säännösten yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, asetuksesta, määräyksestä tai luvasta on ennen sen antamista pyydettävä kirjanpitolautakunnan lausunto.

3 OSA

VASTUUVELKA JA SEN KATTAMINEN SEKÄ VAKAVARAISUUS

9 luku

Vastuuvelka

1 §
Vastuuvelka
Vakuutusyhtiön vastuuvelalla tarkoitetaan vakuutussopimuksista aiheutuvaa vastuuta. Vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. Vastuuvelkaan luetaan myös vastuu 13 luvun 2 §:n mukaisista lisäeduista.
Vakuutusyhtiöllä on oltava turvaavat laskuperusteet vastuuvelan määräämiseksi. Vastuuvelan on aina oltava riittävä siten, että vakuutusyhtiö kohtuudella arvioiden selviytyy vakuutussopimuksista aiheutuvista velvoitteistaan.
Jos Vakuutusvalvontavirastolla on syytä olettaa, että vastuuvelka ei ole 2 momentissa tarkoitetulla tavalla riittävä, virasto voi vaatia ennakkovahvistuksen vahinkovakuutuksen vastuuvelan määräämisessä noudatettaville tilastollisille ja korkoutusta koskeville menetelmille.
2 §
Vakuutusmaksuvastuu
Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa olevissa vakuutussopimuksissa tarkoitetuista tulevista vakuutustapahtumista johtuvien suoritusten ja näistä vakuutuksista aiheutuvien muiden menojen pääoma-arvoa vähennettyinä tulevien vakuutusmaksujen pääoma-arvolla ja lisättynä kesken sovitun vakuutusajan rauenneista vakuutuksista ehkä aiheutuvan vastuun pääoma-arvolla.
Vakuutusmaksuvastuu voidaan laskea maksettujen vakuutusmaksujen ja vakuutukselle hyvitettyjen muiden tuottojen yhteismääränä vähennettynä vakuutusturvan ylläpitämisestä ja vakuutuksen hoitamisesta vakuutussopimuksen mukaan perityillä kuluilla, jos vakuutussopimuksen luonne niin edellyttää tai jos voidaan osoittaa, että näin laskettu vakuutusmaksuvastuu ei ole pienempi kuin 1 momentin mukaan laskettu vakuutusmaksuvastuu.
3 §
Korvausvastuu
Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvaus- ja muita määriä, tasoitusmäärää sekä liikennevakuutuslain ja tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisten vakuutusten yhteistakuuerää.
4 §
Tasoitusmäärä
Tasoitusmäärällä tarkoitetaan runsasvahinkoisten vuosien varalta riskiteoreettisesti laskettavaa määrää. Tasoitusmäärällä on ala- ja yläraja.
Henkivakuutusyhtiön tasoitusmäärän ala- ja ylärajat määräytyvät vakuutustoiminnan riskillisyyden, riskiliikkeen satunnaisheilahtelun ja suurimman omalla vastuulla olevan riskisumman perusteella.
Vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärän alarajalla tarkoitetaan 12 luvun 13 §:n mukaisen oikaistulle vakavaraisuuspääomalle lasketun vähimmäismäärän ja 12 luvun 9 §:n 2 momentissa luetelluilla erillä oikaistun toimintapääoman erotusta. Tasoitusmäärän alaraja ei voi kuitenkaan olla negatiivinen. Tasoitusmäärän ylärajalla tarkoitetaan määrää, jonka katsotaan riskiteoreettisten laskelmien perusteella jälleenvakuutus ja muut vastaavat riskinsiirtomenetelmät huomioon ottaen olevan kohtuullista vakuutustoiminnan jatkumisen kannalta.
Vakuutusyhtiöllä tulee olla laskuperusteet tasoitusmäärälle ja tasoitusmäärän ala- ja ylärajalle. Vahinkovakuutusyhtiön on haettava tasoitusmäärän laskuperusteille Vakuutusvalvontaviraston vahvistus.
5 §
Yhteistakuuerä
Vakuutusyhtiön on kartutettava 3 §:ssä tarkoitettuun korvausvastuuseen sisältyvää yhteistakuuerää liikennevakuutuslain 19 d §:ssä ja tapaturmavakuutuslain 38 c §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisuuden varalta. Yhteistakuuerää voidaan käyttää ainoastaan edellä mainitun maksuvelvollisuuden täyttämiseksi.
Yhteistakuuerän suuruus tilinpäätöksessä on edellisen tilinpäätöksen mukainen määrä lisättynä vuotuisella korolla, jonka määrä on sama kuin 10 §:n 4 momentissa tarkoitettu enimmäiskorko. Yhteistakuuerän määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin kolme prosenttia kyseisen vakuutuslajin tasoitusmäärällä ja yhteistakuuerällä vähennetystä vastuuvelasta paitsi jos tämä johtaisi pienempään yhteistakuuerään kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Yhteistakuuerä ei saa olla pienempi kuin kyseisen vakuutuslajin edellisen tilinpäätöksen mukainen luku.
6 §
Yhteisvastuullinen rinnakkaisvakuutus ja jälleenvakuutus
Jos vakuutuksen on antanut useampi vakuutusyhtiö yhteisesti ehdoin, että ne ovat vastuussa omasta ja toistensa puolesta, saadaan sellaisesta ehdosta huolimatta jättää vastuuvelkaan ottamatta osa, joka sopimuksen mukaan kuuluu toiselle suomalaiselle vakuutusyhtiölle tai ulkomaiselle ETA-vakuutusyhtiölle, edellyttäen, etteivät ne ole selvitystilassa tai 25 luvun 9 §:ssä tarkoitetussa asemassa.
Kun lasketaan jälleenvakuuttajien osalle tulevaa osuutta vastuuvelasta, on käytettävä samoja tämän luvun 1 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja perusteita kuin koko vastuuvelkaa laskettaessa, jollei jälleenvakuutussopimusten luonteen tai ehtojen takia toisenlaisen menettelyn käyttäminen ole perusteltua. Jälleenvakuuttajien osuus vastuuvelasta on kuitenkin aina arvioitava sillä tavalla, että myös vakuutusyhtiön omalle vastuulle jäävä osuus vastuuvelasta toteuttaa 1 §:n 2 momentissa esitetyn vaatimuksen.
7 §
Henkivakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteet
Henkivakuutusyhtiön vastuuvelkaa laskettaessa on otettava vastuuvelan turvaavuutta silmällä pitäen riittävällä tavalla huomioon laskennan kannalta oleellisten tekijöiden epäsuotuisa vaihtelu.
Yksittäisen vakuutuksen osuus yhtiön vakuutusmaksuvastuusta on oltava aina ainakin yhtä suuri kuin vakuutussopimuksen mukainen takaisinostoarvo. Myös sellaiset lisäedut, joita ei takaisinoston yhteydessä ole luvattu suorittaa, on varattava vastuuvelkaan.
Tulevaisuudessa annettavat lisäedut on otettava huomioon tavalla, joka vastaa vastuuvelkalaskelmien perusteena olevia arvioita ja yhtiön lisäetujen määrittelytapaa.
Vakuutusten hankintamenojen jaksottamiseksi vakuutusmaksuvastuusta voidaan vähentää määrä, jolla vakuutusten kuormitustulojen pääoma-arvo ylittää hoitokulujen pääoma-arvon ja mahdollisen hankintamenojen aktivoinnin.
Vakuutuskannan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan myös ottaa huomioon epäsuorasti vähentämällä tulevista tuotoista vakuutuksen hallintokustannuksia varten perittävät erät, jollei turvaavuus edellytä toisenlaista menettelyä.
Vastuuvelan laskentaperiaatteita ei saa vaihdella vuosittain siten, että se pienentäisi oleellisesti vuositulosten vertailukelpoisuutta tai aiheuttaisi tarpeetonta vaihtelua vakuutuksenottajille palautettavan ylijäämän tasossa.
8 §
Henkivakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävä korko ja koron enimmäismäärä
Henkivakuutusyhtiön vastuuvelkaa laskettaessa käytettävä korko on valittava turvaavasti. Vastuuvelkalaskelmissa käytettävä korko voidaan valita vastuuvelkaa kattavan omaisuuden tuottotason mukaan tekemällä siitä turvaavuuden kannalta riittävä vähennys. Jatkuvamaksuisten sopimusten osalta on otettava huomioon myös tulevien maksujen sijoittamisesta saatavien tuottojen taso. Samoin tuottotasoa on korjattava tulevien sijoitusten tuottoa vastaavaksi siltä osin kuin vastuuvelkaa kattavien sijoitusten kesto on lyhyempi kuin vastuuvelan kesto.
Vastuuvelan laskennassa käytettävässä enimmäiskorossa on otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua, vastuuvelkaa laskettaessa käytettävän koron enimmäismäärää ei sovelleta sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin eikä vakuutuksiin, joiden oikeudesta lisäetuihin ei ole määräystä vakuutussopimuksessa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta vastuuvelka määräytyy siihen liitettyjen sijoituskohteiden arvonkehityksen mukaisesti.
Sellaisten vakuutusten osalta, joiden oikeudesta lisäetuihin ei ole määräystä vakuutussopimuksessa, vastuuvelkalaskelmissa käytettävä korko saa olla enintään 90 prosenttia niiden katteena olevan omaisuuden odotetusta tuottoprosentista.
9 §
Vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteet
Vahinkovakuutusyhtiö voi käyttää vastuuvelan laskennassa tilastollisia menetelmiä, jos yhtiö kykenee selvittämään käyttämiensä tilastollisten menetelmien asianmukaisuuden oman aineistonsa perusteella tai tilastoaineistolla, joka on kerätty sen omaa vakuutuskantaa vastaaviksi katsottavista vakuutuskannoista.
Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelka lasketaan henkivakuutuksessa sovellettavin menetelmin.
10 §
Vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävä korko, koron enimmäismäärä ja korkoutus
Korkoutuksen käyttö on sallittu eläkemuotoisten korvausten vastuuvelan laskennassa.

Korkoutusta voidaan käyttää muissa vastuuvelkalaskelmissa, jos seuraavat edellytykset ovat olemassa:

1) korkoutuksen vaikutus on selvitettävissä;
2) vahinkoryhmän keskimääräisen selviämisajan arvioidaan olevan vähintään neljä vuotta;
3) vakuutusyhtiö ottaa huomioon kokonaiskorvausmenoa arvioidessaan kaikki sitä mahdollisesti lisäävät tekijät; sekä
4) vakuutusyhtiö pystyy johtamaan käyttämänsä laskentamallin luotettavasti omasta aineistostaan tai omaa vakuutuskantaansa vastaaviksi katsottavista vakuutuskannoista laaditusta tilastoaineistosta.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa korkoutus tulee suorittaa turvaavalla tavalla. Käytettävä korko ei saa ylittää vastuuta kattavan omaisuuden turvaavasti määrättyä sijoitustuoton tasoa vahinkojen keskimääräisenä arvioituna selviämisaikana.
Vastuuvelan laskennassa käytettävässä enimmäiskorossa on lisäksi otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto.
Noudatettavasta korkoutustavasta on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle etukäteen. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa korkoutusmenetelmä on esitettävä yhtiön taseen liitetiedoissa.
11 §
Vastuuvelan laskuperusteiden toimittaminen Vakuutusvalvontavirastolle
Vakuutusyhtiön on toimitettava 1 §:ssä tarkoitetut vastuuvelan laskuperusteet Vakuutusvalvontavirastolle ennen niiden käyttöönottoa.
12 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
1) miten 4 §:ssä tarkoitettu vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärä, tasoitusmäärän ala- ja yläraja ja tasoitusmäärän muutos lasketaan sekä miten tasoitusmäärän laskuperusteet laaditaan; ja
2) 8 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 4 momentissa tarkoitetun koron enimmäismäärästä.

Vastuuvelan käsite ja määrääminen

Asetukset ja poikkeusluvat

13 §
Poikkeusluvat

Vakuutusvalvontavirasto voi yksittäisessä tapauksessa vakuutusyhtiön hakemuksesta erityisistä syistä antaa luvan siihen, että:

1) rinnakkaisvakuutustapauksessa 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toisen vakuutusyhtiön vastuulle kuuluva osa voidaan jättää yhtiön vastuuvelkaan ottamatta, vaikka suomalainen vakuutusyhtiö tai ulkomainen ETA-vakuutusyhtiö on selvitystilassa tai 25 luvun 9 §:ssä tarkoitetussa asemassa taikka jos mainittu toinen vakuutusyhtiö on ETA-alueen ulkopuolinen vakuutuslaitos; ja
2) vastuuvelan laskennassa käytettävä korko määritellään vastuuvelkaa kattavan omaisuuden tuottotason mukaan, jos vakuutussopimuksessa on määrätty, että vakuutuksen lisäedut määräytyvät juuri tämän omaisuuden tuoton mukaisesti; korko on tällöin valittava turvaavasti siten, ettei muiden ylijäämän jakoon osallisten vakuutusten lisäetujen taso vaarannu.

10 luku

Vastuuvelan kattaminen

1 §
Määritelmät
1) OECD-valtiolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön kuuluvaa valtiota;
2) velkasitoumuksella velkasitoumukseen perustuvaa lainasaamista ja muuta saamista sekä joukkovelkakirjalainaa ja muita raha- ja pääomamarkkinavälineitä, ei kuitenkaan osaketta, osuutta, johdannaissopimusta eikä sellaista sitoumusta, jolla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla sitoumuksilla; mitä tässä luvussa säädetään velkasitoumuksesta, koskee myös sille kertynyttä korkoa;
3) kiinteistöyhteisöllä yhteisöä, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on suoraan tai välillisesti omistaa ETA-valtiossa sijaitsevia kiinteistöjä tai rakennuksia vuokraoikeuksineen;
4) sijoitusrahastolla koti- tai ulkomaista yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa sijoitusrahastoa tai muuta yhteissijoitusyritystä;
5) luottolaitoksella ETA-valtiossa toimiluvan saanutta julkisen valvonnan alaista luottolaitosta;
6) julkisella kaupankäynnillä arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua julkista kaupankäyntiä ja siihen rinnastettavaa kaupankäyntiä muussa valtiossa; ja
7) vakuudettomalla velkasitoumuksella velkasitoumusta, johon ei liity vakuutta, joka 7―11 §:n mukaan voitaisiin sellaisenaan hyväksyä vastuuvelan katteeksi.

Vastuuvelan kattaminen

2 §
Vastuuvelan kattaminen ja luetteloiminen
Vakuutusyhtiön on katettava vastuuvelkansa ja luetteloitava vastuuvelan kate siten kuin tässä luvussa säädetään.
Vastuuvelkaa katettaessa ja tämän luvun säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon, millaista vakuutustoimintaa yhtiö harjoittaa, ja tämän mukaisesti huolehdittava katteeseen kuuluvien varojen varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta.
Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, vakuutusyhtiön on luetteloitava ne saatavat, joiden haltijoilla on velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) 1 tai 3 §:ssä tarkoitettu panttioikeuden tuottama tai muu etuoikeus vakuutusyhtiön omaisuuteen.

Vastuuvelan katteena olevan omaisuuden enimmäismäärät omaisuusryhmittäin

Vastuuvelan katetta koskevat muut edellytykset ja rajoitukset

3 §
Katettavan vastuuvelan määrä
1) annetun jälleenvakuutustoiminnan osalta jälleenvakuutuksenantajien vastuulla oleva osuus, joka saa olla yhteensä enintään 20 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä; sellaisten vahinkovakuutusluokkien osalta, joiden vastuuvelkaan sisältyy pääomitettuja eläkkeitä, voidaan yhden jälleenvakuuttajan osuutena vähentää enintään 10 prosenttia mainitun vakuutusluokan vastuuvelan kokonaismäärästä; jälleenvakuuttajan vastuulla olevaa osuutta ei kuitenkaan voida vähentää, jos jälleenvakuutuksenantaja on selvitystilassa tai konkurssissa taikka muutoin on todennäköistä, ettei jälleenvakuuttaja pysty vastaamaan sitoumuksistaan; Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä valvonnallisista syistä enintään 2 vuoden määräajaksi rajoittaa yksittäisen vakuutusyhtiön oikeutta vähentää annettua jälleenvakuutustoimintaa vastaavaa osuutta vastuuvelkaa katettaessa;
2) saatua jälleenvakuutustoimintaa vastaava osuus sitä vastaavien jälleenvakuutustalletesaamisten määrään saakka;
3) takautumisoikeuteen perustuvat saamiset;
4) niiden vakuutuksen kohteena olevien vahingoittuneiden esineiden arvo, joiden omistusoikeus siirtyy tai on siirtynyt vakuutusyhtiölle;
5) luottovakuutustoiminnan tunnettuihin vakuutustapahtumiin liittyvät yhtiön hallussa olevat vastavakuudet; sekä
6) vakuutusten hankinnasta aiheutuneet menot, jotka on aktivoitu taseen vastaaviin.

Vastuuvelan kattamista koskevien säännösten soveltaminen eräissä tapauksissa

4 §
Vastuuvelan katteeksi hyväksyttävät varat
Edellä 3 §:ssä tarkoitettu osa vastuuvelasta on katettava tässä pykälässä säädettyihin omaisuuslajeihin kuuluvin varoin.
Vastuuvelan katteena olevat varat on arvostettava käypään arvoon vähennettynä niitä hankittaessa syntyneillä veloilla ( katearvo ). Jos vakuutusyhtiön vastuuvelan katteena olevaan omaisuuteen kohdistuu 6 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu panttioikeuden tuottama tai muu etuoikeus, omaisuuden käyvästä arvosta on myös vähennettävä pantti- tai muun etuoikeuden käypä arvo.
1) joukkovelkakirjalainoja ja muita raha- ja pääomamarkkinavälineitä;
2) velkasitoumuksiin perustuvia laina- ja muita saamisia;
3) osakkeita ja muita tuotoltaan vaihtelevia omistusosuuksia sekä pääomalainoja ja muita sitoumuksia, joilla on huonompi etuoikeus kuin yhteisön muilla sitoumuksilla;
4) osuuksia sijoitusrahastoissa;
5) kiinteistöjä, rakennuksia vuokraoikeuksineen ja kiinteään omaisuuteen kohdistuvia sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuvia oikeuksia, kuten vuokra- ja käyttöoikeuksia, jotka on kirjattu erityisinä oikeuksina kiinteistörekisteriin, osakkeita ja osuuksia kiinteistöyhteisöissä; sekä rakennusaikaisia saamisia kiinteistöyhteisöltä, joka omistaa tässä kohdassa tarkoitettuja varoja ja jossa katteen haltijana olevalla vakuutusyhtiöllä on määräämisvalta;
6) muita arvopapereita;
7) ensi- ja jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia saamisia vakuutuksenottajilta, vakuutuksenantajilta ja vakuutusedustajilta; saatavat vakuutuksenottajilta ja vakuutusedustajilta voidaan hyväksyä vastuuvelan katteeksi vain, jos niiden erääntymisestä on kulunut enintään kolme kuukautta;
8) verotuksessa vahvistettuja verosaamisia ja muita saamisia valtioilta sekä muilta julkisyhteisöiltä;
9) saamisia takuurahastoilta;
10) muita kuin 5 kohdassa tarkoitettuja aineellisiin hyödykkeisiin luettavia varoja;
11) rahaa ja pankkisaamisia, talletuksia luottolaitoksissa ja muissa laitoksissa, joilla on oikeus vastaanottaa talletuksia; sekä
12) siirtosaamisia, kuten kertyneitä korkoja, kertyneitä vuokria ja muita tulojäämiä sekä menoennakoita.

Asetukset, määräykset ja poikkeusluvat

5 §
Vastuuvelan katetta koskevat rajoitukset ja edellytykset
Vastuuvelka voidaan kattaa ainoastaan 4 §:ssä luetelluilla varoilla. Näiden on kuuluttava johonkin 7―11 §:ssä lueteltuun omaisuusryhmään lukuun ottamatta johdannaissopimuksia, joista säädetään 15 §:ssä.
Vastuuvelka voidaan kattaa tiettyyn omaisuusryhmään kuuluvalla omaisuudella enintään 7―11 ja 15 §:ssä säädettyyn määrään saakka. Kuhunkin 7―11 §:ssä lueteltuun omaisuusryhmään kuuluvien varojen enimmäismäärä lasketaan 3 §:ssä tarkoitetusta vastuuvelan kokonaismäärästä.
Vastuuvelan katteena olevia varoja koskevista muista rajoituksista ja edellytyksistä säädetään 12―14 §:ssä, 15 §:n 2 ja 3 momentissa ja 16―20 §:ssä.
6 §
Katteen luetteloiminen ja kateluettelon liite sekä katteeseen kuuluvien varojen säilyttäminen
1) vastuuvelan kokonaismäärä, siitä tehtävät vähennykset sekä katettavan vastuuvelan määrä 3 §:n mukaisesti;
2) vastuuvelan kate ryhmiteltynä 7―11 ja 15 §:n mukaisesti; sekä
3) 12―20 §:n mukaisten edellytysten ja rajoitusten täyttyminen.
Katteeseen kuuluvia varoja koskevat asiakirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla katteenhaltijan, ETA-alueella toimiluvan saaneen toisen vakuutusyhtiön, luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen taikka rahastoyhtiön hallussa. Jos arvopaperi kuuluu arvo-osuusrekisteriin, rekisterin on oltava julkisessa valvonnassa ETA-alueella. OECD-valtiot ja muut valtiot rinnastetaan ETA-valtioihin 19 §:n 2 momentin mukaisesti myös katteeseen kuuluvien varojen säilyttämisen osalta.
1) 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut esineoikeuden alaiset saatavat; ja
2) omaisuus, johon 1 kohdassa tarkoitettu etuoikeus kohdistuu.
7 §
Velkasitoumukset, joista vastaa valtio, kunta, vakuutusyhtiö tai luottolaitos (koko määrä)
1) velkasitoumuksilla, joissa velallisena tai takaajana on ETA- tai OECD-valtio, Ahvenanmaan maakunta tai kansainvälinen yhteisö, jonka jäsenistä ainakin yksi on ETA- tai OECD-valtio;
2) velkasitoumuksilla, joissa velallisena tai takaajana on ETA-valtiossa sijaitseva kunta, kuntayhtymä, julkisyhteisönä toimiva seurakunta tai muu niihin rinnastettava alueellinen julkisyhteisö, jolla tai jonka jäsenillä on veronkanto-oikeus;
3) velkasitoumuksilla, joissa velallisena tai takaajana on luottolaitos taikka ETA-valtiossa toimiluvan saanut vakuutusyhtiö; tai
4) velkasitoumuksilla, joiden panttivakuutena on 3 kohdassa tarkoitetun vakuutusyhtiön antamia henkivakuutuksia enintään niiden takaisinostoarvoon saakka tai 1―3 kohdassa tarkoitettuja velkasitoumuksia.
8 §
Muut velkasitoumukset (50 %)
1) joissa velallisena on yhteisö, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa ja jonka osakkeilla käydään julkisesti kauppaa ETA-valtiossa;
2) joilla käydään julkisesti kauppaa ETA-valtiossa; tai
3) joiden panttivakuutena on tässä pykälässä tarkoitettuja velkasitoumuksia.
9 §
Osakkeet ja niihin rinnastettavat sijoitukset (50 %)
1) osakkeilla, osuuksilla ja muilla yhteisöjen liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, joilla käydään julkisesti kauppaa ETA-valtiossa lukuun ottamatta 8 §:ssä tarkoitettuja velkasitoumuksia;
2) osakkeilla, osuuksilla ja muilla yhteisön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla yhteisöissä, joilla on kotipaikka ETA-valtiossa lukuun ottamatta 8 §:ssä tarkoitettuja velkasitoumuksia;
3) edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ottamilla pääomalainoilla ja muilla sitoumuksilla, joilla on huonompi etuoikeus kuin yhteisön muilla sitoumuksilla; tai
4) velkasitoumuksilla, joiden panttivakuutena on tässä pykälässä tarkoitettuja arvopapereita.
10 §
Kiinteistöt ja niihin rinnastettavat sijoitukset (40 %)
1) ETA-valtiossa sijaitsevilla kiinteistöillä tai rakennuksilla vuokraoikeuksineen;
2) 4 §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitetuilla ETA-valtiossa sijaitseviin kiinteistöihin kohdistuvilla oikeuksilla;
3) osakkeilla ja osuuksilla kiinteistöyhteisöissä;
4) velkasitoumuksilla ja rakennusaikaisilla saamisilla kiinteistöyhteisöiltä, joissa katteen haltijana olevalla vakuutusyhtiöllä on määräämisvalta; sekä
5) velkasitoumuksilla, joiden vakuudeksi on voimassa kiinnitys ETA-valtiossa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen tai tällaiseen omaisuuteen kohdistuvaan 4 §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun oikeuteen taikka joiden panttivakuutena on mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettuja osakkeita tai osuuksia.
11 §
Muut sijoitukset (25 %)
Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa 25 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voidaan kattaa muilla kuin 7―10 §:ssä mainituilla varoilla.
1) ensi- ja jälleenvakuutusliikkeestä johtuvat saamiset vakuutuksenottajilta ja -antajilta sekä vakuutusedustajilta yhteensä 25 prosenttia, yksittäiseltä vakuutuksenottajalta tai -antajalta 5 prosenttia, vakuutusedustajilta yhteensä 5 prosenttia ja yksittäiseltä vakuutusedustajalta 1 prosentti;
2) verotuksessa vahvistetut tai muut vastaavat saamiset ETA-julkisyhteisöiltä yhteensä 25 prosenttia ja muulta yksittäiseltä julkisyhteisöltä kuin ETA-valtiolta yhteensä 10 prosenttia;
3) saamiset ETA-valtiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden takuurahastoilta yhteensä 3 prosenttia;
4) taseen siirto- ja muut saamiset yhteensä 5 prosenttia, joista yksi yksittäinen saaminen voi olla enintään 1 prosentti;
5) vakuutusyhtiön omassa hallussa olevat käteisvarat yhteensä 3 prosenttia;
6) velkasitoumukset, joiden vakuutena on kiinnitys ETA-valtiossa pidettävään alusrekisteriin merkittyyn alukseen, yhteensä 5 prosenttia ja yksittäisen aluksen osalta 2 prosenttia;
7) velkasitoumukset, joiden vakuutena on kiinnitys ETA-valtiossa pidettävään ilma-alusrekisteriin merkittyyn ilma-alukseen, yhteensä 5 prosenttia ja yksittäiseen ilma-aluksen osalta 2 prosenttia;
8) 12 §:n 3 momentissa tarkoitetut sijoitusrahastojen rahasto-osuudet yhteensä 25 prosenttia, joista sellaisia rahasto-osuuksia, joiden osuus vastuuvelan katteesta ylittää 2,5 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voi olla enintään 10 prosenttia; sekä
9) muut 4 §:ssä tarkoitetut varat 10 prosenttia.
12 §
Sijoitusrahastojen rahasto-osuudet
Osuudet sijoitusrahastoissa luetaan 7―11 §:ssä tarkoitettuihin omaisuusryhmiin ja lasketaan mukaan 7―11 §:ssä määrättyihin enimmäismääriin siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään.
Jos sijoitusrahaston varoista yli 70 prosenttia on sijoitettu yhteen 7―10 §:n mukaiseen omaisuusryhmään, luetaan rahasto-osuudet tähän omaisuusryhmään.
Muut kuin 2 momentissa tarkoitetut rahasto-osuudet luetaan 11 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitettuihin muihin sijoituksiin.
Poiketen siitä, mitä edellä 2 ja 3 momentissa säädetään, osuudet sijoitusrahastoissa, joilla on kotipaikka ETA-valtiossa ja joihin sovelletaan siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta rahastoyhtiöiden ja yksinkertaistettujen tarjousesitteiden sääntelemiseksi annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2001/107/EY sekä arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta yhteissijoitusyritysten sijoitusten osalta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2001/108/EY sopeutettua kansallista lainsäädäntöä luetaan kuitenkin 9 §:ssä tarkoitettuun omaisuusryhmään, jollei yli 70 prosenttia sijoitusrahaston varoista ole sijoitettu 7 tai 8 §:ssä tarkoitettuun omaisuusryhmään, jolloin tämän sijoitusrahaston rahasto-osuudet luetaan 7 tai 8 §:ssä tarkoitettuun omaisuusryhmään.
Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa 10 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voidaan sijoittaa yhteen sijoitusrahastoon. Jos kyse on 3 momentissa tarkoitetuista rahasto-osuuksista, yhteen sijoitusrahastoon voidaan sijoittaa enintään määrä, joka vastaa 5 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä.
13 §
Arvopaperit, joilla ei käydä julkisesti kauppaa
Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa 10 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voidaan kattaa osakkeilla, muilla osakkeisiin rinnastettavilla arvopapereilla ja sellaisilla sitoumuksilla, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla sitoumuksilla, tai joukkovelkakirjoilla, joilla ei käydä julkisesti kauppaa.
1) joukkovelkakirjoihin, joista 7 §:n 1―3 kohdan mukaan vastaa valtio, kunta, vakuutusyhtiö, luottolaitos tai muu niihin rinnastettava yhteisö; eikä
2) 10 §:ssä tarkoitettuihin sijoituksiin.
Tämän pykälän 1 momenttia ei myöskään sovelleta 12 §:ssä tarkoitettuihin sijoitusrahasto-osuuksiin, ellei kyseessä ole sijoitusrahasto, jonka varoista yli 70 prosenttia on sijoitettu muihin arvopapereihin, joilla ei käydä julkisesti kauppaa. Vaikka sijoitusrahaston varoista yli 70 prosenttia olisi sijoitettu arvopapereihin, joilla ei käydä julkista kauppaa, tämän pykälän 1 momenttia ei sovelleta, jos yli 70 prosenttia sijoitusrahaston varoista on sijoitettu 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuihin velkasitoumuksiin.
14 §
Vakuudettomat velkasitoumukset
Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa 5 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voidaan kattaa vakuudettomilla velkasitoumuksilla. Sijoituksella yhteen tässä pykälässä tarkoitettuun vakuudettomaan velkasitoumukseen tai useisiin saman velallisen antamiin vakuudettomiin velkasitoumuksiin voidaan kattaa enintään määrä, joka vastaa 1 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä.
1) velkasitoumuksiin, joissa 7 §:n 1―3 kohdan mukaan velallisena on valtio, kunta, vakuutusyhtiö, luottolaitos tai muu niihin rinnastettava yhteisö; eikä
2) joukkovelkakirjalainoihin ja muihin pääomamarkkinavälineisiin.
15 §
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimuksia voidaan käyttää vastuuvelan katteena, jos ne pienentävät sijoitusriskiä tai mahdollistavat sijoitusten tehokkaan hoidon.
Johdannaissopimusten kohde-etuuksien yhteismäärä voi olla enintään yhtä suuri kuin vastuuvelan katteeksi hyväksyttävien 8 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitettujen raha- ja pääomamarkkinavälineiden sekä osakkeiden ja osuuksien yhteismäärä.
Johdannaissopimukset on arvostettava varovaisesti.
16 §
Sijoitukset yhteen kiinteistöön
Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa 10 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voidaan kattaa sijoituksella yhteen kiinteistöön tai rakennukseen vuokraoikeuksineen taikka useaan niin lähellä toisiaan sijaitsevaan kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja rakennukseen, että niitä voidaan pitää yhtenä sijoituksena.
Tätä rajoitusta sovelletaan myös kaikkiin 4 §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin oikeuksiin tai saamisiin, jotka kohdistuvat yhteen tai useaan 1 momentin mukaisesti yhtenä sijoituksena pidettävään kiinteistöön tai rakennukseen vuokraoikeuksineen, sekä velkasitoumuksiin, joiden vakuudeksi on voimassa kiinnitys yhteen tai useaan 1 momentin mukaisesti yhtenä sijoituksena pidettävään kiinteistöön, rakennukseen vuokraoikeuksineen tai niihin kohdistuviin oikeuksiin.
17 §
Sijoitukset yhteen yhteisöön
1) tämän yhteisön osakkeisiin, muihin niihin rinnastettaviin arvopapereihin sekä sen pääomalainoihin;
2) saman velallisen antamiin velkasitoumuksiin; sekä
3) eri velallisten antamiin velkasitoumuksiin, joiden vakuutena on sijoituksia yhteen yhteisöön tai yhden yhteisön antama takaus tai takausvakuutus.
Sijoituksella sellaisiin yhden yhteisön osakkeisiin, muihin niihin rinnastettaviin arvopapereihin sekä sen pääomalainoihin, joilla ei käydä julkisesti kauppaa, voidaan kattaa enintään määrä, joka vastaa 2 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä.
Jos yhteisön osakkeilla käydään julkisesti kauppaa, vakuutusyhtiö voi korottaa 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen osuuden vastuuvelasta enintään 10 prosenttiin vastuuvelan kokonaismäärästä. Edellytyksenä korottamiselle on, että sellaiset sijoitukset yhteen yhteisöön, johon kuhunkin sijoitettu määrä vastaa vähintään 5 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, eivät yhteenlaskettuna saa ylittää määrää, joka vastaa 40 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä.
Velkasitoumuksiin, joissa velallisena tai takaajana on 7 §:n 2 kohdassa tarkoitettu yksittäinen kunta, kuntayhtymä, seurakunta tai muu alueellinen julkisyhteisö, vastuuvelasta voidaan tämän pykälän 1 momentin rajoituksen estämättä sijoittaa enintään määrä, joka vastaa 10 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä.
Jos tässä pykälässä tarkoitettuun velkasitoumukseen liittyy vakuus, joka 7―10 §:n mukaan voitaisiin sellaisenaan hyväksyä vastuuvelan katteeksi, velkasitoumusta ei vakuuden määrään saakka oteta huomioon tämän pykälän mukaisia enimmäisrajoja sovellettaessa.
1) velkasitoumuksiin, joissa velallisena tai takaajana on ETA- tai OECD-valtio, Ahvenanmaan maakunta tai sellainen kansainvälinen yhteisö, jonka jäsenistä ainakin yksi on ETA- tai OECD-valtio; eikä
2) 12 §:n mukaisiin osuuksiin sijoitusrahastoissa.
18 §
Valuuttariskin rajoittaminen
Vastuuvelka on katettava sen valuutan määräisin varoin, jossa vakuutusyhtiön on täytettävä vakuutussopimuksiin perustuvat sitoumuksensa.
Edellä 1 momentissa säädettyä ei sovelleta, jos vakuutusyhtiö sen mukaan olisi velvollinen pitämään varoja tiettynä valuuttana määrän, joka vastaa enintään 7 prosenttia muina valuuttoina olevista vastuuvelan katteeseen luetuista varoista.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, enintään 20 prosenttia tietyssä valuutassa täytettäviä sijoituksia vastaavan vastuuvelan katteesta saa olla muita varoja kuin tämän valuutan määräisiä tai varoja, jotka on suojattu valuuttakurssien muutoksilta.
ETA-valtion valuutassa täytettäviä sitoumuksia vastaava vastuuvelka voidaan kattaa myös euromääräisin varoin.
19 §
Vastuuvelan kattaminen ETA:n ulkopuolisilla sijoituksilla
Jos katettava vastuuvelka liittyy ETA-valtiossa sijaitseviin vakuutusriskeihin, myös vastuuvelan katteen on sijaittava ETA-valtiossa 2 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Jos katettava vastuuvelka liittyy ETA-valtiossa sijaitseviin vakuutusriskeihin, myös Euroopan talousalueeseen kuulumattomat OECD-valtiot rinnastetaan ETA-valtioon, jos kyse on 7―10 §:ssä ja 11 §:n 2 momentin 1, 8 ja 9 kohdassa tarkoitetuista sijoituksista. Näillä sijoituksilla voidaan kuitenkin kattaa enintään määrä, joka vastaa 10 prosenttia tässä momentissa tarkoitetun vastuuvelan kokonaismäärästä. Tämän rajoituksen piiriin ei kuitenkaan lasketa mukaan valtioiden ja niihin rinnastettavien yhteisöjen antamia tai takaamia velkasitoumuksia, joilla voidaan 7 §:n 1 kohdan mukaisesti kattaa vastuuvelan koko määrä.
Jos katettava vastuuvelka liittyy muussa OECD-valtiossa kuin ETA-valtiossa sijaitseviin vakuutusriskeihin, OECD-valtio rinnastetaan ETA-valtioon.
Jos katettava vastuuvelka liittyy muussa valtiossa kuin OECD-valtiossa sijaitseviin vakuutusriskeihin, OECD-valtiot ja valtio, jossa vakuutusriski sijaitsee, rinnastetaan ETA-valtioon.
Arvopaperin katsotaan sijaitsevan siinä valtiossa, jossa sen liikkeeseenlaskijalla on kotipaikka. Lisäksi arvopaperin katsotaan sijaitsevan ETA-valtiossa, jos sillä käydään julkista kauppaa jossain ETA-valtiossa.
Edellä 12 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin sovelletaan tämän pykälän 5 momenttia. Muiden 12 §:ssä tarkoitettujen sijoitusrahastojen katsotaan sijaitsevan ETA-valtiossa, jos rahastoyhtiöllä tai muulla sijoitusrahaston varoja hallinnoivalla yhteisöllä on kotipaikka ETA-valtiossa, ja jos sijoitusrahaston varoista yli 70 prosenttia on sijoitettu OECD-valtiossa sijaitseviin varoihin.
20 §
Tytäryhteisön osakkeet
1) tytäryhteisön tehtävänä on vakuutusyhtiön puolesta suoraan tai välillisesti omistaa 4 §:ssä tarkoitettuja varoja ( omistusyhteisö ); tai
2) tytäryhteisö on vakuutusyhtiön palveluyritys.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa vakuutusyhtiölle luvan lukea tilapäisesti katteeseen muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun tytäryhteisön osakkeet tai osuudet, jos osakkeet tai osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena ETA-valtiossa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee vastaavasti tytäryhteisölle annettua pääomalainaa.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun omistusyhteisön varat luetaan 7―19 §:ää sovellettaessa mukaan vakuutusyhtiön varoihin siinä suhteessa kuin vakuutusyhtiö omistaa tytäryhteisön osakkeita, jäsenosuuksia tai yhtiöosuuksia. Tällöin niihin sijoituksiin, jotka vakuutusyhtiö on tehnyt tytäryhteisöön, ei sovelleta 13 eikä 17 §:ää.
21 §
Jälleenvakuutusyhtiön vastuuvelan kattaminen
Jälleenvakuutusyhtiön on katettava vastuuvelkansa siten kuin 2 §:n 2 momentissa säädetään ja luetteloitava vastuuvelan kate. Jälleenvakuutuksesta ja neuvoston direktiivien 73/239/ETY ja 92/49/ETY sekä direktiivien 98/78/EY ja 2002/83/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/68/EY 2 artiklan 1 kohdan p alakohdassa tarkoitetulta erillisyhtiöltä olevalla saatavalla voidaan kattaa jälleenvakuutusyhtiön katettavasta vastuuvelasta enintään 11 §:n 2 momentin 9 kohdassa säädetty määrä. Jälleenvakuutusyhtiöihin ei sovelleta muita tämän luvun säännöksiä.
22 §
Sijoitussidonnaiset vakuutukset
Vakuutusluokista annetun lain 15 §:ssä tarkoitettujen sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka on katettava siten kuin tässä pykälässä ja 4 §:ssä säädetään.
Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka on katettava vähintään 95 prosenttisesti näiden vakuutusten arvonkehityksen määrääviin sijoituskohteisiin kuuluvin varoin. Sijoitussidonnaisen vakuutuksen arvonkehityksen määrääviin sijoituskohteisiin saa kuulua edellä 4 §:n mukaisia omaisuuseriä edellyttäen, että mainituille omaisuuserille voidaan jatkuvasti määrittää arvo ja että omaisuuserät voidaan muuttaa rahaksi vakuutuksen sopimusehtojen mukaisesti. Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteeseen ei kuitenkaan saa kuulua vakuutusyhtiön omia osakkeita tai osuuksia.
Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan kate on eriytettävä vakuutuksenantajan muun vastuuvelan katteesta. Vastuuvelan kate on luetteloitava ja säilytettävä noudattaen mitä 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Jos sijoitussidonnaiseen vakuutukseen sisältyy sijoitetun pääoman säilymistä koskeva vakuutusyhtiön antama lupaus tai muu yhtiön takaama etuus, kyseisestä lupauksesta tai etuudesta johtuvan vastuuvelan lisäys on katettava noudattaen 3―20 §:n säännöksiä. Tämän momentin mukaiseen vastuuvelan lisäyksen katteeseen ei sovelleta 3 momenttia.
23 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
1) että tietyt 4 §:n mukaiset katteeseen hyväksyttävät varat arvostetaan niiden käyvästä arvosta poikkeavasti, jos se on omaisuuslajin luonteeseen liittyvän käyvän arvon suuren vaihtelun vuoksi tai muusta vastaavasta erityisestä syystä välttämätöntä; sekä
2) 11 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettujen varojen osalta vastuuvelan katteeksi hyväksyttävistä varoista, jos se on näiden varojen erityisen riskillisyyden vuoksi välttämätöntä.
24 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
1) 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaisen kateluettelon muodosta ja säilyttämisestä, omaisuuserien merkitsemisestä sekä laatimis- ja merkitsemisajankohdista;
2) muun yhteisön rinnastamisesta 7 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun luottolaitokseen tai vakuutusyhtiöön, mikäli rinnastettavan yhteisön vastuunkantokykyä voidaan pitää vastaavana;
3) johdannaissopimusten käyttämisestä vastuuvelan katteena 15 §:n mukaisesti; sekä
4) 22 §:ssä tarkoitettujen sijoitussidonnaisten vakuutusten sijoitusriskin seurannasta.
25 §
Poikkeusluvat
1) antaa luvan siihen, että 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu jälleenvakuutuksenantajien vastuulla oleva osuus annetun jälleenvakuutustoiminnan osalta saa olla yhteensä enintään 100 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä;
2) antaa luvan vähentää 3 §:n 1 kohdan kiellosta huolimatta selvitystilassa tai konkurssissa olevan taikka muutoin todennäköisesti sitoumuksistaan vastaamaan kykenemättömän jälleenvakuutuksenantajan osuus vastuuvelan kokonaismäärästä Vakuutusvalvontaviraston vahvistamaan määrään saakka, joka ei voi olla enempää kuin 20 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä;
3) antaa luvan vähentää muita kuin 3 §:ssä tarkoitettuja omaisuuseriä vastuuvelan kokonaismäärästä, jos vähennettävät omaisuuserät ovat tosiasiassa jonkun muun kuin vakuutusyhtiön vastuulla vastaavalla tavalla kuin 3 §:ssä luetellut omaisuuserät;
4) hyväksyä vastuuvelan katteeksi yksittäisiä omaisuuseriä, jotka eivät kuulu 4 §:ssä lueteltuihin omaisuuslajeihin, mutta ovat riskiltään samankaltaisia; sekä
5) korottaa 14 §:n mukaisia enimmäismääriä vakuudettomien velkasitoumusten osalta enintään 8 prosenttiin ja yhden vakuudettoman velkasitoumuksen tai useiden saman velallisen antamien vakuudettomien velkasitoumusten osalta enintään 2 prosenttiin vastuuvelan kokonaismäärästä.

11 luku

Toimintapääoma ja takuumäärä

1 §
Vakuutusyhtiön toimintapääoma
Vakuutusyhtiön toimintapääomalla tarkoitetaan määrää, jolla vakuutusyhtiön varojen on katsottava ylittävän yhtiön velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset siten kuin 2―6 §:ssä säädetään.
Vakuutusyhtiön on täytettävä jatkuvasti tämän luvun mukaiset toimintapääomavaatimukset.

Toimintapääoma

2 §
Toimintapääomaan luettavat erät
1) 4 §:ssä säädetyin rajoituksin maksettu osakepääoma tai maksettu pohjarahasto ja takuupääoma;
2) 4 §:ssä säädetyin rajoituksin yhtiön hakemuksesta, Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja kun 25 prosenttia osakepääomasta tai pohjarahaston ja takuupääoman yhteismäärästä on maksettu, puolet maksamatta olevasta osakepääoman määrästä tai pohjarahaston ja takuupääoman yhteismäärästä;
3) sidotun ja vapaan oman pääoman rahastot;
4) tilikauden ja edellisten tilikausien voitto;
5) kirjanpitolain 5 luvun 12 §:n 1 momentin nojalla taseeseen merkitty poistoero ja saman luvun 15 §:ssä tarkoitetut vapaaehtoiset varaukset;
6) taseen omaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen positiivinen erotus siltä osin kuin sitä ei voida pitää luonteeltaan poikkeuksellisena;
7) yhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella, 3 §:ssä säädetyin ehdoin ja 4 §:ssä säädetyin rajoituksin, täysin maksettu pääoma yhtiön vähintään viideksi vuodeksi tai vähintään viiden vuoden irtisanomisajalla ottamasta pääomalainasta;
8) 4 §:ssä säädetyin rajoituksin toiminnassa olevan keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön 14 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu kyseiseksi tilikaudeksi määrättävissä oleva lisämaksu, josta voidaan kuitenkin ottaa huomioon korkeintaan puolet enimmäismaksujen ja perittyjen maksujen erotuksesta;
9) henkivakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella yhtiön noudattamien kustannuskuormitusperusteiden mahdollistama määrä vakuutusten hankintamenoja, viraston hyväksymällä tavalla arvioituina ja siltä osin kuin niitä ei ole vähennetty vakuutusmaksuvastuusta tai aktivoitu taseen vastaaviin; sekä
10) yhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella muut edellä esitettyihin eriin rinnastettavat erät.

Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärä

Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärä

3 §
Pääomalainaa koskevat erityiset ehdot
1) muussa tapauksessa kuin vakuutusyhtiön purkautuessa tai konkurssissa lainan pääoma saadaan palauttaa edellyttäen, että yhtiö pääoman palauttamisen jälkeen täyttää tämän luvun mukaiset vakavaraisuusvaatimukset;
2) lainasopimus ei saa sisältää määräystä, jonka mukaan muissa oloissa kuin vakuutusyhtiötä purettaessa tai konkurssissa velka on maksettava takaisin ennen sovittua eräpäivää; ja
3) lainasopimusta voidaan muuttaa vain vakuutusyhtiön hakemuksesta Vakuutusvalvontaviraston luvalla.

Jälleenvakuutusyhtiön toimintapääomanvähimmäismäärä

4 §
Toimintapääomaan luettavia eriä koskevat rajoitukset
1) 2 §:n 7 kohdassa tarkoitetut pääomalainat; ja
2) 2 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut, sellaiset osakeyhtiölain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut osakkeet, joiden oikeus jako-osattomaan hyvitykseen muodostuu tilikausittain ja siirtyy maksettavaksi sellaisten tilikausien osalta, joilta yhtiön tilinpäätös ei osoita voitonjakokelpoisia varoja, seuraavan voitonjakokelpoisia varoja osoittavan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.
Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua maksamatta olevaa määrää saa lukea toimintapääomaan enintään määrän, joka vastaa 50 prosenttia toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi.
Edellä 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettua lisämaksua saa lukea toimintapääomaan enintään määrän, joka vastaa 50 prosenttia toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi.
Edellä 1 momentissa luetelluista eristä 1 kohtaan sisältyviä määräajaksi otettuja pääomalainoja ja sellaisia 2 kohtaan sisältyviä osakkeita, joita koskee osakeyhtiölain 15 luvun 10 §:ssä tarkoitettu yhtiöjärjestyksen lunastusmääräys, saa yhteensä lukea toimintapääomaan enintään määrän, joka vastaa 25 prosenttia toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi. Toimintapääomaan luettavaa pääomalainojen määrää vähennetään tasaisesti kultakin alkavalta vuodelta, jos lainan jäljellä oleva laina-aika on vähemmän kuin viisi vuotta.
5 §
Toimintapääomasta vähennettävät erät
1) tilikauden ja edellisten tilikausien tappio;
2) taseen omaisuuden kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen positiivinen erotus;
3) voitonjakona jaettavaksi esitetty osa yhtiön vapaasta omasta pääomasta;
4) vakuutuksen hankintamenojen tuloslaskelmaan kuluksi merkitsemättä jätetty osuus siltä osin kuin se ylittää yhtiön kustannuskuormitusperusteiden mahdollistaman määrän;
5) aineettomien hyödykkeiden hankinnasta tuloslaskelmaan kuluksi merkitsemättä jätetty osuus;
6) jos yhtiön korvausvastuuta laskettaessa käytetään vahinkovakuutustoiminnan osalta korkoutusta, ilman korkoutusta lasketun korvausvastuun ja korkoutetun korvausvastuun erotus muiden kuin eläkevastuiden sekä vahinkovakuutusluokkien 1 ja 2 osalta;
7) kaikki sellaiset taseeseen merkitsemättömät velkoihin rinnastettavat erät, joiden suoritusvelvollisuutta on pidettävä todennäköisenä;
8) vieraasta sitoumuksesta annetut pantit ja kiinnitykset;
9) johdannaissopimuksista vakuutusyhtiölle koituva mahdollinen enimmäistappio; sekä
10) yhtiön omistaman luotto- tai rahoituslaitoksen ja toisen vakuutusyhtiön osakkeiden, osuuksien, vastuudebentuurien, pääomalainojen ja muiden omaan pääomaan rinnastettavien erien käypä arvo, jollei yhtiöön sovelleta 26 luvussa tarkoitettua valvontaa, ja yhtiön omistukset täyttävät 26 luvussa tarkoitetun omistusyhteyden määritelmän taikka vaihtoehtoisesti vähentämiseen voidaan soveltaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta erikseen säädettyä vähennys- ja yhteenlaskumenetelmää.

Takuumäärä

6 §
Vakuutusvalvontaviraston toimivaltuudet
Vakuutusvalvontavirasto voi vaatia, että 2 §:ssä tarkoitettujen toimintapääomaan sisältyvien erien arvoa alennetaan 24 §:n mukaista laskelmaa laadittaessa erityisesti silloin, kun näiden erien markkina-arvossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohdan ja laadinta-ajankohdan välillä.
Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä joko osittain tai kokonaan kieltää vakuutusyhtiötä lukemasta 2 §:n 6 ja 8 kohdassa tarkoitettuja eriä osaksi yhtiön toimintapääomaa.

Toimenpiteet ja valvonta

Asetukset ja määräykset

7 §
Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän laskeminen
Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärä on 8, 9 tai 11 §:ssä tarkoitettujen laskelmien tuloksista suurin.
Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman on kuitenkin aina oltava vähintään 19 §:n 2 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän suuruinen.
Jälleenvakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärästä säädetään 18 §:ssä.
8 §
Vakuutusmaksutuloon perustuva laskelma
Yhtiön viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulosta lasketaan yhteen 18 prosenttia ensimmäisestä 53 100 000 eurosta ja 16 prosenttia sen yli menevästä osasta. Tämä tulos kerrotaan suhdeluvulla, josta säädetään 10 §:ssä.
Edellä 1 momentissa esitetyssä laskelmassa vakuutusluokkien 11, 12 ja 13 vakuutusmaksutuloa korotetaan 50 prosenttia sekä ensivakuutus- että jälleenvakuutustoiminnan osalta. Tarvittaessa voidaan käyttää tilastollisia menetelmiä maksutulon kohdentamiseksi näihin luokkiin.
Jos yhtiön viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutuotto on suurempi kuin vakuutusmaksutulo, tehdään 2 ja 3 momentin mukainen laskelma käyttäen vakuutusmaksutulon sijasta vakuutusmaksutuottoa.
9 §
Korvauskuluihin perustuva laskelma
Yhtiön kolmen viimeksi kuluneen tilikauden korvauskulujen keskiarvosta lasketaan yhteen 26 prosenttia ensimmäisestä 37 200 000 eurosta ja 23 prosenttia sen ylimenevästä osasta. Näin saatu tulos kerrotaan suhdeluvulla, josta säädetään 10 §:ssä.
Jos vakuutukset ovat pääasiassa luotto-, myrsky-, raesade- tai hallavakuutuksia, 1 momentissa mainittu korvauskulujen keskiarvo lasketaan seitsemältä viimeksi kuluneelta tilikaudelta.
Edellä 1 momentissa olevassa laskelmassa vakuutusluokkien 11, 12 ja 13 korvauskuluja korotetaan 50 prosenttia sekä ensivakuutus- että jälleenvakuutustoiminnan osalta. Tarvittaessa voidaan käyttää tilastollisia menetelmiä korvauskulujen kohdentamiseksi näihin luokkiin.
10 §
Jälleenvakuutuksen vaikutus vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärään
Edellä 8 §:n 1 momentissa ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu suhdeluku saadaan vertaamalla kolmen viimeksi kuluneen tilikauden omalle vastuulle jäävää korvauskulua vastaavaan korvauskuluun ennen jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5.
Jos jälleenvakuutussopimusten luonne tai laatu on muuttunut merkittävästi viimeksi kuluneesta tilikaudesta taikka jälleenvakuutussopimuksissa ei tapahdu todellista riskinsiirtoa tai se on vähäistä, voi Vakuutusvalvontavirasto vaatia, että vahinkovakuutusyhtiö käyttää toimintapääoman vähimmäismäärää laskiessaan 1 momentissa tarkoitettua suurempaa suhdelukua kuin mitä saadaan 1 momentin perusteella.
11 §
Korvausvastuun määrään suhteutettu toimintapääoman vähimmäismäärä
Jos 7 §:ssä tarkoitettu 8 tai 9 §:n mukaisesti määräytyvä toimintapääoman vähimmäismäärä on pienempi kuin edeltävän vuoden toimintapääoman vähimmäismäärä, on toimintapääoman vähimmäismäärän oltava vähintään edeltävän vuoden toimintapääoman vähimmäismäärä kerrottuna suhdeluvulla, joka saadaan, kun tilikauden lopun omalla vastuulla oleva korvausvastuu jaetaan tilikauden alun omalla vastuulla olevalla korvausvastuulla. Tämä suhdeluku ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 1.
12 §
Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän laskeminen
Henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärä määräytyy laskemalla yhteen 13―16 §:n mukaisesti eri vakuutusluokkien osalta lasketut toimintapääoman vähimmäismäärät.
Toimintapääoman on kuitenkin aina oltava vähintään 20 §:n 2 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän suuruinen.
13 §
Henkivakuutusluokkien 1 ja 2 osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä
Lukuun ottamatta vakuutusluokista annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vakuutuksia, henkivakuutusluokkaan 1 ja 2 kuuluvien vakuutusten osalta toimintapääoman vähimmäismäärään luettava osuus saadaan laskemalla yhteen tämän pykälän 2 ja 3 momentin mukaiset määrät.
Vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summasta viimeksi kuluneen tilikauden lopussa lasketaan 4 prosentin osuus ja saatu tulos kerrotaan 17 §:ssä tarkoitetulla suhdeluvulla.
Vakuutusten, joiden riskisumma on nollaa suurempi, riskisummasta viimeksi kuluneen tilikauden lopussa lasketaan 0,3 prosentin osuus. Korkeintaan kolmeksi vuodeksi otetussa kuolemanvaravakuutuksessa osuus on edellä mainitun 0,3 prosentin sijasta kuitenkin 0,1 prosenttia ja, jos vakuutus on otettu useammaksi kuin kolmeksi mutta enintään viideksi vuodeksi, osuus on 0,15 prosenttia. Saatu tulos kerrotaan 17 §:ssä tarkoitetulla suhdeluvulla.
14 §
Henkivakuutusluokan 3 osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä
Henkivakuutusluokkaan 3 kuuluvien vakuutusten osalta toimintapääoman vähimmäismäärään luettava osuus saadaan laskemalla yhteen 2―5 momentin mukaiset määrät.
Jos vakuutusyhtiö vastaa sijoitusriskistä, vakuutusten vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summasta viimeksi kuluneen tilikauden lopussa lasketaan 4 prosentin osuus, ja saatu tulos kerrotaan 17 §:ssä tarkoitetulla suhdeluvulla.
Jos vakuutusyhtiö ei vastaa sijoitusriskistä eikä vakuutusyhtiöllä ole oikeutta muuttaa hallintokulujen kattamiseksi tarkoitettuja kuormituksia viiden vuoden kuluessa, vakuutusten vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summasta viimeksi kuluneen tilikauden lupussa lasketaan 1 prosentin osuus, ja saatu tulos kerrotaan 17 §:ssä tarkoitetulla suhdeluvulla.
Vakuutusten, joiden riskisumma on nollaa suurempi, riskisummasta viimeksi kuluneen tilikauden lopussa lasketaan 0,3 prosentin osuus, ja saatu tulos kerrotaan 17 §:ssä tarkoitetulla suhdeluvulla.
Jos vakuutusyhtiö ei vastaa sijoitusriskistä ja vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa hallintokulujen kattamiseksi tarkoitettuja kuormituksia viiden vuoden kuluessa, vakuutusten viimeksi kuluneen tilikauden hallintokuluista lasketaan 25 prosentin osuus.
15 §
Henkivakuutusluokan 6 osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä
Henkivakuutusluokkaan 6 kuuluvien vakuutusten osalta toimintapääoman vähimmäismäärään luettava osuus saadaan laskemalla 4 prosenttia sellaisten vakuutusten vakuutusmaksuvastuun määrästä viimeksi kuluneen tilikauden lopussa, joissa vakuutusyhtiö vastaa sijoitusriskistä. Näin saatu tulos kerrotaan 17 §:ssä tarkoitetulla suhdeluvulla. Jos vakuutusyhtiö ei vastaa sijoitusriskistä, vakuutuksiin sovelletaan, mitä henkivakuutusluokkaan 3 kuuluvista vakuutuksista 14 §:ssä säädetään.
16 §
Eräiden muiden vakuutusten osuus toimintapääoman vähimmäismäärästä
Vakuutusluokista annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vakuutusten, vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvien vakuutusten sekä jälleenvakuutuksen osalta toimintapääoman vähimmäismäärään luettava osuus määräytyy siten kuin tämän luvun 7 §:n 1 momentissa säädetään vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärästä.
17 §
Jälleenvakuutuksen vaikutus henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärään
Edellä 13 §:n 2 momentissa, 14 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 15 §:ssä tarkoitettu suhdeluku saadaan vertaamalla kyseisen vakuutusryhmän viimeksi kuluneen tilikauden omalla vastuulla olevaa vakuutusmaksuvastuun ja alkaneiden eläkkeiden korvausvastuun summaa vastaavaan summaan ennen jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,85.
Edellä 13 §:n 3 momentissa sekä 14 §:n 4 momentissa tarkoitettu suhdeluku saadaan vertaamalla kyseisen vakuutusryhmän viimeksi kuluneen tilikauden kyseessä olevien vakuutusten omalla vastuulla olevaa riskisummaa vastaavaan riskisummaan ennen jälleenvakuuttajien osuuden vähentämistä. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5.
Jos jälleenvakuutussopimusten luonne tai laatu on muuttunut merkittävästi viimeksi kuluneesta tilikaudesta taikka jälleenvakuutussopimuksissa ei tapahdu todellista riskinsiirtoa tai se on vähäistä, voi Vakuutusvalvontavirasto vaatia, että henkivakuutusyhtiö käyttää toimintapääoman vähimmäismäärää laskiessaan suurempia suhdelukuja kuin mitä saadaan 1 ja 2 momentin perusteella.
18 §
Jälleenvakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän laskeminen
Jälleenvakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärä on 8, 9 tai 11 §:ssä tarkoitettujen laskelmien tuloksista suurin.
Jälleenvakuutuskytkösyhtiön toimintapääoman on kuitenkin aina oltava vähintään 21 §:n 2 momentin ja muun jälleenvakuutusyhtiön toimintapääoman vastaavasti 21 §:n 3 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän suuruinen.
19 §
Ensivakuutustoimintaa harjoittavan vahinkovakuutusyhtiön takuumäärä
Vahinkovakuutusyhtiön takuumäärän muodostaa yksi kolmasosa 7 §:n mukaisesti määräytyvästä toimintapääoman vähimmäismäärästä.
1) 3 200 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkiin 10―15 tai tulevan jälleenvakuutuksen osuus yhtiön vakuutusmaksutulon kokonaismäärästä tai vastuuvelan kokonaismäärästä on yli kymmenen prosenttia taikka jälleenvakuutusmaksutulon määrä on yli 50 000 000 euroa; ja
2) 2 200 000 euroa muissa tapauksissa.
20 §
Ensivakuutustoimintaa harjoittavan henkivakuutusyhtiön takuumäärä
Henkivakuutusyhtiön takuumäärän muodostaa yksi kolmasosa 12 §:n mukaan määräytyvästä toimintapääoman vähimmäismäärästä.
Takuumäärän on oltava vähintään 3 200 000 euroa.
21 §
Jälleenvakuutusyhtiön takuumäärä
Jälleenvakuutusyhtiön takuumäärän muodostaa yksi kolmasosa 18 §:n mukaisesti määräytyvästä toimintapääoman vähimmäismäärästä.
Jälleenvakuutuskytkösyhtiön takuumäärän on oltava vähintään 1 000 000 euroa.
Muun jälleenvakuutusyhtiön kuin kytkösyhtiön takuumäärän on oltava vähintään 3 200 000 euroa.
22 §
Takuumäärän muodostuminen
Vakuutusyhtiön toimintapääomasta on 19―21 §:n mukaista takuumäärää vastaavan määrän muodostuttava 2 §:n 1 ja 3―7 kohdassa tarkoitetuista eristä, joista on vähennetty 5 §:ssä tarkoitetut erät.
23 §
Toimintapääomalaskelma
Vakuutusyhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle laskelma toimintapääomaa koskevien vaatimusten täyttymisestä.
24 §
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatiminen
Jos voidaan olettaa, että vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 19 §:n mukainen takuumäärä, henkivakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 20 §:n mukainen takuumäärä, jälleenvakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 21 §:n mukainen takuumäärä tai työeläkevakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin puolet työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain 17 §:n mukaisesta toimintapääoman vähimmäismäärästä, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, sekä annettava ne tilintarkastajille tarkastettaviksi. Tällöin on noudatettava, mitä tämän lain 8 luvussa säädetään tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä tilintarkastuslaissa tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös ja toimintakertomus.
Jollei hallitus ja toimitusjohtaja ole tehnyt 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, Vakuutusvalvontaviraston tulee kehottaa hallitusta ja toimitusjohtajaa viivytyksettä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tarkastettaviksi. Jollei kehotusta noudateta, on virastolla oikeus laadituttaa tilinpäätös ja toimintakertomus ja antaa ne tilintarkastajien tarkastettaviksi.
25 §
Taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma
Vahinkovakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 7 §:n mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, tai henkivakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 12 §:n mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, taikka jälleenvakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 18 §:n mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.
Jos Vakuutusvalvontavirasto muutoin katsoo vakuutusyhtiön vakuutettujen etujen olevan vaarassa, virasto voi vaatia yhtiötä toimittamaan viraston hyväksyttäväksi yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman.
Osana 1 ja 2 momentissa tarkoitettua taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmaa Vakuutusvalvontavirasto voi korottaa vakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärävaatimusta sen varmistamiseksi, että vakuutusyhtiö pystyy täyttämään toimintapääomavaatimukset tulevaisuudessa.
26 §
Lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma
Sen lisäksi, mitä 24 §:ssä säädetään, vahinkovakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 19 §:n mukainen takuumäärä, henkivakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 20 §:n mukainen takuumäärä, tai jälleenvakuutusyhtiön, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 21 §:n mukainen takuumäärä, on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma.
27 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää, että 8 ja 9 §:ssä tarkoitetuissa laskelmissa jälleenvakuutuksen osalta tehdään 8 §:n 2 momentissa ja 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua korotusta vastaava korotus myös muihin vakuutusluokkiin kuin luokkiin 11, 12 ja 13, edellyttäen, että Euroopan yhteisöjen komissio päätöksellään edellyttää tällaisen korotuksen tekemistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan muuttaa tässä luvussa säädettyjä euromääriä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) julkaiseman Euroopan kuluttajahintaindeksin muutosten perusteella. Tarkistettu euromäärä pyöristetään ylöspäin lähimpään täyteen 100 000 euroon.
28 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
1) toimintapääomaan 2―5 §:n mukaan luettavista ja siitä vähennettävistä eristä;
2) 23 §:ssä tarkoitetun toimintapääomaa koskevien vaatimusten täyttämistä koskevien laskelmien laatimisesta ja toimittamisen ajankohdista; ja
3) 25―26 §:ssä ja työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuissa suunnitelmissa annettavista tiedoista.

12 luku

Vakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoiva valvonta

1 §
Määritelmät
Henkivakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoivalla valvonnalla tarkoitetaan valvontaa, jolla Vakuutusvalvontavirasto arvioi henkivakuutusyhtiön riskiasemaa testaamalla yhtiön laajennetun toimintapääoman riittävyyttä.
1) lisäämällä toimintapääomaan 11 luvun 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettu pääomalaina markkinaehtoisesti arvostettuna siltä osin kuin sitä ei ole sisällytetty toimintapääomaan; tällöin on otettava huomioon pääomalainan ehdot;
2) lisäämällä taseeseen merkitty vastuuvelka vähennettynä vakuutussopimuksista johtuvista suorituksista ja muista menoista sekä tulevista vakuutusmaksuista muodostuvien odotettujen kassavirtojen markkinaehtoisella pääoma-arvolla, jota laskettaessa otetaan huomioon vakuutuksiin liittyvät takuut ja optiot sekä vakuutussopimuksessa annettu oikeus vakuutusten tuottaman ylijäämän perusteella mahdollisesti annettaviin lisäetuihin ( markkinaehtoinen vastuuvelka ); sekä
3) vähentämällä vakuutusyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (522/2008) 17 §:ssä tarkoitettu osuus henkivakuutusyhtiön tulevasta ylijäämästä.

Henkivakuutus

Vahinkovakuutus

2 §
Henkivakuutusyhtiön riskiaseman testaaminen
Henkivakuutusyhtiön riskiasemaa mitataan perusvaatimustestillä ja jatkuvuusvaatimustestillä. Perusvaatimustestillä mitataan yhtiön kykyä vastata vakuutussopimusten mukaisista eduista myöntämättä uusia harkinnanvaraisia lisäetuja ja jatkuvuusvaatimustestillä yhtiön kykyä noudattaa 13 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kohtuusperiaatetta. Testit tehdään olettaen, että yhtiö jatkaa toimintaansa testin tekemishetkellä vallinneella riskitasolla. Testeissä on otettava huomioon yhtiön vakuutustekniset riskit, sijoituksiin ja vastuuvelkaan liittyvät markkinariskit sekä yhtiön vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit.

Asetukset, määräykset ja poikkeusluvat

3 §
Laskuperusteet
Henkivakuutusyhtiöllä on oltava laskuperusteet laajennetun toimintapääoman, perusvaatimustestin ja jatkuvuusvaatimustestin laskemista varten.
4 §
Riskeihin liittyvät pääomavaatimukset
Kutakin 2 §:ssä mainittua riskiä varten määrätään pääomavaatimus tämän pykälän 2―5 momentissa säädetyllä tavalla.
Vakuutustekniseen riskin liittyvän pääomavaatimuksen arvioinnissa otetaan huomioon vakuutukseen liittyvät biometriset riskit, vakuutussopimuksen keskeytymiseen liittyvät riskit ja liikekuluriskit.
Sijoituksiin ja vastuuvelkaan liittyvän markkinariskin pääomavaatimus lasketaan ottamalla huomioon, miten paljon laajennettu toimintapääoma muuttuu korkokäyrän, osakkeisiin, kiinteistöihin ja hyödykkeisiin liittyvien sijoitusten arvojen sekä valuuttakurssien yhden vuoden aikana tapahtuvaksi arvioitujen muutosten johdosta. Pääomavaatimuksena on laajennetussa toimintapääomassa tapahtuvien muutosten neliöiden summan neliöjuuri.
Vastapuoliriskiin liittyvän pääomavaatimuksen arvioinnissa otetaan huomioon joukkovelkakirjalainat, rahamarkkinavälineet, vakioimattomat johdannaissopimukset sekä jälleenvakuutussopimusten nettopositiot. Arviointi perustuu luottoluokituksiin ja luokkiin liittyviin riskikertoimiin.
Operatiiviseen riskiin liittyvän pääomavaatimuksen arvioinnissa otetaan huomioon vakuutusten merkitsemiseen, varojen sijoittamiseen ja vastuiden arviointiin liittyvät operatiiviset riskit.
5 §
Laajennetun toimintapääoman riittävyyden testaaminen
Henkivakuutusyhtiön jatkuvuusvaatimustestin mukainen pääomavaatimus on 4 §:n 2―5 momentissa määritellyillä tavoilla laskettujen pääomavaatimusten neliöiden summan neliöjuuri. Jatkuvuusvaatimustesti tehdään vertaamalla jatkuvuustestin mukaista pääomavaatimusta laajennettuun toimintapääomaan.
Henkivakuutusyhtiön perusvaatimustestin mukainen pääomavaatimus vastaa edellä 1 momentissa säädettyä, kuitenkin olettaen, että yhtiö ei myönnä harkinnanvaraisia lisäetuja. Tämän jälkeen perusvaatimustesti tehdään vertaamalla perusvaatimustestin mukaista pääomavaatimusta laajennettuun toimintapääomaan, johon on lisätty markkinaehtoiseen vastuuvelkaan liittyvät harkinnanvaraiset lisäedut ja tämän lisäyksen muutosvaikutus jäljellä olevaan markkinaehtoiseen vastuuvelkaan.
Ennakoivaa valvontaa varten henkivakuutusyhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle neljännesvuosittain 1 ja 2 momentin mukaisten testien tulokset.
Henkivakuutusyhtiön on jatkuvasti täytettävä 2 momentissa tarkoitetun perusvaatimustestin mukainen pääomavaatimus.
6 §
Valvontatoimenpiteet
Jos henkivakuutusyhtiön perusvaatimustestiä varten laskettu laajennettu toimintapääoma alittaa sille 5 §:n 2 momentin mukaan lasketun perusvaatimustestin mukaisen pääomavaatimuksen, yhtiön on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi suunnitelma vakavaraisuusasemansa palauttamiseksi sellaiselle tasolle, että perusvaatimustestiä varten laskettu laajennettu toimintapääoma täyttää sille asetetun vaatimuksen. Jos Vakuutusvalvontavirasto ei hyväksy suunnitelmaa tai yhtiö ei kykene sille asetetussa määräajassa toteuttamaan suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, Vakuutusvalvontavirasto voi ryhtyä 25 luvun 5 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin yhtiötä kohtaan.
Jos henkivakuutusyhtiön jatkuvuusvaatimustestiä varten laskettu laajennettu toimintapääoma alittaa sille 5 §:n 1 momentin mukaan lasketun jatkuvuustestin mukaisen pääomavaatimuksen, yhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle yksityiskohtainen selvitys vakavaraisuusasemastaan ja arvio sen kehityksestä.
7 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään 4 §:ssä määriteltyjen vakuutusteknisten riskien, operatiivisten riskien ja vastapuoliriskin laskentakaavoista.
8 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset markkinariskiin liittyvän pääomavaatimuksen laskemisessa käytettävästä sijoitusten jaosta eri riskitekijöiden perusteella ja eri riskitekijöihin liittyvistä 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuista riskiparametreista, vastapuoliriskin arvioinnissa käytettävistä luottoluokituksista ja luokkiin liittyvistä riskikertoimista sekä tarvittaessa vakuutusteknisten riskien ja operatiivisten riskien riskiparametreista. Riskitekijöihin liittyvissä riskiparametreissa on otettava huomioon, että pääomavaatimus ei nouse korkeammaksi kuin ennakoivan valvonnan tarkoituksen toteuttaminen edellyttää.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset laajennetun toimintapääoman arvon laskennasta ja vakuutuksiin liittyvien takuiden ja optioiden huomioon ottamisesta sekä perusvaatimustestin ja jatkuvuusvaatimustestin esittämistavasta.
9 §
Määritelmät
Vahinkovakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoivalla valvonnalla tarkoitetaan valvontaa, jolla Vakuutusvalvontavirasto arvioi vahinkovakuutusyhtiön riskiasemaa testaamalla yhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman riittävyyttä.
1) lisäämällä siihen 11 luvun 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettu pääomalaina siltä osin kuin sitä ei 11 luvun 4 §:n rajoituksista johtuen voida lukea toimintapääomaan;
2) vähentämällä siitä 11 luvun 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettu lisämaksuvelvollisuuden perusteella veloitettava määrä; sekä
3) vähentämällä siitä yhtiön omistaman luotto- tai rahoituslaitoksen ja toisen vakuutusyhtiön osakkeet ja osuudet sekä vastuudebentuurien, pääomalainojen ja muiden omaan pääomaan rinnastettavien erien käypä arvo, mikäli yhtiön omistukset täyttävät 28 luvussa tarkoitetun omistusyhteyden määritelmän ja jos näitä omistuksia ei ole vähennetty yhtiön toimintapääomasta 11 luvun 5 §:n 10 kohdan perusteella.
Vahinkovakuutusyhtiön vakavaraisuuspääoman muodostaa tasoitusmäärän ja toimintapääoman yhteismäärä.
10 §
Vahinkovakuutusyhtiön riskiaseman testaaminen
Vahinkovakuutusyhtiön riskiasemaa testataan vertaamalla oikaistua vakavaraisuuspääomaa valvontarajoihin, joita ovat oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä ja tavoiteraja. Valvontarajoja laskettaessa otetaan huomioon vakuutusyhtiön sijoitus- ja vakuutustekniset riskit sekä suurin mahdollinen yhtiön omalle vastuulle jäävä korvausmäärä yksittäisestä vahinkotapahtumasta.
11 §
Laskuperusteet
Vahinkovakuutusyhtiöllä on oltava laskuperusteet oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän ja tavoiterajan laskemista varten. Laskuperusteille yhtiön on haettava Vakuutusvalvontaviraston vahvistus. Vakuutusvalvontavirasto voi vaatia, että laskuperusteita on muutettava, jos olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, että laskuperusteet ovat tulleet soveltumattomiksi.
12 §
Riskeihin liittyvät pääomavaatimukset
Sijoitusriskistä johtuvan pääomavaatimuksen arvioinnissa otetaan huomioon vakuutusyhtiön sijoitusomaisuuden arvonmuutoksiin liittyvät riskit. Pääomavaatimuksen laskemista varten yhtiön sijoitusomaisuus jaetaan luokkiin sijoitusten riskillisyyden perusteella.
Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvan pääomavaatimuksen arvioinnissa otetaan huomioon vakuutusyhtiön korvausmenon vaihteluun liittyvät riskit. Pääomavaatimuksen laskemista varten yhtiön vakuutuskanta jaetaan vakuutusriskin luonteen perusteella ryhmiin.
Yksittäisestä vahinkotapahtumasta johtuvalla pääomavaatimuksella tarkoitetaan suurinta mahdollista yhtiön omalle vastuulle jäävää korvausmäärää yksittäisestä vahinkotapahtumasta vakuutuslajien välinen riippuvuus huomioon ottaen.
13 §
Oikaistun vakavaraisuuspääoman riittävyyden testaaminen
Oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä on 80 prosenttia joko vakuutusteknisistä riskeistä johtuvan pääomavaatimuksen ja sijoitusriskistä johtuvan pääomavaatimuksen summasta tai vakuutusteknisistä riskeistä johtuvan pääomavaatimuksen ja yksittäisestä vahinkotapahtumasta johtuvan pääomavaatimuksen summasta, sen mukaan kumpi niistä on suurempi.
Oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja saadaan lisäämällä oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärään sijoitusriskistä johtuva pääomavaatimus.
Vahinkovakuutusyhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman on jatkuvasti oltava vähintään sen vähimmäismäärän suuruinen.
Vahinkovakuutusyhtiön on toimitettava neljännesvuosittain Vakuutusvalvontavirastolle valvontarajalaskelmat, joista ilmenee yhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman määrä suhteessa oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärään ja oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiterajaan.
14 §
Valvontatoimenpiteet
Jos vahinkovakuutusyhtiön oikaistu vakavaraisuuspääoma on pienempi kuin vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä, yhtiön on viipymättä lisättävä toimintapääomaansa tai jälleenvakuutustaan taikka muutoin saatettava oikaistu vakavaraisuuspääoma sen vähimmäismäärän yläpuolelle.
Mikäli oikaistu vakavaraisuuspääoma alittaa tavoiterajan, mutta täyttää vähimmäismäärävaatimuksen, yhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle yksityiskohtainen selvitys vakavaraisuusasemastaan ja arvio sen kehityksestä.
15 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
1) 12 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sijoitusomaisuuden jaosta ryhmiin riskillisyyden perusteella;
2) 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vakuutuskannan ryhmittelystä;
3) 12 §:ssä tarkoitettujen sijoitusriskin ja vakuutusteknisten riskien laskennassa käytettävistä parametreista;
4) 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun sijoitusriskistä johtuvan vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutusteknisistä riskeistä johtuvan vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa käytettävistä kaavoista;
5) 12 §:n 3 momentissa tarkoitetusta yksittäisestä vahinkotapahtumasta vahinkovakuutusyhtiön vastuulle jäävän suurimman korvausmäärän laskennasta; sekä
6) oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän ja tavoiterajan laskuperusteiden laadinnasta.
16 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 13 §:ssä tarkoitetuista tiedoista, niiden esittämistavasta ja toimittamisesta virastolle.
17 §
Poikkeusluvat
Vakuutusyhtiön hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella yhtiö voi lisätä 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuun markkinariskiin muitakin kuin 4 §:n 3 momentissa mainittuja markkinariskitekijöitä.
Vakuutusvalvontavirasto voi yksittäisessä tapauksessa vakuutusyhtiön hakemuksesta suostua siihen, että yhtiö poikkeaa 15 §:ssä tarkoitetussa asetuksessa säädetystä, 15 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta vakuutuskannan ryhmittelystä, 15 §:n 3 kohdassa tarkoitetuista vakuutusteknisten riskien laskennassa käytettävistä parametreista ja 15 §:n 4 kohdassa tarkoitetuista vakuutusteknisten riskien laskennassa käytettävästä kaavasta, jos edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettu vakuutuskannan ryhmittely, vakuutusteknisen riskin laskennassa käytettävät parametrit ja vakuutusteknisen riskin laskennassa käytettävä kaava eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön riskiasemasta.

4 OSA

HENKIVAKUUTUS

13 luku

Henkivakuutus

1 §
Henkivakuutuksen laskuperusteet
1) vakuutusmaksut tai niitä vastaavat vakuutusturvan määrät;
2) määrä, joka vakuutuksenottajalla on oikeus saada, jos vakuutuksenottaja irtisanoo sopimuksensa kesken vakuutuskautta ( takaisinostoarvo ); ja
3) vakuutetun etuuden määräytyminen, jos vakuutuksenottaja keskeyttää vakuutusmaksujen maksamisen.
Uusien henkivakuutusten vakuutusmaksun laskuperusteita laadittaessa on huolehdittava vakuutettujen etujen turvaamisesta siten, että vakuutusyhtiö selviytyy kaikista vakuutusten sille aiheuttamista sitoumuksista joutumatta käyttämään muita varoja kuin näiden vakuutusten vakuutusmaksuja ja niiden sijoittamisesta saatavia tuottoja tavalla, joka saattaisi vaarantaa 11 ja 12 luvun mukaisten vakavaraisuusvaatimusten täyttymistä.
Vakuutusyhtiön on toimitettava tässä pykälässä tarkoitetut laskuperusteet Vakuutusvalvontavirastolle ennen niiden käyttöönottoa.
2 §
Lisäetujen kohtuusperiaate
Päätettäessä lisäetujen antamisesta vakuutuksille, joille on vakuutussopimuksessa annettu oikeus vakuutusten tuottaman ylijäämän perusteella mahdollisesti annettaviin lisäetuihin, on kohtuullisessa määrin otettava huomioon sekä näille vakuutuksille annettavien lisäetujen kokonaismäärän että niiden jakautumisen osalta näiden vakuutusten tuottaman ylijäämän määrä ja muodostumistapa. Lisäedut eivät saa vaarantaa yhtiön 11 ja 12 luvun mukaan määräytyvien vakavaraisuusvaatimusten täyttymistä tai lisäetujen tason jatkuvuutta.
Vakuutuksille annettavilla lisäeduilla on oltava laskuperuste, josta selviää lisäetujen vaikutus vakuutusyhtiön 9 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vastuuvelkaan.
Vakuutusyhtiöllä on oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet, jotka vakuutusyhtiön on julkaistava internet-verkkosivuillaan ja tilinpäätöksessään. Vakuutusyhtiön on vuosittain julkaistava internet-verkkosivuillaan ja tilinpäätöksessä selvitys siitä, kuinka tavoitteet ovat toteutuneet ja perustelut sille, jos tavoitteita ei ole saavutettu.
Vakuutusvalvontaviraston on julkaistava vuosittain sekä yhtiökohtaisia että keskenään mahdollisimman vertailukelpoisia tietoja siitä, miten vakuutusyhtiöt ovat soveltaneet 1 momentissa tarkoitettua kohtuusperiaatetta, sekä yhtiöiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta.
3 §
Laskuperusteiden muuttaminen
Laskuperusteita, joista säädetään 1 §:ssä ja 9 luvun 1 §:n 2 momentissa, ei saa muuttaa siten, että muutos alentaisi yksittäisten vakuutusten takaisinostoarvoja ilman, että vakuutuksenottajalle annetaan mahdollisuus lopettaa vakuutus nostamalla alentamaton takaisinostoarvo. Perusteiden muuttaminen ei saa alentaa sitä vakuutettua etuutta, johon vakuutetulla on oikeus keskeyttäessään vakuutusmaksujen maksamisen, ellei ole kysymys muutoksesta, joka aiheutuu lainsäädännön muuttumisesta tai siitä, että yhtiön on alennettava vastuuvelkaa laskettaessa käyttämäänsä korkokantaa sosiaali- ja terveysministeriön alennettua vastuuvelkalaskelmissa käytettävän koron ylärajaa.

5 OSA

RAHOITUS

14 luku

Osake- ja takuuosuusanti, optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin ja takuuosuuksiin sekä osake- ja takuupääoman korottaminen

Kaikkia vakuutusyhtiöitä koskevat säännökset

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 9―11 luvussa säädetään osakeyhtiöstä.
2 §
Rekisteröiminen
Osakeyhtiölain 9 luvun 7 ja 18 §:ssä sekä 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettu määräaika lasketaan siitä, kun Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut mahdollisen yhtiöjärjestyksen muutoksen.
3 §
Vaihtovelkakirjalainaa koskevat rajoitukset
Sen lisäksi, mitä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään, vakuutusyhtiön oikeudesta ottaa lainaa säädetään tämän lain 15 luvussa.

Keskinäisiä vakuutusyhtiöitä koskevat erityiset säännökset

4 §
Keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääoman korottamisen tavat
Keskinäisessä vakuutusyhtiössä takuupääomaa ei saa korottaa osakeyhtiölain 11 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
5 §
Keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaiden lisämaksu
Sellaisen keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaille, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan ovat lisämaksuvelvollisia, on viipymättä määrättävä lisämaksu, jos syntyneen tappion tai muun syyn takia yhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 11 luvun 19 §:n mukainen takuumäärä taikka jos selvitystilassa tai konkurssissa olevan yhtiön omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen. Lisämaksun on oltava vähintään niin suuri kuin näiden tarkoitusten saavuttamiseksi tarvitaan ja enintään niin suuri kuin 4 luvun 4 §:ssä säädetään.
Jollei vakuutuksenottajaosakas määräaikana suorita hänen osalleen määrättyä lisämaksua, on se viipymättä pantava ulosottotoimin perittäväksi. Jollei lisämaksua saada vakuutuksenottajaosakkaalta perityksi, on puuttuva määrä jaettava toisten vakuutuksenottajaosakkaiden suoritettavaksi enintään heidän lisämaksuvelvollisuutensa määrään, jos lisämaksun periminen on vielä tarpeen.
Lisämaksu viivästyskorkoineen saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen ulosotosta säädetään.
6 §
Takuuosuudenomistajien etuoikeus takuuosuuksiin
Mitä osakeyhtiölain 9 luvun 3 ja 4 §:ssä säädetään osakkeenomistajien etuoikeudesta uusiin osakkeisiin, koskee keskinäisessä vakuutusyhtiössä vain takuuosuudenomistajien etuoikeutta uusiin takuuosuuksiin.

15 luku

Luotonotto ja vakuuden antaminen

1 §
Luotonottoa koskevat yleiset säännökset
1) välttämättömän maksuvalmiutensa hoitamiseksi;
2) työntekijän eläkelaissa (395/2006) tarkoitettujen perusteiden mukaisena takaisinlainauksena;
3) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitettuna pääomalainana;
4) oman henkilökuntansa omistamalta henkilöstörahastolta; sekä
5) liiketoimintaansa liittyvinä tavanomaisina tililuottoina ja muina niihin rinnastettavina luottoina.
Vakuutusyhtiön on ilmoitettava 1 momentin 1 ja 3―5 kohdassa tarkoitetun lainan ottamisesta Vakuutusvalvontavirastolle siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarkemmin määrää.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään vakuutusyhtiön oikeudesta ottaa luottoa, koskee vastaavasti vakuutusyhtiön tytäryhteisönä olevaa palveluyritystä ja sellaista tytäryhteisöä, jonka tehtävänä on vakuutusyhtiön puolesta suoraan tai välillisesti omistaa 10 luvun 4 §:n tarkoitettuja varoja. Tytäryhteisö voi kuitenkin ottaa luottoa emoyhtiönä olevalta vakuutusyhtiöltä.
Vakuutusyhtiö voi tehdä arvopaperin takaisinostosopimuksia.
2 §
Pääomalaina
Vakuutusyhtiön ja sen 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun tytäryhteisön ottamaan pääomalainaan sovelletaan tämän pykälän 2―4 momentin lisäksi, mitä osakeyhtiölain 12 luvun 2 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.

Yhtiö ja sen 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu tytäryhteisö voi ottaa lainan ( pääomalaina ), jonka:

1) pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella;
2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän; sekä
3) pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.
Pääomalainan 2 momentin vastaiseen pääoman palauttamiseen, koron maksuun sekä vakuuden antamiseen sovelletaan, mitä laittomasta varojen jaosta säädetään 16 luvun 4 §:ssä ja 29 luvun 4 §:n 6 kohdassa.
Tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta, kun on kyse osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:ssä, 16 luvun 6 §:ssä tai 17 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta velkojiensuojamenettelystä. Näissä tapauksissa pääomalainan velkojalle tulevan määrän saa kuitenkin maksaa vasta, kun osakepääoman alentaminen, sulautuminen tai jakautuminen on rekisteröity. Pääomalainan velkojan suostumuksella pääomalainaa voidaan käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi, muuntaa sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi tai käyttää yhtiön tappion kattamiseen.
3 §
Vakuudenanto
Vakuutusyhtiö saa antaa vakuuden vain omasta sitoumuksestaan sekä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun tytäryhteisönsä sitoumuksesta. Vakuuden antaminen tytäryhteisön sitoumuksesta edellyttää, että vakuutusyhtiö saa antamalleen vakuudelle turvaavan vastavakuuden tai että sen velkasitoumuksen määrä, josta vakuus annetaan, ja niiden velkasitoumusten määrä, joilla on sama tai parempi etuoikeus tytäryhteisön omaisuuteen kuin ensiksi mainitulla velkasitoumuksella, eivät ole yhteensä suuremmat kuin 80 prosenttia tytäryhteisön omaisuuden käyvästä arvosta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske luotto- tai takausvakuutuksen antamista. Vakuutusyhtiö ei saa antaa vakuutta vakuutussopimukseen perustuvan velvoitteensa suorittamisesta, ellei laista, asetuksesta, viranomaisen määräyksestä tai vakiintuneesta jälleenvakuutuskäytännöstä muuta johdu.

Mitä 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetään, ei estä vakuutusyhtiötä toimimasta suojan myyjänä:

1) sellaisessa vakioidussa luottohäiriöriskinvaihtosopimuksessa, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena OECD-valtiossa sijaitsevilla säännellyillä markkinoilla; tai
2) sellaisessa luottohäiriöriskinvaihtosopimuksessa, joka Vakuutusvalvontaviraston antamien määräysten mukaan voidaan rinnastaa 1 kohdassa tarkoitettuun luottohäiriöriskinvaihtosopimukseen.
4 §
Poikkeusluvat
Vakuutusvalvontavirasto voi yksittäisessä tapauksessa vakuutusyhtiön hakemuksesta antaa luvan poiketa 1 §:n 1 momentin ja 3 §:n 1 momentin säännöksistä.

6 OSA

VAROJEN JAKAMINEN

16 luku

Vakuutusyhtiön varojen jakaminen

Yleiset säännökset

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiön varojen jakamiseen ei sovelleta osakeyhtiölain 13 lukua. Osakeyhtiölain soveltamisesta vakuutusyhtiöön muutoin säädetään jäljempänä tässä luvussa.
2 §
Varojenjakotavat

Vakuutusyhtiön varoja voidaan jakaa osakkaille vain sen mukaisesti kuin tässä laissa säädetään:

1) voitonjaosta ( osinko ) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
2) 17 luvussa tarkoitetusta osake- tai takuupääoman alentamisesta tai takuupääoman takaisinmaksamisesta;
3) 18 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden tai takuuosuuksien hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä
4) 23 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.
Vakuutusyhtiöllä voi tämän luvun 10 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tai muun taloudellisen edun tuottaminen osakkaille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.
Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.
Varojenjaoksi ei katsota 13 luvussa tarkoitettujen laskuperusteiden mukaisten lisäetujen antamista.
Varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröintiä.
Tämän luvun säännöksiä varojenjaosta on noudatettava maksettaessa korkoa takuuosuuksille.
3 §
Jaon perustuminen tilinpäätökseen
Varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen vakuutusyhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.
4 §
Velvollisuus varojen palauttamiseen
Vastoin tämän lain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain tai osakeyhtiölain säännöksiä taikka yhtiöjärjestyksen määräyksiä vakuutusyhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain, osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa kulloinkin voimassa olevan korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun viitekoron mukaisesti.
5 §
Jaettava määrä
1) määrä, joka vakuutusyhtiön tasoitusmäärästä on 8 luvun 24 §:n perusteella laaditussa tilinpäätöksessä merkitty vapaaseen omaan pääomaan;
2) määrä, joka vakuutusyhtiön taseen pääryhmään "Sijoitukset" sisältyvien sijoitusten realisoitumattomista arvonnousuista 8 luvun 17 tai 24 §:n perusteella laaditussa tilinpäätöksessä sisältyy vapaaseen omaan pääomaan, ja määrä, jolla käyvän arvon rahasto on yhteismäärältään negatiivinen; sekä
3) määrä, joka 8 luvun 24 §:n 2 kohdan perusteella laaditussa tilinpäätöksessä on kirjanpitolaissa tarkoitetuista vapaaehtoisista varauksista sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotuksesta merkitty vapaaseen omaan pääomaan.
Osake- tai takuupääoman alentamiseen perustuvan varojen jakoa koskevan kiellon osalta noudatetaan, mitä osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n 2 momentissa säädetään. Pääomalainalle maksettavasta korosta johtuvasta varojen jaon rajoituksesta säädetään tämän lain 15 luvun 2 §:ssä.
Vakuutusyhtiö ei saa jakaa varoja osakkaille, jos yhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 11 luvun 7, 12 tai 18 §:ssä säädetty vähimmäismäärä tai jos yhtiön toimintapääoma alittaa 11 luvun 19, 20 tai 21 §:n mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän tai jos yhtiö ei täytä vastuuvelan kattamista koskevia vaatimuksia taikka jos tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön. Varoja ei myöskään saa jakaa, jos tiedetään tai pitäisi tietää, että varojen jakaminen aiheuttaa toimintapääoman tai takuumäärän vähenemisen niiden vähimmäismäärää pienemmäksi, yhtiön maksukyvyttömyyden tai sen, että vastuuvelan kate ei täytä laissa säädettyjä vaatimuksia.
6 §
Päätöksenteko
Varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään 5 luvun 14―18 §:ssä. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on tämän luvun 7 §:n tai yhtiöjärjestyksen mukaan siihen velvollinen.
Yhtiökokouksen päätöksellä, jossa määrätään jaon enimmäismäärä, voidaan myös valtuuttaa hallitus päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.
Päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään.
Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkaiden suostumuksella jakaa myös muulla kuin 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jollei laista tai yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.
7 §
Vähemmistöosinko
Osinkona on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty tämän lain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät, jos sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin tämän luvun mukaan on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaetut osingot.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta vähemmistöosingosta voidaan määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Oikeutta vähemmistöosinkoon voidaan rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.

Muut varojen jakamista koskevat säännökset

8 §
Lahjat
Yhtiökokous voi päättää lahjan antamisesta yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen, jos lahjoituksen määrää voidaan käyttötarkoitukseen sekä vakuutusyhtiön tilaan ja muihin olosuhteisiin katsoen pitää kohtuullisena. Hallitus saa käyttää sanottuun tarkoitukseen varoja, joiden merkitys yhtiön tila huomioon ottaen on vähäinen.
9 §
Vakuutusyhtiön omaisuuden käyttäminen
Vakuutusyhtiön omaisuutta ei ole lupa käyttää yhtiön toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
10 §
Muu kuin voitontuottamistarkoitus
Jos vakuutusyhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tai muun taloudellisen edun tuottaminen osakkaille, yhtiöjärjestykseen on otettava tätä koskeva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin määrättävä oman pääoman käyttämisestä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
11 §
Omien osakkeiden hankinnan rahoittaminen
Vakuutusyhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta sellaisiin jakokelpoisten varojen rajoissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen vakuutusyhtiön tai sen 8 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille.
12 §
Luottoa ja sijoittamista koskevat päätökset eräissä tapauksissa
Vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin tai vakuutusyritysryhmittymään taikka rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvalle yhtiölle annettavaa luottoa ja tällaiseen yhtiöön sijoittamista koskevat merkittävät tai periaatteelliset päätökset on tehtävä vakuutusyhtiön hallituksessa.
Mitä 1 momentissa säädetään luoton antamisesta, sovelletaan vastaavasti takauksen antamiseen tai muuhun vakuuden asettamiseen toisen antaman luoton maksamisesta.

Osinko ja varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta

13 §
Osallistuminen toisen vakuutusyhtiön vakuutettujen etujen turvaamiseen
Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, vakuutusyhtiö voi Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja vakuutusalan yhteisen edun niin vaatiessa osallistua selvitystilaan tai konkurssiin joutuneen suomalaisen vakuutusyhtiön myöntämien vakuutettujen etujen turvaamiseen.

17 luku

Osake- ja takuupääoman alentaminen ja takuupääoman takaisinmaksu

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, vakuutusosakeyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 14 luvun 2―7 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä, ja keskinäiseen vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n 2 momentissa ja 3―7 §:ssä säädetään osakeyhtiön osakepääoman käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon oma pääoma ei riitä. Mitä osakeyhtiölain 14 luvussa säädetään velkojista, sovelletaan vakuutusyhtiössä muihin velkojiin kuin vakuutusvelkojiin.
2 §
Päätöksenteko
Vakuutusosakeyhtiössä yhtiökokous päättää osakepääoman jakamisesta, sen alentamisesta varojen siirtämiseksi vapaan oman pääoman rahastoon sekä sen käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä.
Keskinäisessä vakuutusyhtiössä yhtiökokouksessa voidaan päättää vain takuupääoman käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä.
Vakuutusyhtiö ei saa alentaa peruspääomaansa 1 luvun 18 §:ssä säädettyä pienemmäksi.
Päätöksessä on mainittava alentamismäärä ja se, mihin 1 tai 2 momentissa säädetyistä tarkoituksista alentamismäärä käytetään. Yhtiökokouskutsuun sekä kokousasiakirjoihin, niiden nähtävänä pitämiseen ja lähettämiseen sovelletaan 5 luvun 14―18 §:ää.
Päätöksenteosta omia osakkeita hankittaessa ja lunastettaessa säädetään 18 luvussa. Päätöksenteosta ja velkojiensuojasta sulautumisen, jakautumisen ja yritysmuodon muuttamisen yhteydessä säädetään 19, 20 ja 22 luvussa.
3 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumus
Jos muilla velkojilla kuin vakuutusvelkojilla on osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeus vastustaa osakepääoman alentamista, vakuutusosakeyhtiön on haettava kuukauden kuluessa alentamispäätöksen tekemisestä Vakuutusvalvontaviraston suostumus osakepääoman alentamiseen ja vahvistus osakepääoman alentamisen vaatimalle yhtiöjärjestyksen muutokselle.
Jos muilla velkojilla kuin vakuutusvelkojilla on osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan oikeus vastustaa yhtiön vapaan oman pääoman jakamista osakkeen- tai takuuosuuden omistajille, vakuutusyhtiön on haettava ennen jakopäätöksen tekemistä Vakuutusvalvontaviraston suostumus vapaan oman pääoman jakamiseen.
Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin, jollei osakepääoman alentaminen tai vapaan oman pääoman jakaminen osakkeen- tai takuuosuuden omistajille vaaranna vakuutettuja etuja. Sen lisäksi, mitä tässä momentissa säädetään, Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antamiseen sovelletaan lisäksi 19 luvun 6 §:ää, 10 §:n 2 ja 3 momenttia sekä 12 §:ää.
4 §
Rekisteri-ilmoitus, kuulutuksen hakeminen ja rekisteröinti
Osakeyhtiölain 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettu kuukauden määräaika lasketaan siitä, kun Vakuutusvalvontavirasto on antanut tämän luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa vakuutusosakeyhtiön osakepääoman alentamiseen tai vakuutusyhtiön vapaan oman pääoman jakamiseen ja kun Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhtiöjärjestyksen muuttamisen. Osakeyhtiölain 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriviranomaiselle tehtävään hakemukseen on liitettävä selvitys Vakuutusvalvontaviraston antamasta suostumuksesta ja yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta.
Vakuutusyhtiön on viimeistään osakeyhtiölain 14 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna määräpäivänä esitettävä rekisteriviranomaiselle selvitys siitä, että Vakuutusvalvontaviraston antama suostumus on saanut lainvoiman. Jos Vakuutusvalvontaviraston suostumus ei ole saanut lainvoimaa viimeistään edellä tarkoitettuna määräpäivänä, rekisteriviranomaisen on lykättävä käsittelyä, kunnes suostumus on lainvoimainen.
Vakuutusosakeyhtiön osakepääoma on alennettu ja vakuutusyhtiön vapaan oman pääoman jako voidaan toteuttaa, kun alentaminen tai vapaan oman pääoman jakaminen on rekisteröity osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n edellyttämällä tavalla.
5 §
Muu osake- tai takuupääoman alentamisen rekisteröinti
Jos muilla velkojilla kuin vakuutusvelkojilla ei ole osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeutta vastustaa osake- tai takuupääoman alentamista, vakuutusyhtiön on osakeyhtiölain 14 luvun 6 §:n mukaisesti kuukauden kuluessa ilmoitettava rekisteröitäväksi osake- tai takuupääoman alentamista koskeva päätös tai päätös raukeaa.
Jos osake- tai takuupääoman alentaminen edellyttää vakuutusyhtiössä yhtiöjärjestyksen muuttamista, 1 momentissa tarkoitettu rekisteröinnille asetettu määräaika lasketaan siitä, kun Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut yhtiöjärjestyksen muutoksen.
6 §
Takuupääoman takaisinmaksu keskinäisessä vakuutusyhtiössä
Keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääoma tai osa siitä voidaan maksaa takaisin 16 luvun 5 §:ssä tarkoitetuilla voitonjakokelpoisilla varoilla muodostamalla takaisinmaksettua määrää vastaava pohjarahasto. Takuupääoman takaisinmaksamisesta päättää yhtiökokous.
Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä takuupääoman takaisinmaksamisessa noudatettava järjestys sekä takuuosuudesta maksettava hinta tai sen laskemisen perusteet. Takuupääoman takaisinmaksamista koskeva määräys, joka otetaan yhtiöjärjestykseen sitä muuttamalla, saa koskea vain päätöksen jälkeen merkittäviä uusia takuuosuuksia, jos kaikki takuuosuuksien omistajat eivät ole antaneet siihen suostumustaan.
Yhtiöjärjestykseen on tehtävä tarvittavat muutokset, kun takuuosuuksia on päätetty maksaa takaisin.

18 luku

Omat osakkeet ja takuuosuudet

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Jollei tässä luvussa toisin säädetä, vakuutusyhtiön omiin osakkeisiin ja takuuosuuksiin sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 15 luvussa säädetään osakeyhtiön omista osakkeista.
Osakeyhtiölain 15 lukua ei sovelleta tämän lain 22 luvun 9 §:ssä säädettyyn yhtiömuodon muuttamista vastustavien osakkaiden osakkeiden tai takuuosuuksien lunastamiseen. Kokouskutsuun ja kokousasiakirjoihin ei sovelleta osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n 3 momenttia, vaan niistä säädetään tämän luvun 2 §:ssä ja tämän lain 5 luvun 14―18 §:ssä.
2 §
Vakuutusosakeyhtiöitä koskevat säännökset
Sen lisäksi, mitä 5 luvun 14 §:ssä säädetään, kokouskutsussa on mainittava lunastamisen tarkoitus ja alentamisen tapa, kun hallitus julkisessa vakuutusosakeyhtiössä ehdottaa omien osakkeiden lunastamista siten, että yhtiön osakepääoma alenee.
3 §
Keskinäisiä vakuutusyhtiöitä koskevat rajoitukset
Keskinäisten vakuutusyhtiöiden takuuosuuksia ei voi hankkia tai lunastaa alentamalla takuupääomaa.
Jos keskinäinen vakuutusyhtiö mitätöi omassa omistuksessa olevia takuuosuuksia, takuupääomaa on mitätöityjä takuuosuuksia vastaavalla suhteellisella osuudella alennettava noudattaen 17 lukua.

7 OSA

YHTIÖRAKENTEEN MUUTTAMINEN JA YHTIÖN PURKAMINEN

19 luku

Sulautuminen ja vähemmistöosakkeiden lunastaminen

Yleiset säännökset

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 16 luvussa säädetään osakeyhtiöstä, ei kuitenkaan luvun 1 §:ää, 4 §:n 2 momenttia, 8 §:ää, 9 §:n 1 ja 2 momenttia, 11 §:ää, 14 §:n 1 momenttia sulautumisen täytäntöönpanoilmoitukselle säädetyn määräajan osalta, 15 §:n 3 momenttia, 19 §:n 1 momenttia eikä 23―26 §:ää siltä osin kuin näissä viitataan tässä momentissa tarkoitettuihin osakeyhtiölain säännöksiin.
Mitä osakeyhtiölain 16 luvussa säädetään velkojista, sovelletaan vakuutusyhtiöissä muihin velkojiin kuin vakuutusvelkojiin.

Sulautumisen määritelmä ja edellytykset

2 §
Sulautuminen ja sulautumisen toteuttamistavat
Vakuutusyhtiö ( sulautuva yhtiö ) voi sulautua toiseen vakuutusyhtiöön ( vastaanottava yhtiö ) siten, että sulautuvan yhtiön vakuutuskanta sekä muut varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle.
Jos vastaanottava yhtiö on vakuutusosakeyhtiö, sulautuvan yhtiön osakkaat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Sulautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia.
Jos vastaanottava yhtiö on keskinäinen vakuutusyhtiö, sulautumissuunnitelmassa on mainittava, mitä on sovittu sulautuvan yhtiön osakkaiden osakkuudesta vastaanottavassa yhtiössä, sekä muu mahdollinen sulautumisesta annettava vastike.
Sulautumisen toteuttamistavoista säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:ssä.
3 §
Sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto
1) ehdotus sulautuvan yhtiön vakuutuskannan sekä muiden varojen ja velkojen siirtymisestä vastaanottavalle yhtiölle;
2) selvitys siirtyvästä tasoitusmäärästä ja yhteistakuuerästä;
3) selvitys tämän luvun 2 §:n 3 momentissa mainituista seikoista, jos vastaanottava yhtiö on keskinäinen vakuutusyhtiö; sekä
4) selvitys siitä, että vastaanottava yhtiö täyttää sulautumisen jälkeen 10 luvun ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain (1114/2006) vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset sekä tämän lain 11 ja 12 luvussa, työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetussa laissa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset.
Mitä osakeyhtiölain 16 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään tilintarkastajan lausunnosta, sovelletaan vastaavasti vakuutusyhtiöön kuitenkin siten, että tilintarkastajalta edellytetään tämän lain 7 luvun 3 §:n mukaista pätevyyttä.

Sulautumismenettely

4 §
Sulautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutukset muille kuin vakuutusvelkojille ja rekisteriviranomaisen ilmoitus
Sulautumissuunnitelman rekisteröinnistä, kuulutuksesta velkojille sekä yhtiön kirjallisesta ilmoituksesta velkojille säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 5―7 §:ssä.
Mitä osakeyhtiölain 16 luvun 5 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa säädetään tilintarkastajan lausunnosta, sovelletaan vastaavasti vakuutusyhtiöön, kuitenkin siten, että tilintarkastajalta edellytetään tämän lain 7 luvun 3 §:n mukaista pätevyyttä.
Rekisteriviranomaisen on annettava osakeyhtiölain 16 luvun 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus viivytyksettä tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle.
5 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen
Kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman allekirjoittamisesta sulautumiseen osallistuvien vakuutusyhtiöiden on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus sulautumissuunnitelmalle ja vahvistus sulautumisen vaatimalle yhtiöjärjestyksen muutokselle sekä, jos kysymys on kombinaatiosulautumisesta, uuden yhtiön yhtiöjärjestykselle. Vakuutusyhtiöiden on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle kaikki 8 §:ssä tarkoitetut asiakirjat suostumuksen hakemisen yhteydessä.
Yhtiöiden sulautuessa vastaanottavan yhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontaviraston vahvistus sulautumisesta johtuville tasoitusmäärän siirtoa koskeville perusteille.
Kombinaatiosulautumisessa uuden perustettavan vakuutusyhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontavirastolta toimilupa 2 luvun 3 §:n mukaisesti.
Jos vastaanotettavan vakuutuskannan mukainen vakuutustoiminta on laajempi kuin mitä vastaanottavan vakuutusyhtiön toimilupa kattaa, vastaanottavan vakuutusyhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontavirastolta 2 luvun 4 §:n mukaisesti toimiluvan laajentamista.
6 §
Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille
Jollei Vakuutusvalvontavirasto katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, viraston on kuulutettava sulautumista koskevasta hakemuksesta vastaanottavan yhtiön kustannuksella virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä sulautuvan yhtiön vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla vähintään kuukausi ja enintään kaksi kuukautta.
Kuulutus on annettava myös vastaanottavan yhtiön vakuutusvelkojille, jos sulautuminen on 3 §:ssä tarkoitetun lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun.
Vakuutusvalvontaviraston on velvoitettava sulautuva yhtiö viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä sulautuvan yhtiön kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa erikseen määrää.
7 §
Sulautumisesta päättäminen
Sulautumiseen osallistuvissa vakuutusyhtiöissä sulautumisesta päättää yhtiökokous. Muun tytäryhtiön kuin vakuutusyhtiön sulautumisesta voi kuitenkin päättää sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitus, jollei osakeyhtiölain 16 luvun 9 §:n 2 momentista muuta johdu.
Päätöksen ajankohdasta ja päätöksentekotavasta säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 9 §:n 3 ja 4 momentissa. Yhtiökokouskutsusta sekä ilmoituksesta optio-oikeuden ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille sekä sulautumispäätöksen oikeusvaikutuksista säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 10 ja 12 §:ssä.
Sen lisäksi, mitä osakeyhtiölain 16 luvun 12 §:ssä säädetään sulautumispäätöksen oikeusvaikutuksista, päätös sulautumissuunnitelman hyväksymisestä, hylkäämisestä tai sulautumisen raukeamisesta on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle.
8 §
Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen
1) sulautumissuunnitelma;
2) kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset;
3) jos viimeisen tilikauden päättymisestä on kulunut sulautumissuunnitelman allekirjoituspäivään mennessä yli kuusi kuukautta, yhtiön välitilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus päivältä, joka ei saa olla kolmea kuukautta sulautumissuunnitelman allekirjoituspäivää aiempi;
4) kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden jälkeen mahdollisesti tekemät varojen jakamista koskevat päätökset;
5) kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden jälkeen laaditut osavuosikatsaukset, jos katsauskausi ei sisälly välitilinpäätökseen;
6) hallituksen selostus tilinpäätöksen, välitilinpäätöksen, toimintakertomuksen tai osavuosikatsauksen jälkeisistä yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista; sekä
7) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu lausunto sulautumissuunnitelmasta.
Kolmikantasulautumisessa osakkaiden nähtävänä on pidettävä sulautumisvastikkeen antajaa koskevat 5 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat. Jollei tilinpäätösasiakirjoja ole, nähtävänä on pidettävä selvitys taloudellisesta asemasta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sen puuttuessa kalenterivuodelta sekä sen jälkeiseltä ajalta.
9 §
Lunastusmenettely
Mitä osakeyhtiölain 16 luvun 13 §:ssä säädetään osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastamisesta, sovelletaan vakuutusyhtiön osakkeiden, takuuosuuksien, optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin tai takuuosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastamiseen. Osakeyhtiölain 16 luvun 13 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa yhtiön on lunastettava takuuosuudet tämän lain 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla hinnalla.
10 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen

Vakuutusyhtiön hyväksyttyä sulautumissuunnitelman Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa, jos:

1) sulautuminen ei vaaranna vakuutettuja etuja;
2) sulautumisen ei katsota vaarantavan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamista vakuutusyhtiön toiminnassa; sekä
3) kombinaatiosulautumisessa perustettavalle yhtiölle on myönnetty 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu toimilupa tai vastaanottavan yhtiön toimilupaa on laajennettu 5 §:n 4 momentissa tarkoitetun hakemuksen mukaisesti.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus liittää suostumuksen antamiseen ehdot, joita Vakuutusvalvontavirasto pitää tarpeellisina vakuutettujen etujen sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen turvaamiseksi vakuutusyhtiön toiminnassa.
Jollei suostumusta ole määräajassa haettu tai jos se on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, on sulautuminen rauennut.
11 §
Muutoksenhaku
Sulautumiseen osallistuvilla yhtiöillä ja muistutuksentekijällä, joka katsoo Vakuutusvalvontaviraston päätöksen loukkaavan oikeuttaan, on oikeus valittaa Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä Helsingin hallintooikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

Sulautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

12 §
Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta
Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa sitä koskevan Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen myöntämisestä tai sulautuminen raukeaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 14 §:ssä. Lisäksi ilmoitukseen on liitettävä osoitus Vakuutusvalvontaviraston suostumuksesta.
Tilintarkastajan todistuksesta säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 14 §:ssä ja tilintarkastajan pätevyydestä tämän lain 7 luvun 3 §:ssä.
13 §
Rekisteröinnin edellytykset ja selvitystilaan asetetun yhtiön sulautuminen
Rekisteröinnin edellytyksistä säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 15 §:n 1―2 ja 4 momentissa. Sulautuminen voidaan toteuttaa, vaikka sulautuva yhtiö on asetettu selvitystilaan, jollei yhtiön omaisuutta ole tämän lain 23 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty jakamaan osakkaille.
14 §
Sulautumisen oikeusvaikutukset
Sulautumisen oikeusvaikutuksista säädetään tämän luvun 2 §:n 1 momentissa ja osakeyhtiölain 16 luvun 16 §:ssä.
Lopputilityksestä ja sulautumisen peruuntumisesta säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 17 ja 18 §:ssä.

Muut vakuutusyhtiöiden sulautumista koskevat säännökset

15 §
Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeus
Kun vakuutusyhtiö on sulautunut toiseen vakuutusyhtiöön, sulautuvan yhtiön vakuutuksenottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut sulautumista koskevan päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa tämän luvun 16 §:ssä mainitusta ilmoittamisesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa.
16 §
Vastaanottavan vakuutusyhtiön velvollisuus kuuluttaa sulautumisesta
Vastaanottavan yhtiön hallituksen on ilmoitettava sulautumisesta kuukauden kuluessa sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä kuuluttamalla siitä virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä sulautuneen yhtiön kotipaikan sanomalehdessä. Eurooppayhtiön on ilmoitettava eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 11 kohdassa tarkoitetusta kotipaikan siirron rekisteröinnistä kuuluttamalla siitä virallisessa lehdessä ja ainakin yhdessä yhtiön viimeisen Suomessa olleen kotipaikan sanomalehdessä. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä myös muusta ilmoitustavasta. Ilmoituksessa on mainittava myös vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutussopimuksensa siten kuin 15 §:ssä säädetään.
17 §
Muun osakeyhtiön sulautuminen vakuutusyhtiöön
Jos muu osakeyhtiö kuin vakuutusosakeyhtiö sulautuu vakuutusyhtiöön, noudatetaan sulautumisessa soveltuvin osin tämän luvun säännöksiä, lukuun ottamatta säännöksiä kombinaatiosulautumisesta sekä 6 §:ää. Jos kuitenkin 3 §:ssä tarkoitetun lausunnon mukaan sulautuminen voi vaarantaa vakuutusyhtiön velkojen maksun, on 6 §:ssä tarkoitettu kuulutus annettava vakuutusyhtiön vakuutusvelkojille.
18 §
Vakuutusosakeyhtiön vähemmistöosakkeiden lunastus
Vakuutusosakeyhtiön vähemmistöosakkeiden lunastukseen sovelletaan osakeyhtiölain 18 luvun säännöksiä.
19 §
Rajat ylittävä sulautuminen
Vakuutusyhtiö voi osallistua myös sellaiseen eurooppayhtiöasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaiseen sulautumiseen taikka tämän luvun 2 §:n ja osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:n mukaisesti toteutettavaan sulautumiseen, jossa suomalaiseen yhtiöön sulautuu ulkomainen yhtiö tai suomalainen yhtiö sulautuu ulkomaisen yhtiöön Euroopan talousalueella ( rajat ylittävä sulautuminen ).
Edellä 2 §:n ja osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:n mukaiseen rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan tämän luvun 2―18 §:ää. Edellä 5 §:n 2 momenttia sovelletaan sulautuvaan yhtiöön, jos vastaanottava yhtiö rekisteröidään tai on rekisteröity toiseen valtioon. Edellä 5 §:n 3 ja 4 momenttia sovelletaan vain, jos uusi perustettava vakuutusyhtiö rekisteröidään tai vastaanottava yhtiö on rekisteröity Suomeen. Edellä 6―8 §:ää sovelletaan vain sulautuvaan suomalaiseen yhtiöön, jos vastaanottava yhtiö rekisteröidään tai on rekisteröity toiseen valtioon.
Jos sulautumisessa vastaanottava yhtiö on rekisteröity tai se rekisteröidään toiseen valtioon, Vakuutusvalvontavirasto voi 10 §:n 1 momentista poiketen kieltää sulautumisen vain, jos se loukkaa vakuutettuja etuja. Rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tai osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:n 4 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Vakuutusvalvontavirasto on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen eurooppayhtiölain 4 §:n 2 momentissa ja osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että vakuutusyhtiö ei ole noudattanut sulautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä tai että virasto on kieltänyt sulautumisen edellä tässä momentissa säädetyllä tavalla. Luvan saa antaa ennen kuin on kulunut kuukausi osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Vakuutusvalvontavirasto on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista tai kotipaikan siirtoa.
Jos suomalainen vakuutusyhtiö on vastaanottava yhtiö rajat ylittävässä sulautumisessa ja jos vastaanottava yhtiö on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon, sulautumiseen osallistuvien suomalaisten vakuutusyhtiöiden on haettava rekisteriviranomaiselta lupa sulautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevan Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen myöntämisestä tai sulautuminen raukeaa.
Jos toiseen valtioon rekisteröitävä tai rekisteröity vastaanottava vakuutusyhtiö aikoo sulautumisen jälkeen jatkaa toimintaa Suomessa, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen vakuutusyhtiön toiminnasta Suomessa säädetään.

20 luku

Vakuutusosakeyhtiön jakautuminen

Yleiset säännökset

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 17 luvussa säädetään osakeyhtiöstä, ei kuitenkaan luvun 1 §:ää, 4 §:n 2 momenttia, 8 §:ää, 9 §:n 1 ja 2 momenttia, 11 §:ää, 14 §:n 1 momenttia jakautumisen täytäntöönpanoilmoitukselle säädetyn määräajan osalta, 15 §:n 3 momenttia, 16 §:n 6 momenttia, 19 §:n 1 momenttia eikä 22―25 §:ää siltä osin kuin näissä viitataan tässä momentissa tarkoitettuihin osakeyhtiölain säännöksiin.
Mitä osakeyhtiölain 17 luvussa säädetään velkojista, sovelletaan vakuutusyhtiöissä muihin velkojiin kuin vakuutusvelkojiin.
2 §
Jakautuminen ja jakautumisen toteuttamistavat
Vakuutusosakeyhtiö ( jakautuva yhtiö ) voi jakautua siten, että jakautuvan yhtiön vakuutuskanta sekä muut varat ja velat osittain tai kokonaan siirtyvät selvitysmenettelyttä yhdelle tai useammalle vakuutusosakeyhtiölle ( vastaanottava yhtiö ). Vastaanottavana yhtiönä voi olla myös muu osakeyhtiö, jos sille ei jakautumisessa siirry vakuutuskantaa tai sen osaa.
Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeet. Jakautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia.
Vastaanottavalle vakuutusosakeyhtiölle on myös siirrettävä jaettavaa vakuutuskantaa vastaava osa jakautuvan yhtiön tasoitusmäärästä ja yhteistakuuerästä.
Jakautumisen toteuttamistavoista säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 2 §:ssä.
3 §
Jakautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto
1) ehdotus jakautuvan yhtiön vakuutuskannan sekä muiden varojen ja velkojen jakamisesta kullekin jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle;
2) selvitys siirtyvästä tasoitusmäärästä ja yhteistakuuerästä; ja
3) selvitys siitä, että jakautumiseen osallistuvat yhtiöt täyttävät jakautumisen jälkeen tämän lain 10 luvun ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset sekä tämän lain 11 ja 12 luvussa, työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetussa laissa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset.
Mitä osakeyhtiölain 17 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään tilintarkastajan lausunnosta, sovelletaan vastaavasti vakuutusyhtiöön kuitenkin siten, että tilintarkastajalta edellytetään tämän lain 7 luvun 3 §:n mukaista pätevyyttä.

Jakautumismenettely

4 §
Jakautumissuunnitelman rekisteröinti, kuulutukset muille velkojille kuin vakuutusvelkojille ja rekisteriviranomaisen ilmoitus
Jakautumissuunnitelman rekisteröinnistä, kuulutuksesta velkojille sekä yhtiön kirjallisesta ilmoituksesta velkojille säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 5―7 §:ssä.
Mitä osakeyhtiölain 17 luvun 5 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa säädetään tilintarkastajan lausunnosta, sovelletaan vastaavasti vakuutusyhtiöön, kuitenkin siten, että tilintarkastajalta edellytetään tämän lain 7 luvun 3 §:n mukaista pätevyyttä.
Rekisteriviranomaisen on annettava osakeyhtiölain 17 luvun 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus viivytyksettä tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle.
5 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen
Kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman allekirjoittamisesta jakautuvan yhtiön ja jakautumisessa toimivaan yhtiöön myös vastaanottavan yhtiön on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus jakautumissuunnitelmalle. Lisäksi jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on haettava vahvistus jakautumisen vaatimalle yhtiöjärjestyksen muutokselle tai jakautuvan yhtiön on haettava vahvistus perustettavan vakuutusosakeyhtiön yhtiöjärjestykselle. Jakautuvan yhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle kaikki 8 §:ssä tarkoitetut asiakirjat suostumuksen hakemisen yhteydessä.
Yhtiöiden jakautuessa jakautuvan yhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontaviraston vahvistus jakautumisesta johtuville tasoitusmäärän siirtoa koskeville perusteille. Jakautumisessa toimivaan yhtiöön molempien yhtiöiden on haettava vahvistus jakautumisesta johtuville tasoitusmäärän siirtoa koskeville perusteille.
Jos vakuutuskannan vastaanottava yhtiö on perustettava vakuutusosakeyhtiö tai muu kuin vakuutusyhtiö, jolle siirretään jakautumisessa vakuutuskantaa tai sen osa, vastaanottavan yhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontavirastolta 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu toimilupa vakuutustoiminnan harjoittamiseksi.
Jos vastaanotettavan vakuutuskannan mukainen vakuutustoiminta on laajempi kuin mitä vastaanottavan vakuutusosakeyhtiön toimilupa kattaa, vastaanottavan vakuutusosakeyhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontavirastolta 2 luvun 4 §:n mukaisesti toimiluvan laajentamista.
Jakautuvan vakuutusosakeyhtiön on osakeyhtiölain 17 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa jakautumisessa haettava Vakuutusvalvontavirastolta toimiluvan rajoittamista tarvittavilta osin.
6 §
Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille
Jollei Vakuutusvalvontavirasto katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, viraston on kuulutettava jakautumista koskevasta hakemuksesta jakautuvan yhtiön kustannuksella virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä jakautuvan yhtiön vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla vähintään kuukausi ja enintään kaksi kuukautta.
Vakuutusvalvontaviraston on velvoitettava jakautuva yhtiö viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä jakautuvan yhtiön kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa erikseen määrää.
7 §
Jakautumisesta päättäminen
Jakautuvassa ja vastaanottavassa toimivassa vakuutusosakeyhtiössä jakautumisesta päättää yhtiökokous.
Jos vastaanottava yhtiö on muu yhtiö kuin vakuutusyhtiö, vastaanottavassa yhtiössä jakautumisesta toimivaan yhtiöön päätetään osakeyhtiölain 17 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti.
Jakautumispäätöksen ajankohdasta ja päätöksentekotavasta säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 9 §:n 3 ja 4 momentissa. Yhtiökokouskutsusta sekä ilmoituksesta optio-oikeuden ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille sekä jakautumispäätöksen oikeusvaikutuksista säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 10 ja 12 §:ssä.
Sen lisäksi, mitä osakeyhtiölain 17 luvun 12 §:ssä säädetään jakautumispäätöksen oikeusvaikutuksista, jakautuvan vakuutusosakeyhtiön on viipymättä ilmoitettava päätös jakautumissuunnitelman hyväksymisestä, hylkäämisestä tai jakautumisen raukeamisesta Vakuutusvalvontavirastolle.
8 §
Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen
1) jakautumissuunnitelma;
2) kunkin jakautumiseen osallistuvan yhtiön kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset;
3) jos jakautumiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden päättymisestä on kulunut jakautumissuunnitelman allekirjoituspäivään mennessä yli kuusi kuukautta, yhtiön välitilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus päivältä, joka ei saa olla kolmea kuukautta jakautumissuunnitelman allekirjoituspäivää aiempi;
4) kunkin jakautumiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden jälkeen mahdollisesti tekemät varojen jakamista koskevat päätökset;
5) kunkin jakautumiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden jälkeen laaditut osavuosikatsaukset, jos katsauskausi ei sisälly välitilinpäätökseen;
6) hallituksen selostus tilinpäätöksen, välitilinpäätöksen, toimintakertomuksen tai osavuosikatsauksen jälkeisistä yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista; sekä
7) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu lausunto jakautumissuunnitelmasta.
9 §
Lunastusmenettely
Mitä osakeyhtiölain 17 luvun 13 §:ssä säädetään jakautumisvastikkeen sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastamisesta, sovelletaan vastaavasti jakautuvan vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajiin ja erityisten oikeuksien haltijoihin.
10 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen

Vakuutusyhtiön hyväksyttyä jakautumissuunnitelman Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa, jos:

1) jakautuminen ei vaaranna vakuutettuja etuja;
2) jakautumisen ei katsota vaarantavan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamista vakuutusyhtiön toiminnassa; sekä
3) vastaanottavalle yhtiölle on myönnetty 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu toimilupa tai toimilupaa on laajennettu 5 §:n ja 4 momentissa tarkoitetun hakemuksen mukaisesti.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus liittää suostumuksen antamiseen ehdot, joita Vakuutusvalvontavirasto pitää tarpeellisina vakuutettujen etujen sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen turvaamiseksi vakuutusyhtiön toiminnassa.
Jollei suostumusta ole määräajassa haettu tai jos se on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, on jakautuminen rauennut.
11 §
Muutoksenhaku
Jakautuvalla ja vastaanottavalla yhtiöllä sekä muistutuksentekijällä, joka katsoo Vakuutusvalvontaviraston päätöksen loukkaavan oikeuttaan, on oikeus valittaa Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

Jakautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset

12 §
Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta
Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa sitä koskevan Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen myöntämisestä tai jakautuminen raukeaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 14 §:ssä. Lisäksi ilmoitukseen on liitettävä osoitus Vakuutusvalvontaviraston suostumuksesta.
Tilintarkastajan todistuksesta säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 14 §:ssä ja tilintarkastajan pätevyydestä tämän lain 7 luvun 3 §:ssä.
13 §
Rekisteröimisen edellytykset
Rekisteröinnin edellytyksistä säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 15 §:n 1, 2 ja 4 momentissa.
14 §
Jakautumisen oikeusvaikutukset
Jakautumisen oikeusvaikutuksista säädetään tämän luvun 2 §:n 1 momentissa ja osakeyhtiölain 17 luvun 16 §:n 1―5 momentissa.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, jakautuva yhtiö ja vastaanottavat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, jota ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa ja joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Yhtiön vastuun kokonaismäärä on kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän netto-omaisuuden arvo.
Lopputilityksestä ja jakautumispäätöksen peruuntumisesta säädetään osakeyhtiölain 17 luvun 17 ja 18 §:ssä.

Muut vakuutusosakeyhtiöiden jakautumista koskevat säännökset

15 §
Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeus
Kun vakuutusosakeyhtiö on jakautunut ja jakautumisessa on siirtynyt vakuutusosakeyhtiön vakuutuskanta tai sen osa, siirtyneeseen vakuutuskantaan kuuluvan vakuutuksen ottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut jakautumista koskevan päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa tämän luvun 16 §:ssä mainitusta ilmoittamisesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa.
16 §
Vastaanottavan vakuutusyhtiön velvollisuus kuuluttaa jakautumisesta
Jos vakuutusosakeyhtiön jakautumisessa on siirtynyt vakuutuskanta tai sen osa, vastaanottaneen yhtiön hallituksen on ilmoitettava jakautumisesta kuukauden kuluessa jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä kuuluttamalla siitä virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä jakautuneen yhtiön kotipaikan sanomalehdessä. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä myös muusta ilmoitustavasta. Ilmoituksessa on mainittava myös vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutussopimuksensa siten kuin 15 §:ssä säädetään.

Jakautumisen määritelmä ja edellytykset

17 §
Rajat ylittävä jakautuminen
Vakuutusosakeyhtiö voi osallistua myös sellaiseen tämän luvun 2 §:n ja osakeyhtiölain 17 luvun 2 §:n mukaisesti toteutettavaan jakautumiseen, jossa ulkomainen yhtiö jakautuu suomalaiseen yhtiöön tai suomalainen yhtiö jakautuu ulkomaiseen yhtiöön Euroopan talousalueella ( rajat ylittävä jakautuminen ).
Rajat ylittävään jakautumiseen sovelletaan 2―17 §:ää. Edellä 5 §:n 2 momenttia sovelletaan jakautuvaan suomalaiseen yhtiöön, jos vastaanottava yhtiö rekisteröidään tai on rekisteröity toiseen valtioon. Edellä 5 §:n 3―5 momenttia sovelletaan vain, jos uusi perustettava vakuutusyhtiö rekisteröidään tai vastaanottava yhtiö on rekisteröity Suomeen. Edellä 6―8 §:ää sovelletaan vain jakautuvaan suomalaiseen yhtiöön, jos vastaanottava yhtiö rekisteröidään tai on rekisteröity toiseen valtioon.
Jos suomalainen vakuutusosakeyhtiö jakautuu vastaanottavaan ulkomaiseen yhtiöön, Vakuutusvalvontavirasto voi 10 §:n 1 momentista poiketen kieltää jakautumisen vain, jos se loukkaa vakuutettuja etuja. Rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista jakautumista koskevaa osakeyhtiölain 17 luvun 25 §:n 4 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Vakuutusvalvontavirasto on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että vakuutusyhtiö ei ole noudattanut jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä tai että virasto on kieltänyt jakautumisen edellä tässä momentissa säädetyllä tavalla. Luvan saa antaa ennen kuin on kulunut kuukausi osakeyhtiölain 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Vakuutusvalvontavirasto on ilmoittanut, ettei se vastusta jakautumista.
Jos vastaanottava yhtiö on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon, jakautumiseen osallistuvien suomalaisten vakuutusyhtiöiden on haettava rekisteriviranomaiselta lupa jakautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevan Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen myöntämisestä tai jakautuminen raukeaa.
Jos toiseen valtioon rekisteröitävä tai rekisteröity vastaanottava vakuutusyhtiö aikoo jakautumisen jälkeen jatkaa toimintaa Suomessa, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen vakuutusyhtiön toiminnasta Suomessa säädetään.

21 luku

Vakuutuskannan luovuttaminen

1 §
Vakuutuskannan luovuttaminen
Vakuutusyhtiö ( luovuttava yhtiö ) voi luovuttaa vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhtiölle ( vastaanottava yhtiö ).
Luovutettaessa vakuutuskannan osa noudatetaan vastaavasti, mitä vakuutuskannan luovuttamisesta säädetään.
Vastaanottavalle yhtiölle on myös siirrettävä luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osa luovuttavan yhtiön tasoitusmäärästä ja yhteistakuuerästä. Vakuutuskannan luovuttaminen voidaan toteuttaa, vaikka luovuttava yhtiö on asetettu selvitystilaan.
2 §
Vakuutuskannan luovutusta koskeva suunnitelma
Luovuttavan ja vastaanottavan yhtiön hallitusten on laadittava kirjallinen vakuutuskannan luovutusta koskeva suunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.
1) luovuttavan ja vastaanottavan yhtiön toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot ja kotipaikat;
2) selvitys vakuutuskannan luovuttamisen syystä;
3) tarvittaessa ehdotus vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta;
4) ehdotus vakuutuskannan luovuttamisesta mahdollisesti suoritettavasta vastikkeesta ja sen ehdoista;
5) selvitys luovuttavan ja vastaanottavan yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja 3 §:ssä tarkoitetulle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;
6) selvitys siitä, mitä on sovittu luovutettaviin vakuutuksiin perustuvasta osakkuudesta vastaanottavassa yhtiössä, jos vastaanottava yhtiö on keskinäinen vakuutusyhtiö;
7) selvitys luovutettavasta vakuutuskannasta ja sen katteena siirrettäväksi sovitusta varallisuudesta;
8) selvitys siirtyvästä tasoitusmäärästä ja yhteistakuuerästä;
9) selvitys siitä, että luovuttava vakuutusyhtiö, joka ei ole selvitystilassa, ja vastaanottava vakuutusyhtiö täyttävät luovutuksen jälkeen 10 luvun ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset sekä tämän lain 11 ja 12 luvussa, työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetussa laissa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset;
10) selvitys keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääoman takaisin maksamisesta 4 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa; sekä
11) ehdotus suunnitellusta vakuutuskannan luovutusajankohdasta.
3 §
Tilintarkastajan lausunto
Vakuutuskannan luovuttamiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten nimeämän yhden tai useamman 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla pätevän tilintarkastajan on annettava vakuutuskannan luovuttamista koskevasta suunnitelmasta lausunto sekä luovuttavalle että vastaanottavalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko suunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan vakuutuskannan luovuttamisen syyn, vastaanottavalle yhtiölle siirtyvän vakuutuskannan ja sen katteeksi siirrettäväksi sovitun varallisuuden sekä mahdollisen vastikkeen arvon arviointiin. Lausunnossa on lisäksi mainittava, onko vakuutuskannan luovuttaminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun.

Vakuutuskannan luovuttamista koskeva menettely

4 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen
Kuukauden kuluessa vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman allekirjoittamisesta vakuutusyhtiöiden on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus suunnitelmalle ja tarvittaessa vahvistus vakuutuskannan luovuttamisen vaatimalle yhtiöjärjestyksen muutokselle. Vakuutusyhtiöiden on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle kaikki 10 §:ssä tarkoitetut asiakirjat suostumuksen hakemisen yhteydessä.
Vastaanottavan yhtiön ja luovuttavan yhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontaviraston vahvistus tasoitusmäärän siirtoa koskeville perusteille.
Jos vastaanotettavan vakuutuskannan mukainen vakuutustoiminta on laajempi kuin mitä vastaanottavan vakuutusyhtiön toimilupa kattaa, vastaanottavan vakuutusosakeyhtiön on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontavirastolta 2 luvun 4 §:n mukaisesti toimiluvan laajentamista. Luovuttavan yhtiön on haettava Vakuutusvalvontavirastolta toimiluvan rajoittamista tarvittavilta osin.
Jos vakuutusyhtiö luovuttaa koko vakuutuskantansa, yhtiön on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle toimiluvan peruuttamista ja yhtiön mahdollista purkamista varten, luopuuko yhtiö vakuutustoiminnan harjoittamisesta vai jatkaako se muuta liiketoimintaa.
5 §
Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille
Jollei Vakuutusvalvontavirasto katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, viraston on kuulutettava vakuutuskannan luovuttamista koskevasta hakemuksesta vastaanottavan yhtiön kustannuksella virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä luovutettavaan vakuutuskantaan kuuluvien vakuutusten vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla vähintään kuukausi ja enintään kaksi kuukautta.
Kuulutus on annettava myös muille luovuttavan yhtiön vakuutusvelkojille, jos vakuutuskannan luovuttaminen on 3 §:ssä tarkoitetun lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan luovuttavan yhtiön velkojen maksun. Kuulutus on annettava myös vastaanottavan yhtiön vakuutusvelkojille, jos vakuutuskannan luovuttaminen on sanotun lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun.
Vakuutusvalvontaviraston on velvoitettava luovuttava yhtiö viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä luovuttavan yhtiön kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa erikseen määrää.
6 §
Muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa harjoitettuun ensivakuutustoimintaan liittyvät kannanluovutukset
Jos luovutettavaan vakuutuskantaan sisältyy vakuutussopimuksia, jotka on tehty 3 luvun 1 ja 6 §:ssä tarkoitetun sijoittautumisoikeuden tai palvelujen vapaan tarjoamisen oikeuden perusteella, Vakuutusvalvontaviraston on ennen tämän luvun 12 §:ssä tarkoitetun suostumuksen antamista hankittava suostumus sen muun ETA-valtion vakuutustarkastuksesta vastaavalta viranomaiselta, jossa vahinkovakuutussopimuksen kattama riski 3 luvun 7 §:n mukaan sijaitsee tai jossa henkivakuutuksen ottaja asuu vakinaisesti tai, jos henkivakuutuksen ottaja on oikeushenkilö, se oikeushenkilön toimipaikka, johon sopimus liittyy, sijaitsee.
Jos luovutettavia vakuutussopimuksia on tehty 3 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta sivuliikkeestä käsin, Vakuutusvalvontaviraston on ennen suostumuksen antamista annettava sivuliikkeen sijaintimaan vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle mahdollisuus tulla kuulluksi vakuutuskannan luovuttamisesta.
7 §
ETA-valtioiden vakuutustarkastuksesta vastaavien viranomaisten suostumus vakuutuskannan luovuttamiseen
Jos Vakuutusvalvontavirasto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on saapunut vastaanottajalle, saanut vastausta niiden ETA-valtioiden vakuutustarkastuksesta vastaavilta viranomaisilta, joilta Vakuutusvalvontavirasto on 6 §:n 1 momentin nojalla pyytänyt vahvistusta tai suostumusta taikka joille Vakuutusvalvontavirasto on 6 §:n 2 momentin nojalla antanut mahdollisuuden tulla kuulluksi, katsotaan näiden vahvistaneen vastaanottavan yhtiön toimintapääoman riittävyyden taikka antaneen suostumuksen tai myönteisen lausunnon vakuutuskannan luovuttamiseen.
8 §
Vakuutuskannan luovuttamisesta päättäminen
Luovuttavassa ja vastaanottavassa yhtiössä vakuutuskannan luovuttamisesta päättää yhtiökokous.
Vakuutuskannan luovuttamista koskeva yhtiökokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman allekirjoittamisesta tai vakuutuskannan luovuttaminen raukeaa.
Yhtiökokouksen päätös vakuutuskannan luovuttamisesta on tehtävä 5 luvun 21 §:n mukaisesti.
9 §
Kokouskutsu
Kutsu vakuutuskannan luovuttamisesta päättävään yhtiökokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta, osakeyhtiölain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää tai osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä yhtiötä koskevaa määräpäivää.
Kun on kyse koko vakuutuskannan luovuttamisesta, kutsu on toimitettava kaikille osakkaille 5 luvun 16 §:n 2 momentin mukaisesti.
10 §
Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen

Seuraavat asiakirjat on vähintään kuukauden ajan ennen vakuutuskannan luovuttamisesta päättävää yhtiökokousta pidettävä osakkaiden nähtävinä kunkin vakuutuskannan luovuttamiseen osallistuvan yhtiön pääkonttorissa tai internet-verkkosivuilla, viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa:

1) vakuutuskannan luovuttamista koskeva suunnitelma;
2) kunkin vakuutuskannan luovuttamiseen osallistuvan yhtiön kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset;
3) jos viimeisen tilinpäätöksen tarkoittaman tilikauden päättymisestä on kulunut vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman allekirjoituspäivään mennessä yli kuusi kuukautta eikä kokouksessa käsitellä tilinpäätöksen vahvistamista, jäljennös välitilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta, joiden antamispäivä ei saa olla kolmea kuukautta vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman allekirjoituspäivää aiempi;
4) kunkin vakuutuskannan luovuttamiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden jälkeen laaditut osavuosikatsaukset, jos katsauskausi ei sisälly välitilinpäätökseen;
5) hallituksen selostus tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, välitilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen jälkeisistä yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista; ja
6) 3 §:ssä tarkoitettu lausunto vakuutuskannan luovuttamista koskevasta suunnitelmasta.
11 §
Vakuutuskannan luovuttamista koskevan päätöksen raukeaminen
Jos vakuutuskannan luovuttamista ei hyväksytä suunnitelman mukaisesti muutoksitta sekä luovuttavassa että vastaanottavassa yhtiössä, vakuutuskannan luovuttaminen raukeaa.
Yhtiökokouksen päätös vakuutuskannan luovuttamisen hyväksymisestä, hylkäämisestä tai raukeamisesta on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle.
12 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen

Vakuutusyhtiön hyväksyttyä vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa, jos:

1) vakuutuskannan luovuttaminen ei vaaranna vakuutettuja etuja;
2) vakuutuskannan luovuttamisen ei katsota vaarantavan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamista vakuutusyhtiön toiminnassa; ja
3) vastaanottavan yhtiön toimilupaa on laajennettu 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus liittää suostumuksen antamiseen ehdot, joita Vakuutusvalvontavirasto pitää tarpeellisena vakuutettujen etujen sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen turvaamiseksi vakuutusyhtiön toiminnassa.
Jollei suostumusta ole määräajassa haettu tai jos se on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, on vakuutuskannan luovuttaminen rauennut.
13 §
Muutoksenhaku
Luovuttavalla ja vastaanottavalla yhtiöllä sekä muistutuksentekijällä, joka katsoo Vakuutusvalvontaviraston päätöksen loukkaavan oikeuttaan, on oikeus valittaa Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
14 §
Vakuutuskannan luovuttamista koskevat oikeusvaikutukset
Vakuutuskanta siirtyy vastaanottavalle yhtiölle, kun Vakuutusvalvontavirasto on antanut suostumuksensa toimenpiteeseen. Vakuutusvalvontavirasto voi hakemuksesta vahvistaa vakuutuskannan siirtymiselle tätä myöhemmänkin ajankohdan.
Koko vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhtiölle luovuttaneen ja vakuutustoiminnan harjoittamisen luopumisesta ilmoittaneen vakuutusyhtiön toimiluvan peruuttamisesta säädetään 25 luvun 8 §:n 2 momentin 1 kohdassa. Muun liiketoiminnan harjoittamista jatkamattoman yhtiön purkamisesta säädetään osakeyhtiölain 20 luvussa.
Sen estämättä, mitä edellä 2 momentissa säädetään, koko vakuutuskantansa luovuttanut vakuutusosakeyhtiö, jonka toimilupa on peruutettu 25 luvun 8 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti, voi kuitenkin jatkaa toimintaansa muuta liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä ilman 23 luvussa säädettyä selvitys- ja purkamismenettelyä tehtyään tarvittavat muutokset yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan peruuttamisesta. Jos yhtiöjärjestyksen muutosta ei ole ilmoitettu rekisteröitäväksi sanotussa ajassa tai jos rekisteröinti on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, päätös toiminnan jatkamisesta on rauennut. Tässä momentissa tarkoitetulle yhtiöjärjestyksen muutokselle ei vaadita Vakuutusvalvontaviraston vahvistusta.
15 §
Vakuutuksenottajan irtisanomisoikeus
Kun vakuutusyhtiö on luovuttanut vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhtiölle, luovutettuun vakuutuskantaan kuuluvan vakuutuksen ottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut vakuutuskannan luovuttamista koskevan päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa tämän luvun 16 §:ssä mainitusta ilmoittamisesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa.
16 §
Vastaanottavan yhtiön velvollisuus kuuluttaa vakuutuskannan luovuttamisesta
Vastaanottaneen yhtiön hallituksen on ilmoitettava vakuutuskannan luovuttamisesta kuukauden kuluessa vakuutuskannan siirtymisestä kuuluttamalla siitä virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä luovuttavan yhtiön kotipaikan sanomalehdessä. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä myös muusta ilmoitustavasta. Ilmoituksessa on mainittava myös vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutussopimuksensa siten kuin 15 §:ssä säädetään.
17 §
Sijoittautumisoikeuden ja palvelujen vapaan tarjonnan perusteella tehtyjen vakuutusten vakuutuskannan luovuttaminen ulkomaiselle ETA-vakuutusyhtiölle
Vakuutusyhtiö voi Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella luovuttaa 3 luvun 1 ja 6 §:ssä tarkoitetun sijoittautumisoikeuden tai palvelujen vapaan tarjoamisen oikeuden perusteella tehtyjen vakuutussopimusten vakuutuskannan tai osan siitä ulkomaiselle vakuutusyhtiölle, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ( ulkomainen ETA-vakuutusyhtiö ).
Ennen 12 §:ssä tarkoitetun suostumuksen antamista Vakuutusvalvontaviraston on hankittava vastaanottavan yhtiön kotivaltion vakuutustarkastuksesta vastaavan viranomaisen vahvistus siitä, että vastaanottavalla yhtiöllä on vakuutuskannan luovutus huomioon ottaen riittävä toimintapääoma sekä suostumus sen ETA-valtion vakuutustarkastuksesta vastaavalta viranomaiselta, jossa vahinkovakuutussopimuksen kattama riski 3 luvun 7 §:n mukaan sijaitsee tai jossa henkivakuutuksen ottaja asuu vakinaisesti tai, jos henkivakuutuksen ottaja on oikeushenkilö, se oikeushenkilön toimipaikka, johon sopimus liittyy, sijaitsee.
Jos luovutettavia vakuutussopimuksia on tehty 3 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta sivuliikkeestä käsin, Vakuutusvalvontaviraston on ennen tämän luvun 12 §:ssä tarkoitetun suostumuksen antamista annettava sivuliikkeen sijaintimaan vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle mahdollisuus tulla kuulluksi vakuutuskannan luovuttamisesta.
Tässä pykälässä tarkoitetussa vakuutuskannan luovuttamisessa on muutoin soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä tässä luvussa säädetään, kuitenkin siten, että 3 §:ssä tarkoitettua tilintarkastajan lausuntoa ei tarvitse antaa vastaanottavalle yhtiölle, 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille julkaistaan luovuttavan yhtiön kustannuksella ja tätä kuulutusta ei anneta vastaanottavan yhtiön vakuutusvelkojille eikä 15 ja 16 §:ää sovelleta. Tämän luvun 4 §:n 2 ja 3 momenttia, 8―10 §:ää, 12 §:n 1 momentin 3 kohtaa ja 5 luvun 21 §:n 3 momenttia ei sovelleta vastaanottavaan yhtiöön.
Jos Vakuutusvalvontavirasto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on saapunut vastaanottajalle, saanut vastausta niiden ETA-valtioiden vakuutustarkastuksesta vastaavilta viranomaisilta, joilta Vakuutusvalvontavirasto on 2 momentin nojalla pyytänyt vahvistusta tai suostumusta taikka joille Vakuutusvalvontavirasto on 3 momentin nojalla antanut mahdollisuuden tulla kuulluksi, katsotaan näiden vahvistaneen vastaanottavan yhtiön toimintapääoman riittävyyden taikka antaneen suostumuksen tai myönteisen lausunnon vakuutuskannan luovuttamiseen.
18 §
Muun vakuutuskannan luovuttaminen ulkomaiselle ETA-vakuutusyhtiölle
Vakuutusyhtiö voi luovuttaa muun kuin 17 §:ssä tarkoitetun vakuutuskannan tai sen osan ulkomaiselle ETA-vakuutusyhtiölle.
Ennen 12 §:ssä tarkoitetun suostumuksen antamista Vakuutusvalvontaviraston on hankittava vastaanottavan yhtiön kotivaltion vakuutustarkastuksesta vastaavan viranomaisen vahvistus siitä, että vastaanottavalla yhtiöllä on vakuutuskannan luovutus huomioon ottaen riittävä toimintapääoma.
Tässä pykälässä tarkoitetussa vakuutuskannan luovuttamisessa on muutoin soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä tässä luvussa säädetään, kuitenkin siten, että 3 §:ssä tarkoitettua tilintarkastajan lausuntoa ei tarvitse antaa vastaanottavalle yhtiölle, 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille julkaistaan luovuttavan yhtiön kustannuksella ja tätä kuulutusta ei anneta vastaanottavan yhtiön vakuutusvelkojille. Tämän luvun 4 §:n 2 ja 3 momenttia, 8―10 §:ää, 12 §:n 1 momentin 3 kohtaa ja 5 luvun 21 §:n 3 momenttia ei sovelleta vastaanottavaan yhtiöön.
19 §
Vakuutuskannan vastaanottaminen ulkomaiselta ETA-vakuutusyhtiöltä
Vakuutusyhtiö voi Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella vastaanottaa vakuutuskannan tai sen osan ulkomaiselta ETA-vakuutusyhtiöltä. Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa vakuutuskannan vastaanottamiselle 12 §:ssä säädetyin edellytyksin.
20 §
Vakuutuskannan luovuttaminen kolmannen maan vakuutusyhtiölle
Jos vahinkovakuutussopimuksen kattama riski 3 luvun 7 §:n mukaan sijaitsee Suomessa tai jos henkivakuutuksen ottaja asuu vakinaisesti Suomessa tai jos henkivakuutuksen ottaja on oikeushenkilö, se oikeushenkilön toimipaikka, johon sopimus liittyy, sijaitsee Suomessa, taikka jos on kysymys jälleenvakuutustoiminnasta, vakuutusyhtiö voi Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella luovuttaa tällaisesta vakuutustoiminnasta syntyneen vakuutuskantansa tai sen osan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 18 §:ssä tarkoitetulle ulkomaiselle vakuutusyhtiölle, jonka kotivaltio ei kuulu Euroopan talousalueeseen ( kolmannen maan vakuutusyhtiö ) ja jolla on Suomessa sivuliike, noudattaen, mitä edellä 1―16 §:ssä säädetään. Tämän luvun 4 §:n 2 ja 3 momenttia, 8―10 §:ää, 12 §:n 1 momentin 3 kohtaa ja 5 luvun 21 §:n 3 momenttia ei sovelleta vastaanottavaan yhtiöön.

Yleiset säännökset

Vakuutuskannan luovuttaminen ulkomaiselle vakuutusyhtiölle

21 §
Vakuutuskannan luovuttaminen ja vastaanottaminen muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa
Vakuutusyhtiö voi ilman tässä luvussa säädettyä lupamenettelyä luovuttaa muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa sijaitsevasta sivuliikkeestä käsin tehtyjen vakuutussopimusten vakuutuskannan tai osan siitä ulkomaiselle ETA-vakuutusyhtiölle tai kolmannen maan vakuutusyhtiölle sekä kolmannessa maassa oleva sivuliike vastaanottaa ulkomaiselta ETA-vakuutusyhtiöltä tai kolmannen maan vakuutusyhtiöltä vakuutuskannan tai sen osan. Vakuutusyhtiön on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle tässä pykälässä tarkoitetusta vakuutuskannan luovuttamisesta ja vastaanottamisesta.

22 luku

Yhtiömuodon muuttaminen

Julkisen vakuutusyhtiön muuttaminen yksityiseksi vakuutusyhtiöksi ja yksityisen vakuutusyhtiön muuttaminen julkiseksi vakuutusyhtiöksi

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Julkiseen vakuutusosakeyhtiöön ja julkiseen keskinäiseen vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 19 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetään julkisen osakeyhtiön muuttamisesta yksityiseksi osakeyhtiöksi.
2 §
Yksityisen vakuutusyhtiön muuttaminen julkiseksi vakuutusyhtiöksi
Yhtiökokouksen päätös yksityisen vakuutusosakeyhtiön tai keskinäisen vakuutusyhtiön muuttamisesta julkiseksi yhtiöksi on tehtävä 5 luvun 21 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä.
Yksityinen vakuutusosakeyhtiö voidaan muuttaa julkiseksi vakuutusosakeyhtiöksi ja keskinäinen vakuutusyhtiö julkiseksi keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi vain, jos yhtiö täyttää tämän lain 10 luvun ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemista ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset sekä tämän lain 11 ja 12 luvussa, työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa ja eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemista ja vastuuvelan kattamisesta annetussa laissa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset ja jos yhtiön yhtiöjärjestys täyttää julkisen vakuutusyhtiön yhtiöjärjestykselle tässä laissa asetetut vaatimukset. Vakuutusyhtiön on ilmoitettava julkiseksi vakuutusosakeyhtiöksi tai julkiseksi keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi muuttamista koskeva yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa Vakuutusvalvontaviraston vahvistettua vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksen, tai muutos raukeaa. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla pätevän tilintarkastajan todistus siitä, että tässä momentissa edellytetyt vaatimukset täytetään.
Vakuutusyhtiö muuttuu julkiseksi vakuutusyhtiöksi, kun yhtiömuodon muutosta koskeva yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröidään kaupparekisteriin.

Yhtiömuodon muuttaminen vakuutusosakeyhtiöstä keskinäiseksi tai keskinäisestä vakuutusosakeyhtiöksi

3 §
Yhtiömuodon muuttaminen
Vakuutusosakeyhtiö voi muuttua keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi ja keskinäinen vakuutusyhtiö voi muuttua vakuutusosakeyhtiöksi ilman selvitysmenettelyä.
Jos keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiömuoto muutetaan vakuutusosakeyhtiöksi, keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaat saavat yhtiömuodon muuttamista koskevana vastikkeena kaikki vakuutusosakeyhtiön osakkeet. Vastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia.
Jos vakuutusosakeyhtiön yhtiömuoto muutetaan keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi, vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajien osakkuudesta keskinäisessä vakuutusyhtiössä sekä mahdollisesta muusta annettavasta vastikkeesta on määrättävä 4 momentissa tarkoitetussa muutossuunnitelmassa.
Yhtiömuotoa muuttavan vakuutusyhtiön on laadittava yhtiömuodon muuttamista koskeva muutossuunnitelma, jota koskee, mitä 19 luvun 3 ja 4 §:ssä säädetään kombinaatiosulautumisesta.
4 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen hakeminen
Kuukauden kuluessa yhtiömuodon muuttamista koskevan muutossuunnitelman allekirjoittamisesta yhtiömuotoa muuttavan vakuutusyhtiön on haettava suostumus muutossuunnitelmalle ja vahvistus yhtiömuodon muuttamisen vaatimalle yhtiöjärjestyksen muutokselle. Hakemukseen liitettävistä asiakirjoista säädetään 19 luvun 5 §:n 1 momentissa.
5 §
Vakuutusvalvontaviraston kuulutus vakuutusvelkojille
Jollei Vakuutusvalvontavirasto katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, viraston on kuulutettava 4 §:ssä tarkoitetusta hakemuksesta hakijan kustannuksella virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla vähintään kuukausi ja enintään kaksi kuukautta. Vakuutusvalvontaviraston on velvoitettava yhtiö viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä hakijan kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa määrää.
6 §
Yhtiömuodon muuttamisesta päättäminen
Yhtiömuodon muuttamisesta päättää yhtiökokous. Yhtiökokouksen päätös vakuutusosakeyhtiön muuttamisesta keskinäiseksi yhtiöksi tai keskinäisen vakuutusyhtiön muuttamisesta vakuutusosakeyhtiöksi on tehtävä 5 luvun 21 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä.
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, yhtiömuodon muuttamisesta päättämiseen ja asiakirjojen nähtävänä pitämiseen sovelletaan 19 luvun 7 ja 8 §:ää.
7 §
Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen antaminen
Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa, jollei 4 §:ssä tarkoitettu toimenpide vaaranna vakuutettuja etuja.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus liittää suostumuksen antamiseen ehdot, joita Vakuutusvalvontavirasto pitää tarpeellisena 1 momentissa tarkoitettujen vakuutettujen etujen turvaamiseksi.
Keskinäinen vakuutusyhtiö muuttuu vakuutusosakeyhtiöksi ja vakuutusosakeyhtiö muuttuu keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi, kun Vakuutusvalvontavirasto on antanut suostumuksensa yhtiömuodon muuttamiselle 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ja kun yhtiömuodon muutosta koskeva yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröidään kaupparekisteriin.
Jollei suostumusta ole haettu vakuutusyhtiön yhtiömuodon muuttamiseen tai jos suostumus on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, on yhtiömuodon muuttaminen rauennut.
8 §
Muutoksenhaku
Yhtiöllä sekä muistutuksentekijällä, joka katsoo Vakuutusvalvontaviraston päätöksen loukkaavan oikeuttaan, on oikeus valittaa Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
9 §
Vakuutusyhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien lunastaminen
Osakkeenomistajalla, joka on äänestänyt vakuutusosakeyhtiön muuttamista keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi koskevaa yhtiökokouksen päätöstä vastaan, on oikeus vaatia, että yhtiö lunastaa häneltä käyvästä hinnasta osakkeet, jotka on yhtiökokoukseen mennessä ilmoitettu merkittäviksi osakeluetteloon. Osakkeenomistajan oikeudesta vaatia lunastusta säädetään 19 luvun 9 §:ssä.
Takuuosuudenomistajalla, joka on äänestänyt keskinäisen vakuutusyhtiön muuttamista vakuutusosakeyhtiöksi koskevaa yhtiökokouksen päätöstä vastaan, on oikeus vaatia, että yhtiö lunastaa takuuosuudet 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla hinnalla. Takuuosuudenomistajan oikeudesta vaatia lunastusta säädetään 19 luvun 9 §:ssä.

Vakuutusosakeyhtiön muuttaminen muuta liiketoimintaa harjoittavaksi osakeyhtiöksi

10 §
Liiketoiminnan jatkaminen muuta liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä
Koko vakuutuskantansa luovuttaneen vakuutusosakeyhtiön oikeudesta jatkaa toimintaansa muuta liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä säädetään 21 luvun 14 §:n 3 momentissa.

23 luku

Selvitystila ja konkurssi

1 §
Osakeyhtiölain ja konkurssilain soveltaminen
Jos vakuutusyhtiön toimilupa on 25 luvun 8 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla peruutettu sen johdosta, että yhtiö on luovuttanut koko vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhtiölle, yhtiö on ilmoittanut lopettavansa vakuutustoiminnan eikä yhtiö jatka muun liiketoiminnan harjoittamista, vakuutusyhtiön selvitystilaan ja yhtiön purkamiseen sovelletaan vastaavasti, mitä osakeyhtiöstä osakeyhtiölain 20 luvun 1―22 §:ssä säädetään. Mitä osakeyhtiölain 20 luvussa säädetään osakkeenomistajasta, sovelletaan vastaavasti keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaisiin, jotka olivat yhtiön osakkaita silloin, kun vakuutuskannan luovutusta koskeva yhtiökokouksen päätös tehtiin. Jaettaessa omaisuutta osakeyhtiölain 20 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti jaossa on otettava huomioon, mitä tämän luvun 22 §:n 2 momentissa säädetään keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääoman takaisin maksamisesta.
Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakuutusyhtiön selvitystilaan tai konkurssiin ei sovelleta osakeyhtiölakia. Jollei jäljempänä tästä luvusta muuta johdu, vakuutusyhtiön konkurssiin sovelletaan konkurssilakia (120/2004).
2 §
Selvitystilaan asettamisen edellytykset
1) vakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 11 luvussa säädetty takuumäärä tai työeläkevakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin puolet työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 17 §:n mukaisesta vähimmäismäärästä eikä tilannetta ole korjattu tämän luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa määräajassa; tai
2) vakuutusyhtiön toimilupa on peruutettu 25 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun laiminlyönnin vuoksi.
Selvitystilaan asettaminen voidaan tehdä ilman 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin toimenpiteisiin on ryhdytty.
3 §
Kokouskutsu selvitystilaan asettamisesta päättävään yhtiökokoukseen
Jos 11 luvun 24 §:ssä tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei vakuutusyhtiö täytä 11 luvun 19―22 §:ssä mainittuja toimintapääomalle asetettuja vaatimuksia tai että työeläkevakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin puolet työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain 17 §:n mukaisesta toimintapääoman vähimmäismäärästä, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään yhtiön asettamisesta selvitystilaan viimeistään kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Vakuutusvalvontavirasto voi pidentää määräaikaa enintään vuodeksi tämän lain 11 luvun 26 §:ssä tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelman toteuttamiseksi ja toimintapääomalle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.
Sen lisäksi, mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään, kutsu on lähetettävä kirjallisena jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa. Hallituksen on annettava tieto kutsusta yhtiökokoukseen Vakuutusvalvontavirastolle.
Kutsussa on mainittava hallituksen päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Hallituksen päätösehdotukseen on liitettävä lisäksi 11 luvun 24 §:ssä tarkoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus ja niitä koskeva tilintarkastajan lausunto. Ehdotus liitteineen on pidettävä vakuutusyhtiön pääkonttorissa osakkaiden nähtävänä vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta ja viipymättä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.
Jollei hallitus ja toimitusjohtaja ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä, Vakuutusvalvontavirasto kutsuu selvitystilasta päättävän yhtiökokouksen koolle 11 luvun 24 §:ssä säädetyin edellytyksin.
4 §
Selvitystilaan asettamisesta päättäminen
Vakuutusyhtiön yhtiökokouksen on päätettävä yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta, jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei yhtiö täytä toimintapääomalle asetettuja vaatimuksia eikä tilannetta ole korjattu yhtiökokoukseen mennessä.
Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä yhtiö selvitystilaan ja purettavaksi, jollei yhtiökokous tee 1 momentissa edellytettyä päätöstä.
Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, Vakuutusvalvontavirasto määrää vakuutusyhtiön välittömästi ja ilman yhtiökokouksen päätöstä selvitystilaan ja purettavaksi, kun vakuutusyhtiön toimilupa on peruutettu vakuutusyhtiön laiminlyönnin vuoksi 25 luvun 8 §:n 1 momentin mukaisesti.

Selvitystilan lopettaminen

5 §
Selvitystilan alkaminen
Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva yhtiökokouksen päätös tai Vakuutusvalvontaviraston määräys on tehty.
6 §
Selvitysmiesten valinta ja määrääminen
Kun yhtiökokous tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle. Lisäksi Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus määrätä yksi selvitysmies.
Kun Vakuutusvalvontavirasto määrää yhtiön selvitystilaan, Vakuutusvalvontavirasto valitsee yhden tai useamman selvitysmiehen.
Selvitysmiehiin sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Päätöksellä peruutetaan osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:ssä tarkoitetut muulle nimetylle henkilölle annetut edustamisoikeudet, jollei päätöksestä ilmene muuta.
Jollei selvitystilassa olevalla vakuutusyhtiöllä ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä selvitysmiehet. Määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhtiöllä on edustaja.
7 §
Selvitystilan ja selvitysmiesten rekisteröinti
Selvitysmiesten on ilmoitettava selvitystilaan asettamista ja määräämistä sekä selvitysmiesten valintaa koskeva päätös rekisteriviranomaiselle rekisteröitäväksi ja Vakuutusvalvontavirastolle merkittäväksi toimiluparekisteriin.
Selvitysmiesten on pyydettävä, että selvitystilaan asettamisesta on tehtävä merkintä toisessa ETA-valtiossa pidettävään kiinteistörekisteriin, kaupparekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin, jos rekisterimerkintä on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan tehtävä selvitystilamenettelyn aloittamisesta.
8 §
Selvitysmiesten yleiset tehtävät
Selvitysmiehet hoitavat vakuutusyhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiesten toimikausi jatkuu toistaiseksi.
Selvitysmiehien oikeudesta jatkaa yhtiön liiketoimintaa säädetään 17 §:ssä.
Vakuutusvalvontaviraston on annettava selvitysmiehille todistus heidän määräämisestään tehtävään. Jos yhtiö on asetettu selvitystilaan yhtiökokouksen päätöksellä, selvitysmiehillä on oikeus saada ote selvitystilaan asettamista koskevasta yhtiökokouksen pöytäkirjasta.
Selvitysmiehillä on oikeus käyttää tehtävänsä suorittamisessa asiantuntijoita tai avustajia.
9 §
Selvitystilan alkamista, edistymistä ja lakkaamista koskevat ilmoitukset
Vakuutusyhtiön selvitysmiesten on ilmoitettava selvitystilaa koskevasta päätöksestä virallisessa lehdessä ja annettava tieto ilmoituksesta ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä.
Lisäksi selvitysmiesten on ilmoitettava selvitystilan alkamisesta ja lakkaamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ilmoitus on tehtävä ainakin suomeksi ja ruotsiksi. Ilmoituksessa on samalla ilmoitettava menettelyssä mukana olevat viranomaiset ja niiden toimivalta, sovellettava lainsäädäntö sekä selvitysmies.
Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava viipymättä kaikkien muiden ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille päätöksestä aloittaa selvitystila ja menettelyn mahdollisista vaikutuksista. Vakuutusvalvontaviraston on myös pyynnöstä annettava ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille tietoja selvitystilamenettelyn edistymisestä.
Selvitysmiesten on säännöllisesti tiedotettava velkojille selvitystilamenettelyn edistymisestä Vakuutusvalvontaviraston erikseen määräämällä tavalla.
10 §
Julkinen haaste
Selvitysmiesten on viipymättä haettava julkinen haaste vakuutusyhtiön velkojille. Haastetta haetaan rekisteriviranomaiselta, joka merkitsee haasteen antamisen rekisteriin viran puolesta.
Julkisessa haasteessa on mainittava, että vakuutussaatavia ei tarvitse ilmoittaa selvitystilassa eikä niiden 15 §:ssä tarkoitettua etuoikeutta tarvitse vaatia.
Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, julkisesta haasteesta on voimassa, mitä julkisesta haasteesta annetussa laissa (729/2003) säädetään.
11 §
Ilmoitus tunnetuille velkojille ja vakuutusvelkojille annettavat tiedot
Selvitysmiesten on toimitettava ilmoitus julkisesta haasteesta vakuutusyhtiön tunnetuille velkojille. Ilmoituksessa on mainittava erityisesti noudatettavat määräajat, seuraamukset niiden laiminlyönnistä, toimielin tai viranomainen, joka on toimivaltainen ottamaan vastaan saatavia koskevat ilmoitukset tai huomautukset, sekä se, onko velkojan vaadittava saatavaa, joka on etuoikeutettu tai jonka vakuutena on esinevakuus.
Vakuutusyhtiön velkojille tehtävässä ilmoituksessa on sen lisäksi, mitä 1 momentissa ja 10 §:n 2 momentissa säädetään, vakuutussaatavien osalta ilmoitettava selvitystilan yleiset vaikutukset vakuutussopimuksiin sekä vakuutuksenottajan ja vakuutetun vakuutussopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet.
Jos Vakuutusvalvontavirasto 21 §:n mukaisesti määrää ajankohdan, jolloin vakuutukset lakkaavat olemasta voimassa, myös tästä on erikseen ilmoitettava vakuutuksenottajille.
Vakuutusyhtiön velkojille tehtävä ilmoitus on tehtävä joko suomeksi tai ruotsiksi. Ilmoituksessa on käytettävä lomaketta, jossa on kaikilla ETA-valtioiden virallisilla kielillä otsikko "Kehotus saatavan ilmoittamiseen ja huomautusten esittämiseen; noudatettavat määräajat". Jos vakuutusvelkojan tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on toisessa ETA-valtiossa kuin Suomessa, ilmoitus on kuitenkin tehtävä jollakin kyseisen ETA-valtion virallisella kielellä.
12 §
Saatavien ilmoittaminen
Jokaisella velkojalla, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, on oikeus ilmoittaa saatavansa tai tehdä saataviin liittyviä kirjallisia huomautuksia vakuutusyhtiön selvitystilassa. Vakuutussaatavia ei tarvitse ilmoittaa selvitystilassa eikä niiden 15 §:ssä tarkoitettua etuoikeutta tarvitse vaatia.
Velkojan on ilmoitettava 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle tai viranomaiselle saatavan laji, sen syntymisaika ja määrä. Lisäksi velkojan on ilmoitettava, vetoaako hän saatavan osalta etuoikeuteen, esinevakuuteen tai omistuksenpidätysehtoon, sekä se, mitä omaisuutta hänen vakuutensa koskee. Selvitysmiehelle on toimitettava jäljennökset mahdollisista todisteena olevista asiakirjoista.
Velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa, voi ilmoittaa saatavansa tai esittää saataviin liittyviä huomautuksia tämän toisen valtion jollakin virallisella kielellä. Tässä tapauksessa saatavaa ilmoitettaessa tai saataviin liittyviä huomautuksia esitettäessä otsikon "Saatavan ilmoittaminen" tai vastaavasti "Saataviin liittyvien huomautusten esittäminen" on kuitenkin oltava joko suomeksi tai ruotsiksi.
13 §
Yhtiökokous selvitystilan aikana
Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, selvitystilassa olevan vakuutusyhtiön yhtiökokoukseen sovelletaan tämän lain yhtiökokousta koskevia säännöksiä.
14 §
Tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastus ja erityinen tarkastus
Selvitysmiesten on laadittava kultakin tilikaudelta tilinpäätös ja toimintakertomus, joka on esitettävä varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Tilinpäätöksestä on viipymättä annettava jäljennös Vakuutusvalvontavirastolle.
Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa yhtiön joutuessa selvitystilaan. Selvitystilan aikana noudatetaan 7 luvun säännöksiä tilintarkastuksesta ja erityisestä tarkastuksesta. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti pitkitetty ja ovatko selvitysmiehet muuten toimineet asianmukaisesti.
15 §
Vakuutussaatavien etuoikeutta koskeva periaate
Vakuutussaatavilla on selvitystilassa yhtäläisesti samanlainen etuoikeus vakuutusyhtiön omaisuuteen kuin velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa säädetyllä irtaimen pantin haltijalla pantattuun omaisuuteen ( vakuutussaatavien etuoikeus ).
Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin etuoikeutettuihin vakuutussaataviin rinnastetaan myös sellainen vakuutussopimussuhteeseen perustuva vakuutusyhtiöltä oleva saatava, jonka oikeusperuste on syntynyt kahden kuukauden kuluessa selvitystilan alkamisesta.
Myös henkivakuutukseen liittyvää laskuperustekorkoa pidetään 1 momentissa tarkoitettuna etuoikeutettuna vakuutussaatavana.
16 §
Vakuutuskannan luovuttaminen selvitystilamenettelyssä
Vakuutusyhtiön selvitystilassa selvitysmiehen tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa aikaansaamaan suunnitelma yhtiön vakuutuskannan luovuttamisesta 21 luvun säännösten mukaisesti.
Selvitysmies voi tehdä toisen vakuutusyhtiön kanssa suunnitelman vakuutuskannan tai sen osan luovuttamisesta siten, että vakuutukset jatkuvat vastaanottavassa vakuutusyhtiössä erityisin ehdoin tai rajoituksin, jos se on vakuutettujen etujen mukaista. Ennen suunnitelman tekemistä suunnitelmaa vastustavalle vakuutuksenottajalle on varattava mahdollisuus jättää hänen vakuutuksensa kannanluovutuksen ulkopuolelle, jolloin vakuutuksenottajalla on oikeus hänen vakuutuksensa lakattua saada vakuutukselle kuuluva osuus vakuutusyhtiön varoista siten kuin 22 §:ssä säädetään.
17 §
Liiketoiminnan jatkaminen
Kunnes Vakuutusvalvontavirasto on hyväksynyt 16 §:ssä tarkoitetun selvitysmiehen laatiman vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman, selvitysmiehellä on selvitystilassa oikeus jatkaa yhtiön liiketoimintaa siinä määrin kuin se on tarpeen vakuutettujen etujen turvaamiseksi ja selvitysmenettelyn tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.
Selvitystilassa oleva vakuutusyhtiö ei saa tehdä uusia vakuutussopimuksia.
18 §
Liiketoiminnan jatkamista koskeva suunnitelma

Selvitysmiehen on laadittava liiketoiminnan jatkamista varten suunnitelma, joka sisältää vakuutusyhtiöltä olevat saatavat ja ehdotuksen saatavien suorittamisesta selvitystilan aikana. Liiketoiminnan jatkamista koskevassa suunnitelmassa on mainittava seuraavat saatavat:

1) esineoikeuden alaisia varoja koskevat saatavat;
2) liikennevakuutuslakiin, potilasvahinkolakiin (585/1986), tapaturmavakuutuslakiin ja työntekijän eläkelakiin perustuvat korvaussaatavat;
3) selvitystilamenettelystä johtuvat saatavat;
4) 19 §:ssä tarkoitetut liiketoiminnan jatkamista koskevat saatavat;
5) 15 §:ssä tarkoitetut vakuutussaatavat;
6) selvitystilaa edeltäneen 25 luvun 9 §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon valvontaa varten määrätyn asiamiehen palkkio viivästyskorkoineen ja muut toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset; sekä
7) muut mahdolliset ennen selvitystilan alkamista syntyneet velkojien saatavat.
Suunnitelma on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle hyväksyttäväksi.
19 §
Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvat saatavat

Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvalla saatavalla tarkoitetaan:

1) vakuutussopimussuhteessa sellaista vakuutusyhtiöltä olevaa saatavaa, jossa yhtiön sitoumus tai muu saatavan oikeusperuste on syntynyt sen jälkeen, kun on kulunut kaksi kuukautta selvitystilan alkamisesta; muuksi saatavan oikeusperusteeksi katsotaan oikeus korvaukseen tai muuhun etuuteen siltä osin kuin vakuutus on jatkunut selvitystilan alkamisen jälkeen ja vakuutuksenottaja on selvitystilan alkamisen jälkeiseltä ajalta maksanut tai on ollut velvollinen maksamaan vakuutusmaksuja; sekä
2) muussa velkasuhteessa sellaista vakuutusyhtiöltä olevaa saatavaa, jota koskeva yhtiön sitoumus tai muu saatavan oikeusperuste on syntynyt selvitystilan alkamisen jälkeen; kestovelkasuhteessa liiketoiminnan jatkamisesta johtuvana saatavana pidetään kuitenkin sitä osaa saatavasta, joka kohdistuu selvitystilan alkamisen jälkeiseen aikaan.
20 §
Saatavien suorittaminen selvitystilan aikana
Vakuutussaatavien etuoikeudesta riippumatta vakuutusyhtiön varoista selvitystilan aikana voidaan suorittaa 18 §:n 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitetut saatavat.
Liiketoiminnan jatkamista koskevasta suunnitelmasta riippumatta selvitystilan aikana on suoritettava 18 §:n 1 momentin 1―3 kohdassa tarkoitetut saatavat, ja selvitysmiehellä on oikeus ottaa lainaa 18 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen korvausten maksamisen turvaamiseksi.
Selvitysmies voi suorittaa 18 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja saatavia ainoastaan liiketoiminnan jatkamista koskevan suunnitelman mukaisesti. Jos mainittuja saatavia on tarpeen suorittaa ennen 18 §:ssä tarkoitetun suunnitelman hyväksymistä tai siitä poiketen, ne voidaan suorittaa vain Vakuutusvalvontaviraston yksittäistapauksessa antamalla luvalla ja valvonnassa.
Selvitysmiehen on suoritettava 18 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut saatavat vakuutussaatavien jälkeen parhaalla etuoikeudella sillä edellytyksellä, että selvitystilaan asettaminen on tapahtunut omaisuuden luovutus- tai panttauskiellon aikana tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kielto on lakannut. Selvitysmies voi suorittaa 18 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuja saatavia vain Vakuutusvalvontaviraston yksittäistapauksessa antamalla luvalla ja valvonnassa.
Kaikki velkojat, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, ja heidän samankaltaiset saatavansa ovat vakuutusyhtiön selvitystilassa samassa asemassa keskenään, ja näitä saatavia koskee sama maksunsaantijärjestys.
21 §
Muiden kuin lakisääteisten vakuutusten lakkaaminen ja lakisääteisten vakuutusten jatkuminen
Jos suunnitelmaa vakuutuskannan luovuttamisesta ei saada aikaan, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä ajankohta, jolloin muut kuin liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja tapaturmavakuutuslain mukaiset vakuutukset lakkaavat olemasta voimassa. Ajankohta voi olla enintään kolme vuotta selvitystilan aloittamisen jälkeen. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä siirtää vakuutusten lakkaamiselle määräämäänsä ajankohtaa vielä enintään kahdeksi vuodeksi ensin määrätystä ajankohdasta lukien. Työeläkevakuutusyhtiön selvitystilassa Vakuutusvalvontavirasto ei voi määrätä vakuutuksia lakkaamaan, vaan yhtiön omaisuus on käytettävä 22 §:n 4 momentin mukaisesti.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä ajankohta, jolloin liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja tapaturmavakuutuslain mukaisten vakuutusten vakuutuskanta ja sitä vastaava suhteellinen osuus vakuutusyhtiön omaisuudesta siirretään yhtiöstä Liikennevakuutuskeskuksen, Potilasvakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallinnoitavaksi. Suhteellista osuutta laskettaessa ei oteta huomioon 9 luvun 5 §:ssä tarkoitettua yhteistakuuerää, vaan erää vastaava suhteellinen osuus vakuutusyhtiön omaisuudesta on sellaisenaan käytettävä ensisijaisesti kyseisten lakien perusteella korvaukseen oikeutettujen hyväksi. Vakuutuskannan ja sitä vastaavan omaisuuden siirtämisestä on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä 21 luvun 4 §:n 1―3 momentissa ja 5 §:ssä säädetään vakuutuskannan luovuttamisesta.
22 §
Omaisuuden rahaksi muuttaminen, saatavien maksaminen ja omaisuuden jakaminen
Edellä 21 §:ssä tarkoitetun menettelyn jälkeen vakuutusyhtiön jäljellä oleva omaisuus on muutettava rahaksi ja maksettava selvitystilamenettelystä johtuvat saatavat ja etuoikeutetut vakuutussaatavat. Tämän jälkeen maksetaan kaikki muu tiedossa oleva velka yhtiön velkojille haetun julkisen haasteen paikalletulopäivän jälkeen. Jos velka on riitainen tai erääntymätön taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, on tarpeelliset varat pantava erilleen, jos yhtiön varat siihen riittävät.
Keskinäisessä vakuutusyhtiössä on takuupääoma korkoineen tämän jälkeen maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan keskinäisessä yhtiössä yhtiön vakuutuksenottajaosakkaille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Jos jaettava omaisuus on vähäinen, voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä, että sen käytöstä voidaan päättää toisinkin. Jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu, on vakuutusosakeyhtiössä osakkeenomistajalla oikeus saada osakkeilleen tuleva osuus yhtiön netto-omaisuudesta.
Selvitystilassa olevan henkivakuutusyhtiön omaisuus on ennen 1 momentissa tarkoitettua omaisuuden jakoa ensin ositettava sijoitussidonnaisten vakuutusten kannan ja muun vakuutuskannan kesken. Ositus on toimitettava silmällä pitäen myös sen kohtuullisuutta.
Selvitystilassa olevan työeläkevakuutusyhtiön omaisuus on käytettävä 1―3 momentista poiketen Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat siitä, että samanlainen eläketurva järjestetään toisessa työeläkevakuutusyhtiössä tai eläkesäätiölain (1774/1995) mukaisessa eläkesäätiössä taikka vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisessa eläkekassassa. Tällöin on ensisijaisesti pyrittävä pienentämään työntekijän eläkelain 181 §:n soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia.
23 §
Lopputilitys
Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiesten tulee ilman aiheetonta viivytystä antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla kertomus koko selvitysmenettelystä. Kertomukseen tulee sisältyä selostus yhtiön omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset selvitystilan ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä ja selvitystilanaikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus. Lopputilityksestä ja sen liitteistä on viipymättä annettava jäljennös Vakuutusvalvontavirastolle.
Selvitysmiesten on viivytyksettä 1 momentissa tarkoitettujen toimien jälkeen kutsuttava osakkaat yhtiökokoukseen tarkastamaan lopputilitys. Kokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä on voimassa, mitä 5 luvun 14―18 §:ssä säädetään, kuitenkin siten, että lopputilitykseen sovelletaan, mitä tilinpäätöksestä säädetään. Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:ssä säädetään.
24 §
Jaon moittiminen ja jako-osuuden menettäminen
Jos osakas tahtoo moittia jakoa, on kanne yhtiötä vastaan pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhtiökokouksessa.
Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhtiökokouksessa, ilmoittautunut nostamaan hänelle tulevaa jako-osuutta, on hän menettänyt oikeutensa siihen. Tällöin noudatetaan, mitä 26 §:n 3 momentissa säädetään.
25 §
Purkautuminen
Vakuutusyhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen yhtiökokouksessa. Selvitysmiesten on viipymättä tehtävä purkamisesta rekisteri-ilmoitus. Yhtiö on poistettu rekisteristä, kun päätös siitä on merkitty rekisteriin. Lisäksi yhtiön purkamisesta on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle toimiluparekisteriin merkitsemistä varten.
Purettu yhtiö ei purkautumisen jälkeen voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia. Yhtiön puolesta sen purkautumisen jälkeen tehdystä toimesta vastaavat toimesta päättäneet ja tekijät yhteisvastuullisesti. Selvitysmiehet voivat kuitenkin ryhtyä toimenpiteeseen selvitystoimen aloittamiseksi tai hakea yhtiön asettamista konkurssiin. Yhtiön kanssa sen purkautumisen jälkeen tehdyn sopimuksen vastapuoli voi luopua sopimuksesta, jos hän ei tiennyt purkautumisesta.
Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, voivat vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä tai vähintään yksi kymmenesosa kaikista vakuutusosakeyhtiön osakkeista, taikka keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä, vaatia selvitysmiehiä kutsumaan yhtiökokouksen koolle käsittelemään 28 luvun 8 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista. Mitä 5 luvun 13 §:n 2 momentissa säädetään, on vastaavasti noudatettava. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä.
26 §
Selvitystilan jatkaminen
Selvitystilaa on jatkettava, jos vakuutusyhtiön purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja, yhtiötä vastaan nostetaan kanne tai muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä. Selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen yhtiökokoukseen on toimitettava yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi kirjallinen kutsu on lähetettävä jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa. Jos yhtiöllä selvitystä jatkettaessa ei ole toimikelpoisia selvitysmiehiä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä hakemuksesta selvitysmies sen mukaan kuin 6 §:ssä säädetään.
Jos vakuutusyhtiön rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, Vakuutusvalvontaviraston on sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhtiö selvitystilaan.
Jos selvitysmenettelyn jatkamista ei kuitenkaan ole katsottava tarpeelliseksi, selvitysmiehet voivat suorittaa asiassa tarvittavat toimenpiteet. Selvitysmiesten on laadittava toimenpiteistään selvitys ja toimitettava se osakkaille ja muille jako-osuuteen oikeutetuille. Vähäinen jako-osuus voidaan tilittää valtiolle.
Selvitystä ei kuitenkaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa jatketa eikä yhtiötä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilaan, jos yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa, eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista.
27 §
Selvitystilan lopettaminen ja toiminnan jatkaminen
Jos vakuutusyhtiö selvitystilan aikana jälleen täyttää 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, yhtiökokous voi, tilintarkastajien annettua asiasta lausuntonsa, päättää 5 luvun 21 §:n mukaisella äänten enemmistöllä, että selvitystila lopetetaan ja yhtiön toimintaa jatketaan. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, jos selvitystilaan on tämän lain mukainen peruste tai jos yhtiön omaisuutta on jaettu. Toimintaansa jatkavan yhtiön on haettava uudelleen toimilupaa noudattaen, mitä 2 luvussa säädetään.
Kun päätös selvitystilan lopettamisesta ja yhtiön toiminnan jatkamisesta on tehty, yhtiölle on valittava johto yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti.
Kun hallitus on valittu, selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä selvitystilan lopettamista koskevasta päätöksestä ja hallituksen vaalista ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle ja rekisteröimistä varten rekisteriviranomaiselle. Yhtiön velkojille haettu julkinen haaste raukeaa, kun selvitystilan lopettaminen on rekisteröity. Selvitysmiesten on annettava toiminnastaan 23 §:n mukainen lopputilitys.
28 §
Konkurssiin asettamisen edellytykset
Jos selvitystilassa olevan vakuutusyhtiön varat eivät riitä sen velkojen maksuun, selvitysmiesten on haettava vakuutusyhtiön asettamista konkurssiin. Ennen selvitystilan alkamista vakuutusyhtiön omaisuus voidaan hakea konkurssiin vain hallituksen päätöksen perusteella.
Konkurssiin asettaminen voidaan tehdä ilman 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin toimenpiteisiin on ryhdytty.
29 §
Konkurssiin asettamisesta päättäminen
Konkurssista on toimivaltainen päättämään suomalainen tuomioistuin.
30 §
Konkurssin alkaminen
Jos Vakuutusvalvontavirasto tekee siitä esityksen, tulee tuomioistuimen määrätä pesänhoitajaksi yksi viraston ehdottama henkilö valittujen lisäksi ja annettava pesänhoitajalle todistus hänen määräämisestään tehtävään.
Konkurssin aikana yhtiötä konkurssivelallisena edustavat hallitus ja toimitusjohtaja tai ennen konkurssin alkamista valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin valita uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.
Kun vakuutusyhtiö on asetettu konkurssiin, pesänhoitajan tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja valvontapäivästä Vakuutusvalvontavirastolle.
31 §
Pesänhoitajan tehtävät ja konkurssia koskevat ilmoitukset
Vakuutusvalvontaviraston esityksestä määrätyn pesänhoitajan on erityisesti valvottava vakuutussaatavien haltijoiden etua konkurssipesässä.
Pesänhoitajan oikeudesta jatkaa yhtiön liiketoimintaa säädetään 17―19 §:ssä.
Konkurssin alkamista, edistymistä ja lakkaamista koskeviin ilmoituksiin sovelletaan, mitä 9 §:n 2―4 momentissa säädetään selvitystilaa koskevista ilmoituksista.
Pesänhoitajan on pyydettävä, että konkurssiin asettamisesta on tehtävä merkintä toisessa ETA-valtiossa pidettävään kiinteistörekisteriin, kaupparekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin, jos rekisterimerkintä on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan tehtävä konkurssin aloittamisesta.
Pesänhoitajan on säännöllisesti tiedotettava velkojille konkurssimenettelyn edistymisestä Vakuutusvalvontaviraston erikseen määräämällä tavalla ja siten kuin 11 §:n 2 ja 4 momentissa säädetään.
Pesänhoitajalla on oikeus käyttää tehtävänsä suorittamisessa asiantuntijoita tai avustajia.
32 §
Saatavien valvominen
Vakuutusyhtiön konkurssissa on jokaisella velkojalla, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, oikeus valvoa saatavansa tai tehdä saataviin liittyviä kirjallisia huomautuksia. Vakuutussaatavia ei tarvitse valvoa konkurssissa eikä niiden etuoikeutta tarvitse vaatia.
Velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa, voi valvoa saatavansa tai esittää saataviin liittyviä huomautuksia tämän toisen valtion jollakin virallisella kielellä. Tässä tapauksessa saatavaa valvottaessa tai saataviin liittyviä huomautuksia esitettäessä valvontailmoituksen tai huomautuksen otsikon "Saatavan valvominen" tai vastaavasti "Saataviin liittyvien huomautusten esittäminen" on kuitenkin oltava joko suomeksi tai ruotsiksi.
33 §
Vakuutussaatavien etuoikeutta koskeva periaate
Vakuutussaatavilla on konkurssissa yhtäläisesti samanlainen etuoikeus vakuutusyhtiön omaisuuteen kuin velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa säädetyllä irtaimen pantin haltijalla pantattuun omaisuuteen ( vakuutussaatavien etuoikeus ).
Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin etuoikeutettuihin vakuutussaataviin rinnastetaan myös sellainen vakuutussopimussuhteeseen perustuva vakuutusyhtiöltä oleva saatava, jonka oikeusperuste on syntynyt kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.
Myös henkivakuutukseen liittyvää laskuperustekorkoa pidetään 1 momentissa tarkoitettuna etuoikeutettuna vakuutussaatavana.
34 §
Vakuutuskannan luovuttaminen konkurssissa
Vakuutusyhtiön konkurssissa pesänhoitajan tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa aikaansaamaan suunnitelma yhtiön vakuutuskannan luovuttamisesta 21 luvun säännösten mukaisesti.
Vakuutusyhtiön konkurssissa pesänhoitaja voi tehdä toisen vakuutusyhtiön kanssa suunnitelman vakuutuskannan tai sen osan luovuttamisesta siten, että vakuutukset jatkuvat vastaanottavassa vakuutusyhtiössä erityisin ehdoin tai rajoituksin. Ennen suunnitelman tekemistä suunnitelmaa vastustavalle vakuutuksenottajalle on varattava mahdollisuus jättää hänen vakuutuksensa kannanluovutuksen ulkopuolelle, jolloin vakuutuksenottajalla on oikeus hänen vakuutuksensa lakattua saada vakuutukselle kuuluva osuus vakuutusyhtiön varoista siten kuin 22 §:ssä säädetään.
35 §
Konkurssimenettely ja omaisuuden jako
Vakuutusyhtiön konkurssimenettelyyn sovelletaan, mitä 17―21 §:ssä säädetään selvitystilamenettelystä. Konkurssiin asetettu vakuutusyhtiö ei saa tehdä uusia vakuutussopimuksia.
Edellä 21 §:ssä tarkoitetun menettelyn jälkeen vakuutusyhtiön jäljellä oleva omaisuus on muutettava rahaksi ja maksettava konkurssimenettelystä johtuvat saatavat ja etuoikeutetut vakuutussaatavat. Tämän jälkeen maksetaan kaikki muu tiedossa oleva velka, jollei 3―5 momentista muuta johdu. Jos velka on riitainen tai erääntymätön taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, on tarpeelliset varat pantava erilleen ja jäännös jaettava.
Henkivakuutusyhtiön omaisuus on ennen 2 momentissa tarkoitettua omaisuuden jakoa ensin ositettava sijoitussidonnaisten vakuutusten kannan ja muun vakuutuskannan kesken. Ositus on toimitettava silmällä pitäen myös sen kohtuullisuutta.
Jos vahinkovakuutusyhtiön omaisuus ei riitä vakuutussaatavien täyteen hyvittämiseen, on kuluttajan, asunto-osakeyhtiön tai pääosin asumistarkoitukseen perustetun kiinteistöyhtiön vahinkoon perustuvilla saatavilla etuoikeus. Jos omaisuus ei riitä edellisessä virkkeessä tarkoitettujen saatavien täyteen hyvittämiseen, omaisuus jaetaan kyseisten saatavien määrän mukaisessa suhteessa.
Työeläkevakuutusyhtiön omaisuus on käytettävä Vakuutusvalvontaviraston erikseen määräämällä tavalla kustannuksiin, jotka aiheutuvat siitä, että samanlainen eläketurva järjestetään toisessa työeläkevakuutusyhtiössä tai eläkesäätiölain mukaisessa eläkesäätiössä taikka vakuutuskassalain mukaisessa eläkekassassa. Tällöin on ensisijaisesti pyrittävä pienentämään työntekijän eläkelain 181 §:n soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia.
36 §
Jakoluettelo
Pesänhoitajan on viipymättä laadittava luettelo omaisuuden jaossa noudatettavista vakuutussaatavien suhdeluvuista. Luettelo on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle, jossa luettelo on pidettävä asianomaisten nähtävänä 30 päivän ajan. Viraston tulee ilmoittaa luettelon nähtävilläolosta virallisessa lehdessä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä velvoittaa pesänhoitaja viipymättä antamaan tieto luettelon nähtävilläolosta ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa erikseen määrää. Viraston tai pesänhoitajan on pyydettäessä annettava luettelo tiedoksi yhtiön vakuutusvelkojalle tämän korvattua siitä aiheutuvat kustannukset. Luettelon nähtävilläolosta ei tarvitse ilmoittaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jos kysymys on työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitetusta työeläkevakuutusyhtiöstä. Suhdelukuihin saa hakea oikaisua virastolta 30 päivän kuluessa luettelon nähtävilläoloajan päättymisestä.
Kun luettelo on saanut lainvoiman, on 21 ja 36 §:n mukaisesti laskettu vakuutussaatavien osuus vakuutusyhtiön omaisuudesta jaettava niihin oikeutetuille.

Selvitystila

Selvitystilamenettely

Konkurssi

37 §
Purkautuminen tai konkurssimenettelyn jatkaminen
Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, on yhtiö katsottava puretuksi, kun konkurssissa on hyväksytty lopputilitys. Purkamisesta pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi. Lisäksi purkamisesta on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle toimiluparekisteriin merkitsemistä varten.
Jos omaisuutta on jäljellä, eikä yhtiö ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen mahdollisimman pian kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Jos yhtiö oli selvitystilassa, kun se haettiin konkurssiin, selvitystä jatketaan, kuten 26 §:ssä säädetään.
Jos yhtiön konkurssi on päättynyt ja yhtiölle ilmaantuu varoja, konkurssimenettelyä jatketaan. Jos yhtiölle konkurssin jälkeen jää varoja, menetellään kuten 2 momentissa säädetään.

24 luku

Euroopan talousalueella noudatettavat lainvalintasäännökset

1 §
Suomen lain soveltaminen
Jollei tästä luvusta muuta johdu, 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun vakuutusyhtiön ja sen toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan sivuliikkeen omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoon sekä vakuutusyhtiön selvitystilaan ja konkurssiin sekä niiden oikeusvaikutuksiin sovelletaan Suomen lakia.
2 §
Työsopimukset ja työsuhteet
Työsopimuksia ja työsuhteita koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen ETA-valtion lain mukaan, jota sovelletaan kyseiseen työsopimukseen tai työsuhteeseen.
3 §
Kiinteän omaisuuden käyttö- ja luovutussopimukset
Kiinteän omaisuuden käyttö- tai luovutussopimuksia koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen ETA-valtion lain mukaan, jonka alueella kiinteä omaisuus sijaitsee.
4 §
Kiinteä omaisuus, alukset tai ilma-alukset
Oikeusvaikutukset vakuutusyhtiön oikeuksiin, jotka koskevat kiinteää omaisuutta, alusta tai ilma-alusta ja jotka on merkittävä julkiseen rekisteriin, määräytyvät sen ETA-valtion lain mukaan, jonka valvonnassa rekisteriä pidetään.
Jos vakuutusyhtiö tekee 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen taikka menettelyn alkamisen jälkeen vastikkeellisen oikeustoimen, joka koskee kiinteää omaisuutta, julkiseen rekisteriin merkittävää alusta tai ilma-alusta taikka arvopaperia, johon kohdistuvat oikeudet merkitään laissa säänneltyyn rekisteriin tai tilille tai jotka sijoitetaan ETA-valtiossa säänneltyyn keskitettyyn säilytysjärjestelmään, oikeustoimen pätevyys määräytyy sen ETA-valtion lain mukaan, jonka alueella kiinteä omaisuus sijaitsee tai jonka valvonnassa rekisteriä, tiliä tai järjestelmää pidetään.
5 §
Oikeudenkäynti
Jos 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai menettelyn alkaessa on vireillä oikeudenkäynti, joka koskee toimenpiteen tai menettelyn piiriin kuuluvaa vakuutusyhtiön omaisuutta tai oikeutta, oikeudenkäyntiä koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen ETA-valtion lain mukaan, jossa oikeudenkäynti on vireillä.
6 §
Säännellyt markkinat
Säänneltyjen markkinoiden osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen lain mukaan, jota näihin markkinoihin sovelletaan. Esineoikeuksiin sovelletaan kuitenkin, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä vetoamasta oikeustoimen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen eikä estä oikeustoimen peräyttämistä sen lain mukaan, jota näihin markkinoihin sovelletaan.
7 §
Esineoikeudet, omistuksenpidätysehto ja kuittaus
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai menettelyn alkaminen ei vaikuta velkojan tai sivullisen esineoikeuteen, joka toimenpiteen tai menettelyn alkaessa kohdistuu muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa sijaitsevaan vakuutusyhtiön omaisuuteen. Sama koskee omistuksenpidätysehtoon perustuvia oikeuksia, jos omaisuus toimenpiteen tai menettelyn alkaessa sijaitsee muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai menettelyn alkaminen ei estä velkojaa käyttämästä saatavaansa vakuutusyhtiölle olevan velkansa kuittaamiseen, jos tällainen kuittaus on sallittu vakuutusyhtiön saatavaan sovellettavan lain mukaan.
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä vetoamasta oikeustoimen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen eikä estä oikeustoimen peräyttämistä 2 §:n mukaan sovellettavan lain nojalla.
Mitä edellä 1 §:ssä tai tämän pykälän 3 momentissa säädetään, ei sovelleta oikeustoimen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen eikä oikeustoimen peräyttämiseen, jos se, joka on saanut etua velkojia vahingoittavasta toimesta, osoittaa, että oikeustoimeen sovelletaan muun ETA-valtion kuin Suomen lakia ja että oikeustointa ei tämän lain mukaan voida riitauttaa kyseisessä tapauksessa.

8 OSA

VALVONTA

25 luku

Vakuutusyhtiön ja vakuutusomistusyhteisön valvonta

1 §
Vakuutusvalvontaviraston valvontatehtävät
Vakuutusvalvontavirasto valvoo, että vakuutusyhtiöt noudattavat vakuutustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja hyvää vakuutustapaa.
Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on valvoa erityisesti, että vakuutusyhtiön vakavaraisuus ja siihen vaikuttavat seikat on järjestetty vakuutetut edut turvaavalla tavalla ja että yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät ovat riittävät ja luotettavat. Lisäksi virasto valvoo vakuutusyhtiöiden markkinointia ja sopimusehtojen käyttöä.
Vakuutusvalvontavirasto valvoo myös suomalaisia vakuutusomistusyhteisöjä siten kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Vakuutusvalvontaviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön oikeus saada tietoja
Vakuutusyhtiön ja suomalaisen vakuutusomistusyhteisön ja muun vakuutusyhtiön kanssa samaan koti- tai ulkomaiseen konserniin kuuluvan suomalaisen yrityksen sekä vakuutusyhtiön sidosyrityksen on salassapitosäännösten estämättä annettava Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa toiminnastaan tietoja, jotka ovat tarpeen tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Vakuutusvalvontavirastolla on lisäksi oikeus saada vakuutusyhtiöltä sen kanssa samaan konserniin kuuluvaa ulkomaista yritystä ja ulkomaista sidosyritystä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
Vakuutusyhtiön ja suomalaisen vakuutusomistusyhteisön on salassapitosäännösten estämättä annettava sosiaali- ja terveysministeriölle sen määräämässä ajassa toiminnastaan tietoja, jotka ovat tarpeen ministeriölle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.
3 §
Vakuutusvalvontavirastolle toimitettavat tiedot
Vakuutusyhtiön on ennen tilintarkastuksen alkamista toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämät tiedot yhtiön taloudellisesta asemasta viraston määräämässä ajassa. Henkivakuutusyhtiön on lisäksi ennen tilintarkastuksen alkamista toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle selostus vastuuvelan laskemisesta sekä viraston määräämässä ajassa tutkimus vakuutustoiminnasta. Mainittu selvitys ja tutkimus on laadittava viraston antamien määräysten mukaisesti.
Vakuutusyhtiön tulee vuosittain kuukauden kuluessa siitä yhtiökokouksesta, jossa tilinpäätös ja toimintakertomus on vahvistettu tai Vakuutusvalvontaviraston hyväksymänä myöhempänä ajankohtana, toimittaa virastolle selvitys toiminnastaan sen mukaan kuin Vakuutusvalvontavirasto erikseen määrää.
Suomalaisen vakuutusomistusyhteisön on vuosittain toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle oma tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa sekä konsernitilinpäätöksensä viraston määräämässä ajassa.
4 §
Vakuutusvalvontaviraston tarkastusoikeus
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä tarkastaa vakuutusyhtiön ja sen kanssa samaan koti- tai ulkomaiseen konserniin kuuluvan suomalaisen yrityksen sekä vakuutusyhtiön sidosyrityksen vakuutustoimintaa ja muuta toimintaa. Virastolla on oikeus suorittaa tarkastuksia vakuutusyhtiön tiloissa sekä osallistua niihin kokouksiin ja tarvittaessa kutsua ne kokoukset koolle, joissa päätösvaltaa yhtiössä käytetään. Vakuutusvalvontaviraston edustajalla on oikeus käyttää kokouksissa puhevaltaa ja saada pöytäkirjaan merkityiksi huomautukset, joihin hän katsoo olevan aihetta.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä tarkastaa vakuutusyhtiön muussa ETA-valtiossa sijaitsevan sivuliikkeen toimintaa, joko itse tai edustajansa välityksellä, ilmoitettuaan asiasta tarkastuksen kohteena olevan sivuliikkeen sijaintivaltion vakuutustarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle.
Mitä 1 momentissa säädetään Vakuutusvalvontaviraston oikeudesta tarkastaa vakuutusyhtiön ja sen tytäryhteisön vakuutustoimintaa ja muuta toimintaa, sovelletaan vastaavasti suomalaiseen vakuutusomistusyhteisöön ja sen sidosyrityksen sekä omistusyhteisön sidosyritykseen.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tarkastettavakseen tehtävänsä suorittamisen kannalta tarpeelliset vakuutusyhtiötä ja 1 momentissa tarkoitettua muuta yritystä koskevat asiakirjat ja muut tallenteet sekä saada niistä tarpeelliset jäljennökset.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tarkastettavakseen vakuutusvalvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, asiakirjat ja muut tallenteet sellaisen yrityksen toimipaikassa, joka toimii vakuutusyhtiön asiamiehenä tai joka vakuutusyhtiön toimeksiannosta hoitaa sille kuuluvaa tehtävää.
5 §
Yleiset valvontakeinot
1) vakuutusyhtiö ei noudata vakuutustoimintaa koskevia lakeja, toimilupaansa tai yhtiöjärjestystään;
2) vakuutusyhtiö ei noudata Vakuutusvalvontaviraston tämän lain taikka sisäasiainministeriön rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (68/1998) nojalla antamia säännöksiä tai määräyksiä;
3) vakuutusyhtiö on käyttänyt hyvän vakuutustavan vastaisia menettelytapoja; taikka
4) vakuutusyhtiön toiminnassa on ilmennyt väärinkäytöksiä.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus kieltää yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen 1 momentissa mainittua asiaa koskevan päätöksen toimeenpano. Jos päätös on jo pantu täytäntöön, Vakuutusvalvontavirasto voi velvoittaa yhtiön ryhtymään toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi.
Vakuutusvalvontavirasto voi asettaa uhkasakon 1 ja 2 momentissa mainitun kehotuksen tai kiellon tehosteeksi. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Etelä-Suomen lääninhallitus.
Jollei tässä pykälässä tarkoitettua kehotusta tai kieltoa noudateta, Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää vakuutusyhtiötä antamasta uusia vakuutuksia, kunnes asia on korjattu. Jos Vakuutusvalvontavirasto kieltää vakuutusyhtiötä antamasta uusia vakuutuksia, viraston on kuulutettava siitä virallisessa lehdessä yhtiön kustannuksella ja velvoitettava yhtiö viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa erikseen määrää.
6 §
Markkinointia ja sopimusehtojen käyttöä koskevat valvontakeinot
Jos se on asiakkaansuojan kannalta tarpeellista, Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää vakuutusyhtiötä jatkamasta lain vastaisten sopimusehtojen käyttöä tai lain vastaista markkinointia taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa markkinointia tai sopimusehtojen käyttöä.
Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon myös väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Vakuutusvalvontavirasto voi asettaa määräämänsä kiellon tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.
Vakuutusvalvontaviraston on pyydettävä kuluttaja-asiamieheltä lausunto ennen tässä pykälässä tarkoitetun kiellon määräämistä, jos kielto koskee kuluttajansuojalain (38/1978) soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä. Vakuutusvalvontaviraston ja Kuluttajaviraston on muutoinkin oltava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskenään.
7 §
Asiamiehen asettamisoikeus
Vakuutusvalvontavirasto voi asettaa asiamiehen valvomaan vakuutusyhtiön toimintaa, jos yhtiön toiminnassa on ilmennyt vakuutetut edut taikka yhtiön toiminnan jatkuvuuden vakavasti vaarantavia puutteita tai väärinkäytöksiä.
Asiamiehellä on tehtävässään tämän luvun 1, 2 ja 4 §:n mukaiset oikeudet. Lisäksi Vakuutusvalvontavirasto voi asiamiehen esityksestä tarvittaessa kutsua yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston kokouksen tai yhtiökokouksen koolle ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Asiamiehen on täytettävä samat kelpoisuusvaatimukset, jotka vaaditaan sellaiselta Vakuutusvalvontaviraston virkamieheltä, joka osallistuu viraston suorittamiin valvonta- ja tarkastustehtäviin. Asiamies on tehtävää hoitaessaan niiden rikosoikeudellista virkavastuuta ja vakuutusvalvontaa koskevien säännösten ja määräysten alainen, jotka ovat voimassa Vakuutusvalvontaviraston virkamieheen nähden hänen suorittaessaan valvonta- ja tarkastustehtäviä.
Asiamiehen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tämän määräämät selvitykset. Asiamiehen palkkaedut vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto ja ne suoritetaan asianomaisen vakuutusyhtiön varoista viraston erikseen määräämällä tavalla. Vakuutusyhtiö vastaa myös muista kustannuksista, jotka syntyvät asiamiehen suorittaessa tehtäväänsä.
8 §
Toimiluvan rajoittaminen tai peruuttaminen
1) yhtiö ei aloita toimintaansa 12 kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä;
2) yhtiö on lopettanut toimintansa yli kuuden kuukauden ajaksi toimiluvan myöntämisen jälkeen;
3) yhtiö ei ole kyennyt sille asetetussa määräajassa suorittamaan 11 luvun 25 tai 26 §:ssä taikka työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuissa taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmassa tai lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä;
4) vakuutusyhtiö ei noudata tämän luvun 5 §:ssä tai eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettua kehotusta tai kieltoa ja velvoitteiden laiminlyönti on törkeä;
5) niissä olosuhteissa, joiden vallitessa toimilupa on annettu, on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei toimilupaa enää annettaisi taikka jos toiminnan aloittamisen edellytykset eivät enää täyty;
6) 26 luvun 12 tai 13 §:ssä tarkoitetun tervehdyttämissuunnitelman laatiminen tai toteuttaminen on laiminlyöty ja laiminlyönti vaarantaa vakuutetut edut tai jos mainituissa lainkohdissa olevan velvoitteen laiminlyönti muuten on törkeä; ja
7) rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun tervehdyttämissuunnitelman laatiminen tai toteuttaminen on laiminlyöty tai jos suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä ei ilmeisesti voida turvata tallettajien ja sijoittajien taloudellista asemaa ja vakuutettuja etuja.
1) yhtiö ilmoittaa luopuvansa vakuutustoiminnan harjoittamisesta; tai
2) vakuutusyhtiö on asetettu selvitystilaan tai sen omaisuus on luovutettu konkurssiin.
9 §
Luovutus- ja panttauskielto
1) vakuutusyhtiö ei täytä 10 luvussa ja työeläkevakuutusyhtiö ei täytä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 15 §:ssä säädettyjä vastuuvelan määrää ja vastuuvelan katetta koskevia vaatimuksia;
2) vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 11 luvun 19 §:n mukainen takuumäärä, henkivakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 11 luvun 20 §:n mukainen takuumäärä, jälleenvakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin 11 luvun 21 §:n mukainen takuumäärä tai työeläkevakuutusyhtiön toimintapääoma on pienempi kuin puolet työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 17 §:n mukaisesta toimintapääoman vähimmäismäärästä; tai
3) vakuutusyhtiö ei enää täytä 11 luvun 7, 12 tai 18 §:ssä mainittuja yhtiön toimintapääomalle asetettuja vaatimuksia tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 17 §:n vaatimuksia ja virastolla on aihetta olettaa yhtiön taloudellisen tilan edelleen heikkenevän tai jos virasto katsoo yhtiön olevan joutumassa tällaiseen tilaan.
Vakuutusvalvontavirasto voi 1 momentissa säädetyin edellytyksin kieltää vakuutusyhtiötä myös suorittamasta vakuutuksen takaisinostoarvoa vakuutuksenottajille. Kieltopäätökseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta tämän luvun 13 §:n 2 momentissa olevin poikkeuksin.
Vakuutusvalvontavirasto voi pyytää niiden ETA-valtioiden vakuutustarkastuksesta vastaavia viranomaisia, joissa yhtiö harjoittaa vakuutustoimintaa 3 luvun 1 ja 6 §:n perusteella, ryhtymään kotivaltiossaan tämän pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Vakuutusyhtiön omaisuuden määrääminen luovutus- ja panttauskieltoon saa kestää enintään kolme kuukautta. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä tehdä päätöksen kiellon jatkamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.
10 §
Omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sisältö
Edellä 9 §:ssä tarkoitetusta Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen antamisen aika, mihin omaisuuteen luovutus- ja panttauskielto kohdistuu ja kiellon voimassaoloaika, kiellon noudattamisen valvontaa varten 11 §:n nojalla määrätty asiamies sekä muutoksenhaun vaikutus päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.
11 §
Asiamiehen asettaminen ja asiamiehen oikeudet
Edellä 9 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa Vakuutusvalvontaviraston on asetettava vakuutusyhtiöön 7 §:ssä tarkoitettu asiamies. Asiamiehen tehtävänä on valvoa, että yhtiö noudattaa omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa. Asiamiehellä on 7 §:ssä mainittujen valtuuksien lisäksi oikeus päättää suostumuksen antamisesta 13 §:ssä tarkoitettuihin oikeustoimiin.
Asiamiehellä on oikeus käyttää 1 momentissa tarkoitetun tehtävänsä suorittamisessa asiantuntijoita tai avustajia siinä laajuudessa kuin se on tarkoituksenmukaista.
Vakuutusvalvontaviraston on annettava asiamiehelle todistus hänen määräämisestään 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään.
Asiamies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tässä pykälässä säädettyjä tehtäviä hoitaessaan on virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut vakuutusyhtiölle tai velkojalle taikka takaajalle tai vakuuden asettajalle.
12 §
Asiamiehen tiedonsaantioikeus
Vakuutusyhtiö on salassapitosäännösten estämättä velvollinen antamaan asiamiehelle tämän vaatimat tiedot omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon kannalta merkityksellisistä seikoista. Vakuutusyhtiö on velvollinen myötävaikuttamaan siihen, että asiamies voi asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä.
13 §
Luovutus- ja panttauskiellon vaikutukset vakuutusyhtiön toimintaan
Omaisuuden luovutus- ja panttauskielto ei vaikuta vakuutusyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston asemaan ja tehtäviin. Vakuutusyhtiöllä säilyy omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon aikana valta määrätä toiminnastaan ja omaisuudestaan, jollei 2 momentista muuta johdu.
Vakuutusyhtiö saa luovuttaa tai pantata kiellon alaista omaisuuttaan vain, jos asiamies siihen suostuu. Kielto ei estä omaisuuden tavanomaista käyttöä. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kyseessä on yhtiön tavanomaiseen liiketoiminnan harjoittamiseen kuuluva toimi, joka ei ole ehdoiltaan, merkitykseltään tai riskiltään epätavallinen. Liiketoimeen, jonka arvo on suurempi kuin 1 000 000 euroa tai 1 prosenttia vakuutusyhtiön toimintapääoman ja toimintapääoman vähimmäismäärän erotuksesta, on aina haettava asiamiehen suostumus. Vakuutuksen takaisinostoarvoa ei kuitenkaan saa suorittaa vakuutuksenottajille ilman asiamiehen suostumusta.
Kiellon vastainen toimi on pätemätön, paitsi jos toinen osapuoli ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei vakuutusyhtiöllä ollut oikeutta tehdä kyseistä oikeustointa.
14 §
Luovutus- ja panttauskiellon ensisijaisuus suhteessa erillistäytäntöönpanoon
Sen jälkeen, kun vakuutusyhtiön omaisuus on 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin määrätty luovutus- ja panttauskieltoon, tällaiseen omaisuuteen ei enää saa kohdistaa ulosmittausta tai turvaamistointa. Jos ennen kiellon määräämistä omaisuuteen on jo kohdistettu ulosmittaus tai turvaamistoimi, täytäntöönpanoa voidaan kuitenkin jatkaa sitä hakeneen velkojan lukuun.
15 §
Panttivelkojan asema
Mitä edellä tässä luvussa säädetään omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta sekä omaisuuteen kohdistetusta ulosmittauksesta tai turvaamistoimesta, ei estä panttivelkojaa käyttämästä panttioikeuteen perustuvia oikeuksiaan.
16 §
Kieltopäätöksestä ilmoittaminen valvontaviranomaisille ja sen julkaiseminen
Vakuutusvalvontaviraston on viipymättä ilmoitettava kaikkien muiden ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta päätöksestään. Viraston on myös viivytyksettä huolehdittava kieltoa koskevan päätöksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä, Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä tarvittaessa yhdessä tai useammassa päivälehdessä yhtiön kustannuksella.
Asiamiehen on pyydettävä, että omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta tehdään merkintä toisessa ETA-valtiossa pidettävään kiinteistörekisteriin, kaupparekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin, jos rekisterimerkintä on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan tehtävä tällaisesta toimenpiteestä.
17 §
Asiamiehen ilmoitusvelvollisuus viranomaisille
Asiamiehen on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontaviraston tekemästä omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa sekä vakuutuksen takaisinostoarvon suorittamiskieltoa koskevasta päätöksestä Patentti- ja rekisterihallitukselle ja ulosottoviranomaisille, sekä tässä tarkoitettujen viranomaisten on tehtävä merkintä kaupparekisteriin ja erinäisistä omaisuuslajeista sekä kiinnityksistä pidettäviin rekistereihin. Sama koskee kiellon peruuttamista tai sen lakkaamista muun syyn kuin määräajan päättymisen vuoksi.
Omaisuuden luovutus- ja panttauskielto tulee voimaan siitä riippumatta, onko 1 momentissa ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus ja kuulutus toimitettu.
Mitä 1 momentissa ja 16 §:n 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos omaisuuden luovutus- ja panttauskielto vaikuttaa yksinomaan vakuutusyhtiön sellaisten osakkaiden tai työntekijöiden oikeuksiin, jotka eivät samalla ole vakuutuksenottajia. Vakuutusvalvontavirasto päättää, miten tällaisesta toimenpiteestä ilmoitetaan niille, joihin toimenpide vaikuttaa.
18 §
Ilmoituksessa annettavat tiedot
Edellä 16 §:n 1 momentissa ja 17 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava 10 §:ssä säädetyt seikat. Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavassa kuulutuksessa on lisäksi mainittava, mitä lakia toimenpiteeseen sovelletaan.
19 §
Luovutus- ja panttauskiellosta ilmoittaminen velkojille
Asiamiehen on viipymättä ilmoitettava omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon antamisesta vakuutusvelkojille ja muille vakuutusyhtiön tunnetuille velkojille. Ilmoituksesta on käytävä ilmi 10 §:ssä mainitut seikat. Ilmoitus on tehtävä joko suomeksi tai ruotsiksi. Jos vakuutussaatavan haltijana on velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on toisessa ETA-valtiossa kuin Suomessa, ilmoitus on kuitenkin tehtävä jollakin kyseisen ETA-valtion virallisella kielellä.
20 §
Luovutus- ja panttauskiellon oikeusvaikutusten voimassaolo
Omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon oikeusvaikutukset ovat voimassa, kunnes kielto lakkaa 21 §:n mukaisesti.
21 §
Luovutus- ja panttauskiellon peruuttaminen
Vakuutusvalvontaviraston on välittömästi peruutettava omaisuuden luovutus- ja panttauskielto, jos kiellolle ei enää ole edellytyksiä. Kielto lakkaa 9 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksessä asetetun määräajan päättyessä. Kielto lakkaa myös, jos vakuutusyhtiö asetetaan selvitystilaan tai sen omaisuus luovutetaan konkurssiin.
22 §
Täytäntöönpano ja muutoksenhaku
Vakuutusvalvontaviraston omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta päätöksestä voidaan valittaa noudattaen, mitä Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain (78/1999) 6 §:ssä säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun viraston päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Päätös tai määräys, joka on annettu jonkin tämän luvun 2―9 §:ssä, 6 luvun 6 §:ssä, 11 luvun 24―26 §:ssä, 23 luvun 4, 6, 21, 22, 26, 36 tai 37 §:ssä, 26 luvun 12―16, 18 tai 19 §:ssä taikka työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 20 §:ssä olevan säännöksen nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.
Vakuutusyhtiö voi saattaa Vakuutusvalvontaviraston 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun kieltopäätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa viraston päätöksestä tiedon saatuaan. Muutoin päätös jää pysyväksi.

Asetukset ja määräykset

23 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuudet
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin 17 §:n 1 momentissa tarkoitetusta asiamiehen ilmoituksesta viranomaisille ja viranomaisten rekisteröintitehtävästä.

Vakuutusvalvontaviraston valvontatehtävät ja niihin liittyvät oikeudet

Pakkokeinot

Turvaamistoimenpiteet

24 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
1) 3 §:ssä tarkoitetuista tiedoista, jotka on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle; ja
2) 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä.

26 luku

Vakuutusyritysryhmittymän lisävalvonta sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta

Vakuutusyritysryhmittymän lisävalvonta

1 §
Määritelmät
1) emoyrityksellä kirjanpitolaissa tarkoitettua emoyritystä sekä sellaista muuta oikeushenkilöä, jonka on katsottava tosiasiassa käyttävän määräysvaltaa toisessa yrityksessä;
2) tytäryrityksellä kirjanpitolaissa tarkoitettua tytäryritystä sekä sellaista muuta oikeushenkilöä, jossa on katsottava emoyrityksen tosiasiassa käyttävän määräysvaltaa sekä tällaisen oikeushenkilön tytäryritystä;
3) omistusyhteydellä sitä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välille syntyy 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettu merkittävä sidonnaisuus; myös sellainen muu omistusosuus, joka luo luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välille pysyvän yhteyden ja on tarkoitettu edistämään luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taikka sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toimintaa, muodostaa omistusyhteyden;
4) omistajayrityksellä emoyritystä tai oikeushenkilöä, jolla on omistusyhteys toisessa yrityksessä;
5) sidosyrityksellä tytäryritystä tai yritystä, jossa oikeushenkilöllä on omistusyhteys;
6) vakuutussidosyrityksellä sidosyrityksenä olevaa vakuutusyritystä, vakuutusomistusyhteisöä, kolmannen maan vakuutusyritystä, luotto- ja rahoituslaitosta sekä sijoituspalveluyritystä;
7) vakuutusyrityksellä vakuutusyhtiötä ja vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettua vakuutusyhdistystä sekä niihin rinnastettavaa ulkomaista vakuutuksenantajaa, jonka kotivaltio on ETA-valtio;
8) kolmannen maan vakuutusyrityksellä ulkomaista vakuutusyritystä, joka harjoittaa ensi- tai jälleenvakuutusta ja jonka kotivaltio ei ole ETA-valtio;
9) monialaomistusyhteisöllä emoyritystä, joka ei ole vakuutusyritys, kolmannen maan vakuutusyritys, vakuutusomistusyhteisö eikä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettu ryhmittymän omistusyhteisö ja jonka tytäryrityksistä vähintään yksi on tässä laissa tarkoitettu vakuutusyhtiö; sekä
10) vakuutusyritysryhmittymällä 2 §:n 2―4 momentissa tarkoitettuja vakuutusyhtiöitä, niiden sidos- ja omistajayrityksiä sekä omistajayrityksen sidosyrityksiä.
Määriteltäessä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua omistusyhteyttä välillisenä omistuksena pidetään tätä lukua sovellettaessa myös omistusta, joka saadaan laskukaavasta, jonka mukaan yritysten, jotka eivät kuulu samaan konserniin, peräkkäiset omistukset kerrotaan keskenään. Samaan konserniin kuuluvien yritysten osalta niiden omistuksia konsernin ulkopuolisessa yhtiössä pidetään tätä lukua sovellettaessa välittömänä omistuksena.

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta

2 §
Vakuutusyritysryhmittymät ja niiden lisävalvontaan sovellettavat säännökset
Vakuutusyritysryhmittymän lisävalvontaan sovelletaan, mitä 2―3 momentissa säädetään.
Vakuutusyhtiöön, joka on omistajayrityksenä vähintään yhdessä vakuutusyrityksessä tai kolmannen maan vakuutusyrityksessä, sovelletaan 4 §:ää, 5 §:n 1 momenttia, 6―11 §:ää, 12 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 13―17 §:ää.
Jäljempänä 5 §:n 2 ja 3 momenttia, 6―11 §:ää, 12 §:n 2 ja 3 momenttia sekä 13―17 §:ää sovelletaan vakuutusyhtiöön, jonka emoyritys on vakuutusomistusyhteisö tai kolmannen maan vakuutusyritys.
Vakuutusyhtiöön, jonka emoyritys on monialaomistusyhteisö, sovelletaan 13―17 §:ää.

Määräykset ja poikkeusluvat

3 §
Poikkeus lisävalvontasäännöksistä
Vakuutusvalvontavirasto voi päättää, että tämän luvun säännöksiä ei sovelleta lisävalvonnan piiriin kuuluvaan yritykseen, jos yrityksellä on vain vähäinen merkitys vakuutusyhtiön tämän luvun mukaisen lisävalvonnan tavoitteiden kannalta tai kun yrityksen taloudellisen tilanteen sisällyttäminen lisävalvonnan piiriin ei ole vakuutusyhtiön lisävalvonnan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista tai se on harhaanjohtavaa.
Jos emoyrityksenä olevalla vakuutusomistusyhteisöllä, kolmannen maan vakuutusyrityksellä tai monialaomistusyhteisöllä on tytäryrityksinä Suomessa ja vähintään yhdessä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneita vakuutusyrityksiä, Vakuutusvalvontavirasto voi yhtiön hakemuksesta päättää, että tämän luvun säännöksiä ei sovelleta lisävalvonnan piiriin kuuluvaan Suomessa toimiluvan saaneeseen vakuutusyhtiöön edellyttäen, että toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvova viranomainen on järjestänyt kyseisen vakuutusyritysryhmittymän lisävalvonnan vakuutusyritysryhmittymään kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/78/EY ilmenevien periaatteiden mukaisesti ja että virasto saa kyseisen valtion vakuutustoimintaa valvovalta viranomaiselta kaikki vakuutusyritysryhmittymän lisävalvontaa varten tarpeelliset tiedot.
4 §
Sisäinen valvonta
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla vakuutusyhtiöllä sekä suomalaisella vakuutusomistusyhteisöllä on oltava riittävät sisäisen valvonnan järjestelmät tämän luvun mukaisen lisävalvonnan kannalta oleellisten tietojen tuottamiseksi.
5 §
Mukautettu vakavaraisuuslaskelma
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön lisävalvontaa varten yhtiön on laadittava mukautettu vakavaraisuuslaskelma, johon on otettava mukaan vakuutussidosyritykset. Laskelma on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle tilinpäätöstietojen yhteydessä.
Edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön emoyrityksenä olevan suomalaisen vakuutusomistusyhteisön on laadittava lisävalvontaa varten mukautettu vakavaraisuuslaskelma, johon on otettava mukaan emoyrityksen vakuutussidosyritykset. Jos vakuutusyhtiön emoyrityksenä on ulkomainen vakuutusomistusyhteisö tai kolmannen maan vakuutusyritys, ryhmään kuuluvan vakuutusyhtiön on laadittava kyseinen laskelma. Laskelma on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle tilinpäätöstietojen yhteydessä.
Vakuutusvalvontavirasto voi päättää, että tässä pykälässä tarkoitettu mukautettu vakavaraisuuslaskelma on laadittava ainoastaan silloin, kun emoyritys on lisävalvonnan piiriin kuuluvan vakuutusyritysryhmittymän ylin emoyritys.
6 §
Mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa käytettävä toimintapääoma ja sen vähimmäismäärä
1) suomalaisten vakuutusyritysten toimintapääoma ja sen vähimmäismäärä määräytyvät tämän lain 11 luvun, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 7 luvun ja vakuutusyhdistyslain 10 a luvun mukaisesti;
2) ulkomaisen vakuutusyrityksen, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen, toimintapääoma ja sen vähimmäismäärä määräytyvät kyseisen yrityksen kotivaltion säännösten mukaisesti;
3) kolmannen maan vakuutusyrityksen toimintapääoma ja sen vähimmäismäärä määräytyvät 11 luvun mukaisesti; jos kyseisen yrityksen kotivaltio edellyttää vakuutusyritykseltä toimilupaa ja asettaa sen toiminnalle suomalaisia toimintapääomavaatimuksia vastaavat vaatimukset, toimintapääoma ja toimintapääoman vähimmäismäärä voidaan laskea yrityksen kotivaltion säännösten mukaisesti; jos tällaisia säännöksiä sovelletaan ensivakuutusta harjoittaviin vakuutusyrityksiin, mutta ei jälleenvakuutusyrityksiin, jälleenvakuutusyrityksen toimintapääoma ja toimintapääoman vähimmäismäärä voidaan laskea kuin kyseessä olisi mainitun kotivaltion ensivakuutusta harjoittava vakuutusyritys;
4) vakuutusomistusyhteisön toimintapääoma määräytyy 11 luvun mukaisesti ja toimintapääoman vähimmäismäärä on nolla; sekä
5) luotto- ja rahoituslaitoksen sekä sijoituspalveluyrityksen toimintapääomalla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 45 §:n mukaisten ensisijaisten ja saman lain 46 §:n mukaisten toissijaisten omien varojen summaa sekä toimintapääoman vähimmäismäärällä mainitun lain 57 §:n mukaista luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen määrää.
Mukautettu vakavaraisuuslaskelma sisältää mukautetun toimintapääoman, mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärän ja niiden erotuksena saatavan mukautetun vakavaraisuuden.
Jos mukautettuun vakavaraisuuslaskelmaan sisältyy vakuutustoimialan ja rahoitustoimialan yrityksiä ja samaan toimialaan kuuluvien yritysten yhteenlaskettu toimintapääoma ylittää näiltä yrityksiltä vaadittavan toimintapääomien yhteenlasketun vähimmäismäärän, tästä yhteenlasketusta toimintapääomasta saadaan yhteenlasketun toimintapääoman vähimmäismäärän ylittävältä osin ottaa huomioon ainoastaan sellaiset toimintapääomaan hyväksyttävät erät, jotka täyttävät sekä luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaiset omille varoille asetetut vaatimukset että tämän lain mukaiset toimintapääomalle asetetut vaatimukset.
7 §
Mukautetun toimintapääoman laskeminen
Vakuutusyrityksen, vakuutusomistusyhteisön ja kolmannen maan vakuutusyrityksen ( omistaja ) mukautettuun toimintapääomaan luetaan omistajan toimintapääoma ja sen omistusosuuden mukainen suhteellinen osuus vakuutussidosyrityksen toimintapääomasta.
1) vakuutussidosyrityksen osakkeiden ja osuuksien arvo; välillisesti omistettujen sidosyrityksen osakkeiden tai osuuksien arvo on kyseisten osakkeiden tai osuuksien arvo sidosyrityksen välittömän omistajayrityksen toimintapääomassa kerrottuna omistajan suhteellisella osuudella välittömästä omistajayrityksestä;
2) sidosyrityksen myöntämästä pääomalainasta osuus, joka vastaa omistajan suhteellista osuutta sidosyrityksestä;
3) maksamatta oleva osakepääoma tai takuupääoma;
4) muun sidosyrityksen kuin vakuutussidosyrityksen osakkeiden tai osuuksien arvoon sisältyvien omistajan osakkeiden ja osuuksien arvo kerrottuna omistajan suhteellisella osuudella sidosyrityksestä;
5) omistajan sijoitukset omistajayritykseen; enintään vähennetään kuitenkin määrä, joka vastaa omistajayrityksen sijoitusta omistajan toimintapääomaan luettaviin eriin; sekä
6) omistajan sijoitukset omistajayrityksen toiseen sidosyritykseen, jos viimeksi mainittu on sijoittanut omistajan toimintapääomaan luettaviin eriin; enintään vähennetään kuitenkin määrä, joka vastaa toisen sidosyrityksen sijoitusta omistajaan.
1) pääomalainat; muun kuin omistajan tai omistajan toisen sidosyrityksen myöntämät pääomalainat vähennetään kuitenkin ainoastaan siltä osin kuin ne ylittävät puolet vakuutussidosyrityksen toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi; määräajaksi otetut pääomalainat vähennetään siltä osin kuin ne ylittävät neljänneksen vakuutussidosyrityksen toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi;
2) vakuutussidosyrityksen omistamien omistajan osakkeiden ja osuuksien arvo;
3) maksamatta oleva osakepääoma tai takuupääoma; sekä
4) sijoitukset omistajan muuhun sidosyritykseen kuin vakuutussidosyritykseen, jos ensiksi mainittu on sijoittanut omistajan minkä tahansa vakuutussidosyrityksen toimintapääomaan luettaviin eriin; enintään vähennetään kuitenkin määrä, joka vastaa muun sidosyrityksen sijoitusta vakuutussidosyritykseen.
Omistajan mukautettuun toimintapääomaan luetaan myös omistajan osuus 3 momentissa tarkoitetun sidosyrityksen toimintapääomasta vähennetystä maksamattomasta osingosta tai takuupääoman korosta sekä vakuutussidosyrityksen osuus omistajan toimintapääomasta vähennetystä maksamattomasta osingosta tai takuupääoman korosta.
8 §
Vakuutussidosyrityksen toimintapääoman rajoittaminen
Laskettaessa omistajan suhteellista osuutta sidosyrityksenä olevan henkivakuutusyhtiön toimintapääomasta, henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän ylittävästä toimintapääomasta ei oteta huomioon tulevaa ylijäämää, aktivoituja vakuutusten hankintamenoja tai sellaista muuta toimintapääomaa, jota 13 luvun 2 §:n johdosta ei voida käyttää omistajan mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärän täyttämiseen. Laskettaessa omistajan suhteellista osuutta sidosyrityksenä olevan keskinäisen vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen tai työeläkevakuutusyhtiön toimintapääomasta, voidaan kyseisten sidosyritysten toimintapääomasta, josta on vähennetty 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut erät, ottaa huomioon enintään niiden toimintapääoman vähimmäismäärää vastaava määrä lisättynä takuu- tai osakepääomalla.
Jos Vakuutusvalvontavirasto katsoo, että 1 momentissa mainittujen erien lisäksi jotakin muuta sidosyrityksen toimintapääomaan luettavaa erää ei tosiasiassa voida käyttää omistajan mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärän täyttämiseen, kyseinen erä voidaan sisällyttää mukautettuun toimintapääomaan vain siltä osin kuin sitä tarvitaan kattamaan sidosyrityksen omaa toimintapääoman vähimmäismäärää.
Jos omistajan mukautettuun toimintapääomaan 7 §:n 3 momentin mukaisesti luettavaa vakuutussidosyrityksen toimintapääomaa on tämän pykälän 1 tai 2 momentin mukaisesti rajoitettu, vähennetään 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa ja 3 momentin 2 kohdassa ainoastaan se määrä, jolla omistajalle myönnetyn pääomalainan määrä tai omistajan osakkeiden ja osuuksien arvo ylittää vakuutussidosyrityksen toimintapääoman ja siitä mukautettuun toimintapääomaan luettavan määrän erotuksen.
9 §
Mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärä
1) omistajan toimintapääoman vähimmäismäärä; sekä
2) omistajan omistusosuuden mukainen suhteellinen osuus vakuutussidosyrityksen toimintapääoman vähimmäismäärästä.
10 §
Poikkeukset sidosyrityksen toimintapääoman huomioon ottamisessa
Omistajan välillisesti keskinäisen vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen tai työeläkevakuutusyhtiön kautta omistamaa osuutta vakuutussidosyrityksestä ei oteta huomioon 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa, 7 §:n 3 momentissa eikä 9 §:n 2 kohdassa.
Jos 7 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 2 kohdassa tarkoitettu vakuutussidosyritys on tytäryritys, jonka toimintapääoma on pienempi kuin toimintapääoman vähimmäismäärä, suhteellisen osuuden sijasta mainituissa lainkohdissa sovelletaan 100 prosentin omistusosuutta. Vakuutusvalvontavirasto voi kuitenkin sallia, että tytäryrityksen toimintapääoma ja toimintapääoman vähimmäismäärä otetaan tällaisessakin tapauksessa huomioon suhteellisen osuuden mukaisesti, jos se katsoo emoyrityksen vastuun rajatuksi vain kyseiseen suhteelliseen osuuteen.
Jos vakuutusyrityksen, vakuutusomistusyhteisön tai kolmannen maan vakuutusyrityksen mukautetun vakavaraisuuden laskemiseen tarvittavia sidosyritystä koskevia tietoja ei jostakin syystä ole käytettävissä, mukautetusta toimintapääomasta on vähennettävä kyseisen sidosyrityksen osakkeet tai osuudet sen mukaisesti kuin ne on arvostettu omistajan toimintapääomassa.
11 §
Konsernitilinpäätöksen perusteella laadittava mukautettu vakavaraisuuslaskelma
Vakuutusyhtiön, vakuutusomistusyhteisön tai kolmannen maan vakuutusyrityksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella mukautettu vakavaraisuus voidaan määrätä konsernitilinpäätöksen perusteella. Mukautetun vakavaraisuuden määräämisessä konsernitilinpäätöksen perusteella on noudatettava tätä lukua.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa mukautettu toimintapääoma on konsernitilinpäätöksen perusteella määrätty 11 luvun mukainen toimintapääoma. Mukautettuun toimintapääomaan luettavien erien osalta on otettava huomioon tämän luvun 7, 8 ja 10 §:n säännökset sekä toimintapääoman vähimmäismäärän osalta 9 §:n säännökset.
1) 9 §:n mukainen mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärä, jolloin 9 §:n 2 kohdan suhteelliset osuudet ovat konsernitilinpäätöksen laatimisessa käytettyjä osuuksia; tai
2) konsernitilinpäätöksen tietojen perusteella laskettu toimintapääoman vähimmäismäärä, joka henki- ja vahinkovakuutuksen osalta määräytyy tämän lain ja lakisääteisen eläkevakuutuksen osalta työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain toimintapääoman vähimmäismäärää koskevien säännösten mukaisesti.
12 §
Vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma
Jos 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön 5 §:n 1 momentin nojalla laskettu mukautettu vakavaraisuus on negatiivinen, yhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi viraston määräämässä ajassa yhtiön vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma.
Jos 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön vakavaraisuus 5 §:n 2 ja 3 momentin mukaisen laskelman perusteella on vaarantunut tai saattaa vaarantua, yhtiön emoyrityksenä olevan suomalaisen vakuutusomistusyhteisön on toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi viraston määräämässä ajassa yhtiön vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma. Jos emoyrityksenä on muu 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu yritys kuin suomalainen vakuutusomistusyhteisö, vakuutusyhtiön on toimitettava tervehdyttämissuunnitelma virastolle.
1) ehdotus toimenpiteistä, jotka tarvitaan vakavaraisuustilan tervehdyttämiseksi;
2) selvitys siitä, millä tavoin ehdotettujen toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan vakuutettuihin etuihin turvaavasti; sekä
3) määräaika, jonka kuluessa tervehdyttämistoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa.
13 §
Keskinäisten liiketoimien valvonta
Vakuutusvalvontaviraston on valvottava liiketoimia vakuutusyhtiön ja sen sidosyrityksen, omistajayrityksen ja omistajayrityksen sidosyrityksen välillä.
Lisäksi Vakuutusvalvontaviraston on valvottava liiketoimia vakuutusyhtiön ja sellaisen luonnollisen henkilön välillä, jolla on omistusyhteys vakuutusyhtiössä tai sen sidosyrityksessä, vakuutusyhtiön omistajayrityksessä taikka vakuutusyhtiön omistajayrityksen sidosyrityksessä.
Valvonnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota liiketoimiin, jotka koskevat lainoja, takauksia ja taseen ulkopuolisia sitoumuksia, toimintapääomaan hyväksyttäviä eriä, sijoituksia, jälleenvakuutusliikettä ja kustannusten jakamissopimuksia.
Vakuutusyhtiön on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle vähintään kerran vuodessa 1―3 momentissa tarkoitetuista merkittävistä liiketoimista. Jos näiden tietojen perusteella ilmenee, että vakuutusyhtiön vakavaraisuus on tai saattaa olla vaarassa, vakuutusyhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi viraston määräämässä ajassa 12 §:ssä tarkoitettu yhtiön vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma.
Tässä pykälässä tarkoitettuja liiketoimia ei saa tehdä ehdoin, jotka poikkeavat toisistaan riippumattomien osapuolten välillä samanlaisissa liiketoimissa yleisesti noudatetuista ehdoista. Mitä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta konserniyritysten tarvitsemien hallinnollisten palvelujen hankkimiseen konserniin kuuluvalta yritykseltä eikä emoyrityksen tytäryritykselle myöntämiin pääoma- ja debentuurilainoihin, jotka ovat tarpeen tytäryrityksen pääomarakenteen vahvistamiseksi.
14 §
Valvontatoimenpiteet
Jos 12 §:ssä tai 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua tervehdyttämissuunnitelmaa ei ole pystytty toteuttamaan Vakuutusvalvontaviraston hyväksymässä määräajassa tai jos suunnitelmaan sisältyvillä toimenpiteillä ei ilmeisesti pystytä turvaamaan vakuutettuja etuja, virasto voi ryhtyä 25 luvussa säädettyihin valvontatoimenpiteisiin tämän luvun 2 §:n 2―4 momentissa tarkoitettua vakuutusyritystä kohtaan.
15 §
Vakuutusvalvontaviraston tarkastusoikeus
Vakuutusvalvontavirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus suorittaa tarkastus lisävalvonnan alaisen vakuutusyhtiön emoyrityksessä ja emoyrityksen tytäryrityksessä niiden tietojen tarkastamiseksi, joilla saattaa olla merkitystä tässä luvussa säädetyssä lisävalvonnassa.
Vakuutusvalvontavirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus suorittaa tarkastus sellaisen ulkomaisen vakuutusyrityksen Suomessa olevassa emoyrityksessä, tytäryrityksessä ja sidosyrityksessä, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen, ja tällaisen vakuutusyrityksen emoyrityksen Suomessa olevassa tytäryrityksessä, jos kyseisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvova viranomainen pyytää tarkastusta lisävalvonnan suorittamiseksi.
Jos Vakuutusvalvontavirasto aikoo tarkastaa toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitsevaa suomalaisen vakuutusyhtiön sidosyritystä, tytäryritystä, emoyritystä tai lisävalvonnan alaisen vakuutusyhtiön emoyrityksen tytäryritystä koskevia lisävalvonnan kannalta olennaisia tietoja, sen on pyydettävä kyseisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvovalta viranomaiselta tarkastuksen suorittamista. Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus suorittaa tarkastus tai osallistua tarkastukseen, jos pyynnön vastaanottanut viranomainen sen sallii.
Jos toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvova viranomainen katsoo tarpeelliseksi tarkastaa Suomessa 2 momentissa tarkoitettua yritystä koskevia lisävalvonnan kannalta olennaisia tietoja, sen on pyydettävä Vakuutusvalvontavirastolta tarkastuksen suorittamista. Vakuutusvalvontaviraston on täytettävä pyyntö joko suorittamalla tarkastus itse tai antamalla pyynnön esittäneen viranomaisen osallistua viraston suorittamaan tarkastukseen. Vakuutusvalvontavirasto voi käyttää tarkastuksessa apunaan viraston ulkopuolista tilintarkastajaa tai muuta asiantuntijaa.
16 §
Vakuutusvalvontaviraston tiedonsaantioikeus
Jos vakuutusyhtiö ei ole toimittanut Vakuutusvalvontavirastolle tässä luvussa säädettyä lisävalvontaa varten tarpeellisia tietoja, vakuutusyhtiön sidosyrityksen, omistajayrityksen tai omistajayrityksen sidosyrityksen on salassapitosäännösten estämättä viraston vaatimuksesta toimitettava hallussaan olevat kyseiset tiedot virastolle.
17 §
Poikkeus salassapitovelvollisuutta koskevista säännöksistä
Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, tämän luvun mukaisen lisävalvonnan alaisilla yrityksillä ja niiden sidos- ja omistajayrityksillä on oikeus vaihtaa keskenään lisävalvonnan kannalta oleellisia tietoja.
18 §
Vakuutusvalvontaviraston tiedonsaantioikeus
Mitä 25 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään vakuutusyhtiöstä ja suomalaisesta vakuutusomistusyhteisöstä, sovelletaan vastaavasti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvaan yritykseen silloin, kun Vakuutusvalvontavirasto on mainitussa laissa tarkoitettu koordinoiva valvontaviranomainen tai virasto muuten suorittaa sille mainitun lain perusteella kuuluvia tehtäviä ja tietojen antaminen on tarpeen virastolle mainitussa laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
19 §
Vakuutusvalvontaviraston tarkastusoikeus
Vakuutusvalvontavirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus suorittaa tarkastus Suomessa olevassa yrityksessä, joka kuuluu sellaiseen rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, johon kuuluu vähintään yksi vakuutusyritys, jolla on kotipaikka toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, jos kyseisen valtion vakuutustoimintaa valvova viranomainen pyytää tarkastusta.
Jos Vakuutusvalvontavirasto aikoo tarkastaa toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitsevaa yritystä, joka kuuluu sellaiseen rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, johon kuuluu myös suomalainen vakuutusyhtiö tai vakuutusyhdistyslain mukainen vakuutusyhdistys, sen on pyydettävä kyseisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvovalta viranomaiselta tarkastuksen suorittamista. Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus suorittaa tarkastus tai osallistua tarkastukseen, jos pyynnön vastaanottanut viranomainen sen sallii.
20 §
Vakuutusvalvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö Euroopan talousalueella
Jos toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvova viranomainen katsoo tarpeelliseksi tarkastaa Suomessa olevaa yritystä, joka kuuluu sellaiseen rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, johon kuuluu myös vakuutusyritys, jolla on kotipaikka kyseisessä valtiossa, sen on pyydettävä Vakuutusvalvontavirastolta tarkastuksen suorittamista. Vakuutusvalvontaviraston on täytettävä pyyntö joko suorittamalla tarkastus itse tai antamalla pyynnön esittäneen viranomaisen osallistua viraston suorittamaan tarkastukseen. Vakuutusvalvontavirasto voi käyttää tarkastuksessa apunaan viraston ulkopuolista tilintarkastajaa tai muuta asiantuntijaa.
Jollei Vakuutusvalvontavirasto toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvovan viranomaisen kanssa muuta sovi, viraston on oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava mainitulle viranomaiselle rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvien valvottaviensa vakavaraisuutta, suuria asiakasriskejä ja muita riskikeskittymiä sekä tällaisten valvottavien sisäistä valvontaa ja riskienhallintamenetelmiä koskevat tiedot samoin kuin valvontatoiminnassaan saamansa ryhmittymän rakennetta, taloudellista asemaa, omistusta, johtoa ja organisaatiota, toimintastrategiaa, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä tiedonkeruujärjestelmää ja sen luotettavuutta koskevat olennaiset tiedot, ryhmittymään kuuluvien yritysten keskinäisiä liiketoimia koskevat tiedot sekä valvottaviaan koskevat merkittävät päätökset sekä valvottavilleen määräämänsä merkittävät seuraamukset. Vakuutusvalvontaviraston on lisäksi toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion vakuutustoimintaa valvovan viranomaisen pyynnöstä toimitettava tälle muut tai ryhmittymän valvonnan kannalta tarpeelliset hallussaan olevat tiedot.
21 §
Vakuutusvalvontaviraston määräyksenantovaltuudet
1) 4 §:ssä tarkoitetusta sisäisen valvonnan järjestämisestä;
2) 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laskelmien laatimisesta ja toimittamisesta Vakuutusvalvontavirastolle;
3) 12 §:ssä tarkoitetun tervehdyttämissuunnitelman sisällöstä; ja
4) 13 §:n mukaisten keskinäisten liiketoimien ilmoittamisesta.
22 §
Poikkeusluvat
Vakuutusvalvontavirasto voi myöntää vakuutusyhtiölle poikkeuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitetusta mukautetun vakavaraisuuslaskelman laatimisvelvollisuudesta, jos se on toisen suomalaisen vakuutusyrityksen, suomalaisen vakuutusomistusyhteisön tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain tarkoittaman ryhmittymän johdossa olevan suomalaisen yrityksen sidosyritys, joka on otettu huomioon omistajana olevan vakuutusyrityksen tai vakuutusomistusyhteisön mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa tai ryhmittymän johdossa olevan yrityksen vakavaraisuuslaskelmassa. Poikkeus voidaan myöntää vain, jos mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa tai vakavaraisuuslaskelmassa mukana olevien vakuutusyritysten toimintapääomaan luettavat erät on asianmukaisesti ja Vakuutusvalvontaviraston hyväksymällä tavalla jaettu edellä mainittujen yritysten kesken.

9 OSA

SEURAAMUKSET JA OIKEUSSUOJA

27 luku

Päätöksen moite

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiöihin ei sovelleta osakeyhtiölain 21 lukua.
2 §
Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen

Osakas voi moittia yhtiökokouksen päätöstä yhtiötä vastaan ajettavalla kanteella, jos:

1) asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain tai sen nojalla sovellettavia osakeyhtiölain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkaan oikeuteen; taikka
2) päätös on muuten tämän lain tai sen nojalla sovellettavien osakeyhtiölain säännösten tai yhtiöjärjestyksen määräysten vastainen.
Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä pidetään pätevänä.
3 §
Tuomion sisältö ja vaikutukset
Moitekanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhtiötä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön. Päätöstä voidaan muuttaa vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla.
Tuomio, jolla yhtiökokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai päätöstä on muutettu, on voimassa myös niihin osakkaisiin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen.
4 §
Mitätön yhtiökokouksen päätös

Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos:

1) kokoukseen ei ole toimitettu kutsua taikka kokouskutsua koskevia tämän lain tai sen nojalla sovellettavia osakeyhtiölain säännöksiä taikka yhtiöjärjestyksen määräyksiä on olennaisesti rikottu;
2) päätökseen vaaditaan 5 luvun 22 §:n 1―3 momentissa tarkoitettu osakkaan suostumus, jota ei ole saatu;
3) päätös on selvästi 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä 5 luvun 22 §:n 4 momentissa tarkoitettua osakkaan suostumusta ole saatu; taikka
4) päätöstä ei olisi lain mukaan saanut tehdä edes kaikkien osakkaiden suostumuksella.
Mitättömään päätökseen ei sovelleta, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään moitekanteen nostamisesta määräajassa. Sulautumis- tai jakautumispäätöstä koskevaa kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, kun yli kuusi kuukautta on kulunut sulautumisen tai jakautumisen rekisteröimisestä.
5 §
Mitättömään yhtiökokouksen päätökseen rinnastuva hallituksen päätös
Jos hallituksen yhtiökokoukselle kuuluvassa asiassa valtuutuksen nojalla tekemä päätös on sellainen kuin 4 §:n 1 momentin 2―4 kohdassa säädetään, siihen sovelletaan, mitä yhtiökokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.

28 luku

Vahingonkorvaus ja vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Vakuutusyhtiöihin ei sovelleta osakeyhtiölain 22 eikä 23 lukua.

Vahingonkorvaus

2 §
Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 23 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai sen nojalla sovellettavia osakeyhtiölain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkaalle tai muulle henkilölle.
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia tai sen nojalla sovellettavia osakeyhtiölain säännöksiä muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 8 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.
3 §
Osakkaan vahingonkorvausvelvollisuus
Osakkaan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai sen nojalla sovellettavien osakeyhtiölain säännösten tai yhtiöjärjestyksen määräysten rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkaalle tai muulle henkilölle.
Vahinko, joka on aiheutettu 8 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella, katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakas osoita menetelleensä huolellisesti.
4 §
Yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus
Yhtiökokouksen puheenjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai sen nojalla sovellettavia osakeyhtiölain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkaalle tai muulle henkilölle.
5 §
Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus
Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 §:ssä.
6 §
Sovittelu ja korvausvastuun jakaantuminen
Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.
7 §
Päätöksenteko yhtiössä
Asiasta, joka koskee yhtiön tämän luvun 2―4 §:ään ja tilintarkastuslain 51 §:ään perustuvaa oikeutta vahingonkorvaukseen, päättää osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n mukaisesti hallitus. Siitä voidaan kuitenkin päättää myös yhtiökokouksessa.
Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenelle, hallintoneuvoston jäsenille tai toimitusjohtajalle ei ole sitova, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä ei sido yhtiön selvitysmiestä tai konkurssipesää, jos yhtiö asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin hakemuksesta tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksestä, joka tehdään kahden vuoden kuluessa päätöksestä.
8 §
Osakkaiden oikeus ajaa kannetta yhtiön hyväksi
1) kantajilla tuolloin on vakuutusosakeyhtiössä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai keskinäisessä yhtiössä kaikista äänistä; tai
2) osoitetaan, että vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamatta jättäminen olisi 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.
Yhtiölle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kannetta ajavat osakkaat vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista, mutta heillä on oikeus saada niistä korvaus yhtiöltä, jos yhtiölle oikeudenkäynnillä saatavat varat siihen riittävät.
Jos korvausvelvollinen on saanut yhtiökokouksen päätöksellä vastuuvapauden, kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä. Jos samassa yhtiökokouksessa on 7 luvun 9 §:ssä säädetyin tavoin vaadittu ja kannatettu erityisen tarkastuksen toimittamista, kanne voidaan kuitenkin aina nostaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastuksesta annettu lausunto on esitetty yhtiökokouksessa tai hakemus tarkastajan määräämiseksi hylätty.
Osakkaalla ei ole oikeutta saada korvausta yhtiölle aiheutetusta vahingosta.
Vakuutusyhtiön osakkaiden pyynnöstä keskinäinen vakuutusyhtiö on velvollinen selvittämään ja antamaan todistuksen siitä, että kantajilla on 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vähintään yksi kymmenesosa kaikista äänistä.
9 §
Kanneoikeuden vanhentuminen
1) hallituksen jäsentä, hallintoneuvoston jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin;
2) tilintarkastajaa vastaan viiden vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, lausunto tai todistus esitettiin; ja
3) osakasta tai yhtiökokouksen puheenjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa päätöksestä tai toimenpiteestä, johon kanne perustuu.
10 §
Pakottavuus
1) rikkomalla tämän lain tai sen nojalla sovellettavia osakeyhtiölain säännöksiä, joista ei voida poiketa yhtiöjärjestyksen määräyksellä; taikka
2) muuten tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.
Yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen voidaan muuten yhtiöjärjestyksessä rajoittaa vain kaikkien osakkaiden suostumuksella.
Yhtiöjärjestyksessä ei voida rajoittaa osakkaan tai muun henkilön tämän luvun tai tilintarkastuslain 51 §:n mukaista oikeutta vahingonkorvaukseen tai kanteen ajamiseen.

Vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus

11 §
Lunastusvelvollisuus

Tuomioistuin voi toisen osakkeen- tai takuuosuudenomistajan kanteesta ja Vakuutusvalvontavirastoa kuultuaan velvoittaa osakkeenomistajan tai takuuosuudenomistajan määräajan kuluessa lunastamaan kantajan osakkeet tai takuuosuudet, jos:

1) osakkeen- tai takuuosuudenomistaja on tahallaan väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhtiössä myötävaikuttamalla 1 luvun 22 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseen päätökseen taikka muuhun tämän lain tai sen nojalla sovellettavan osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen; sekä
2) toisen osakkeen- tai takuuosuudenomistajan oikeussuoja edellyttää lunastamista, kun otetaan huomioon todennäköisyys 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn jatkumiselle sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.
Lunastushinnaksi on määrättävä se käypä hinta, joka osakkeella tai takuuosuudella olisi ilman vaikutusvallan väärinkäyttöä.
Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

29 luku

Riitojen ratkaiseminen ja rangaistusseuraamukset

Riitojen ratkaiseminen

1 §
Osakeyhtiölain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 24 luvun 2―6 §:ssä säädetään osakeyhtiöstä.
Vakuutusyhtiöihin ei sovelleta osakeyhtiölain 25 lukua.
2 §
Toimivaltaiset tuomioistuimet
Tämän lain soveltamista koskevat riita-asiat käsitellään seuraavissa käräjäoikeuksissa: Ahvenanmaan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kuopion käräjäoikeus, Lahden käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Tampereen käräjäoikeus, Turun käräjäoikeus ja Vaasan käräjäoikeus. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin eikä muuten sovita toisin, oikeuspaikka määräytyy sen mukaan, minkä käräjäoikeuden tuomiopiirissä yhtiöllä on kotipaikka.
3 §
Vakuutustoiminnan luvaton harjoittaminen
1) harjoittaa vakuutustoimintaa ilman toimilupaa tai tämän lain 1 luvun 14 tai 15 §:n taikka työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 3 §:n säännösten vastaisesti tai
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen, vakuutustoiminnan luvattomasta harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
2) antaa 23 luvun 17 §:n 2 momentin tai 35 §:n 1 momentin taikka Vakuutusvalvontaviraston 25 luvun 5 §:n nojalla määräämän kiellon vastaisesti uusia vakuutuksia,
Virallisen syyttäjän on ennen 1 momentissa tarkoitettua rikosta koskevan syytteen nostamista hankittava Vakuutusvalvontaviraston lausunto. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa käsitellessään varattava virastolle tilaisuus tulla kuulluksi.
4 §
Vakuutusyhtiörikos
1) rikkoo 1 luvun 1 §:n 3 momentin kieltoa yksityisen vakuutusosakeyhtiön ja yksityisen keskinäisen vakuutusyhtiön arvopaperien ottamisesta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi,
2) rikkoo, mitä 7 luvun 6 §:n 3 momentissa säädetään tilintarkastuskertomuksesta,
3) rikkoo, mitä tilintarkastajan lausunnosta säädetään tämän lain 19 luvun 3 §:n 2 momentissa, 20 luvun 3 §:n 2 momentissa, 21 luvun 3 §:ssä tai osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentissa,
4) toimii toisen välikätenä tämän lain 5 luvun 8 ja 9 §:ssä taikka osakeyhtiölain 5 luvun 9 ja 14 §:ssä taikka yhtiöjärjestyksessä olevan äänioikeuden rajoittamista koskevan määräyksen kiertämiseksi,
5) luovuttaa tai panttaa yhtiön hallinnassa olevaa omaisuutta Vakuutusvalvontaviraston 25 luvun 9 §:n tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 31 §:n nojalla määräämän kiellon vastaisesti tai
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakuutusyhtiörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
6) jakaa vakuutusyhtiön varoja 16 luvun 2, 3, 5, 7―9 tai 11 §:n tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 21―25 §:n vastaisesti,

Rangaistusseuraamukset

5 §
Vakuutusyhtiörikkomus
1) laiminlyö osakeyhtiölain 3 luvun 15―17 §:n säännöksiä osake-, takuuosuus- tai osakasluettelon taikka takuuosuudenomistajia koskevan luettelon pitämisestä tai niiden nähtävänä pitämisestä,
2) rikkoo, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä säädetään osakeyhtiölain 5 luvun 23 §:n 4 momentissa,
3) rikkoo, mitä lunastusoikeuden ilmoittamisesta yhtiölle säädetään osakeyhtiölain 18 luvun 2 §:ssä,
4) hankkii osakkeita tai takuuosuuksia tekemättä tämän lain 4 luvun 5 §:ssä tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta taikka Vakuutusvalvontaviraston tämän lain tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain nojalla antaman kiellon vastaisesti,
5) rikkoo osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:n säännöstä tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen tai toimintakertomuksen toimittamisesta taikka jättää toimittamatta tämän lain 3 luvun 2, 5, 8, 12 taikka 19―21 §:n, 4 luvun 5 tai 11 §:n, 7 luvun 7 §:n, 11 luvun 23, 25 tai 26 §:n, 12 luvun 5, 6, 13 tai 14 §:n, 15 luvun 1 §:n, 21 luvun 4 §:n, 23 luvun 7, 18, 25, 27, 31, 37 tai 38 §:n, 25 luvun 2, 3, 7 tai 12 §:n, 26 luvun 5, 12, 13 tai 16 §:n tai 31 luvun 4 §:n mukaan Vakuutusvalvontavirastolle annettavan ilmoituksen taikka muun tiedon tai
6) rikkoo tämän lain 8 luvun 4―27 §:n tai 23 luvun 14 §:n säännöksiä tai tämän lain nojalla vakuutusyhtiöön sovellettavia osakeyhtiölain 8 luvun 10 tai 12 §:n säännöksiä osavuosikatsauksen, välitilinpäätöksen, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen tai tämän lain 11 luvun 24 §:ssä tarkoitetun tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta tai osakeyhtiölain 16 luvun 17 §:n tai 17 luvun 17 §:n taikka tämän lain 23 luvun 23 §:n säännöksiä vakuutusyhtiön sulautumista, jakautumista tai selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamisesta,
Vakuutusyhtiörikkomuksesta tuomitaan myös se, joka törkeästä huolimattomuudesta menettelee 1 momentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

10 OSA

ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

30 luku

Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen

1 §
Salassapitovelvollisuus
Joka vakuutusyhtiön tai sen omistusyhteisön taikka palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai vakuutusyhtiön toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 2 tai 3 §:n nojalla on saanut tietää vakuutusyhtiön, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai jollei laissa muuta säädetä. Asiakasta koskevia salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkaalle, lukuun ottamatta yhtiökokouksen ääniluetteloa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston toimeksiannosta tehtävää suorittavan salassapitovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).
2 §
Viranomaisen oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja
1) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi;
2) Rahoitustarkastukselle ja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle Suomen viranomaiselle;
3) muun ETA-valtion vakuutus- tai rahoitustoimintaa tai rahoitusmarkkinoita valvovalle viranomaiselle;
4) vakuutusyhtiön tai vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan luotto- tai rahoituslaitoksen tilintarkastajalle;
5) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, jonka tehtävänä on osallistua vakuutusyhtiön selvitystila- tai konkurssimenettelyyn taikka muuhun vastaavaan menettelyyn;
6) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka on vastuussa vakuutusyhtiön selvitystila- tai konkurssimenettelyyn taikka muuhun vastaavaan menettelyyn osallisina olevien toimielinten valvonnasta;
7) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka on vastuussa vakuutusyhtiöiden, luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten tai muiden rahoituslaitosten lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden valvonnasta;
8) ETA-valtion riippumattomille vakuutusmatemaatikoille, jotka suorittavat vakuutusyhtiöiden laillisuusvalvontaa, ja näiden vakuutusmatemaatikoiden valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle;
9) ETA-valtion viranomaiselle tai toimielimelle, joka on lain mukaan vastuussa yhtiöoikeuden noudattamisen seurannasta ja rikkomusten tutkimisesta;
10) Suomen tai muun ETA-valtion keskuspankille ja muulle toimielimelle, jolla on rahapoliittisena viranomaisena samanlainen tehtävä, sekä muulle maksujärjestelmien valvonnasta vastuussa olevalle viranomaiselle; ja
11) muun valtion kuin ETA-valtion 3―8 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle tai toimielimelle valvontatehtävän suorittamiseksi, jos annettavat tiedot asianomaisessa valtiossa kuuluvat 1 §:ssä tarkoitetun salassapitovelvollisuuden piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus luovuttaa vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen kunkin 1 momentissa mainitun viranomaisen tehtävien suorittamiseksi.
1) tarkistaakseen, että vakuutustoiminnan aloittamisen edellytykset on täytetty;
2) vakuutusyhtiöiden toiminnan valvontaan; sekä
3) pakotteiden asettamiseen.
3 §
Vakuutusyhtiön oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja
1) toiselle vakuutusyhtiölle jälleenvakuutuksen järjestämistä varten;
2) vakuutusyhtiön palveluyritykselle tai sille, joka hoitaa vakuutusyhtiön antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella;
3) vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin tai sen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka vakuutusomistusyhteisölle korvausasian hoitoa, vakuutussopimuksen tekemistä ja vakuutusliikkeen harjoittamisen kannalta tarpeellisten muiden tehtävien hoitamista varten; mitä edellä tässä kohdassa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista;
4) vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä olevalle sinne saatetun asian käsittelemistä varten;
5) toiselle vakuutuslaitokselle tai vahingonaiheuttajalle vakuutusyhtiön takautumisoikeuden toteuttamiseksi sekä toiselle vakuutuslaitokselle sen selvittämiseksi, mikä on eri vakuutuslaitosten vastuu samasta vakuutustapahtumasta;
6) vakuutusyhtiöön kohdistuneista rikoksista sekä sille ilmoitetuista vahingoista toisille vakuutuslaitoksille vakuutuslaitoksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen liittyvän tärkeän edun vuoksi, jos tietosuojalautakunta on antanut tähän henkilötietolain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetun luvan;
7) sosiaali- ja terveysministeriön luvalla historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty; lupa voidaan antaa määräajaksi ja siihen on liitettävä yleisen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset; lupa voidaan peruuttaa, milloin siihen harkitaan olevan syytä;
8) Suomen syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi sekä 2 §:n 1 momentin 2―6 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille tai toimielimille; terveydentilaan liittyviä tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle vakuutus- tai eläkelaitokseen kohdistuvan petosrikoksen estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten;
9) luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle; luovuttaa voidaan kuitenkin vain tietoja, joita luottotietotoiminnan harjoittaja saa tallettaa luottotietorekisteriin tai muutoin käsitellä luottotietoina käytettäviksi; ja
10) vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin, 26 luvussa tarkoitettuun vakuutusyritysryhmittymään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yritykselle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä riskienhallintaa varten; mitä edellä tässä kohdassa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vakuutusyhtiö voi luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja yritykselle, joka kuuluu vakuutusyhtiön kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään. Mitä edellä tässä momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.
Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään vakuutusyhtiön oikeudesta tietojen luovuttamiseen, koskee myös 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua vakuutusalan lautakuntaa tai toimielintä.
Vakuutusyhtiö voi 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa vain tietoja, joita tarvitaan kyseessä olevien tehtävien suorittamiseksi.
4 §
Rangaistusseuraamukset vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta
Rangaistus 1 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
5 §
Yhtiöitä koskevien tilastotietojen julkisuus
Sen estämättä, mitä asiakirjojen salassa pitämisestä säädetään, Vakuutusvalvontavirasto voi julkaista vakuutusyhtiöiden toiminnasta, asemasta ja kehityksestä tilastoja ja niihin verrattavia tietoja, jotka on laadittu yhtäläisen perusteen mukaan kaikista yhtiöistä.

31 luku

Vakuutusyhtiön toimintaa koskevat muut säännökset

1 §
Vakuutusyhtiön markkinointi
Vakuutusyhtiön on markkinoinnissaan annettava asiakkaalle markkinoitavasta hyödykkeestä kaikki tiedot, joilla saattaa olla merkitystä asiakkaan tehdessä hyödykettä koskevia ratkaisuja.
Vakuutusyhtiö ei saa markkinoinnissaan antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja eikä käyttää muutoinkaan asiakkaan kannalta sopimatonta tai hyvän tavan vastaista menettelyä.
Markkinointia, joka ei sisällä asiakkaan taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana.
Tiedoista, jotka vakuutusyhtiön on annettava vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen päättämistä, säädetään erikseen.
2 §
Vakuutusyhtiö muun kuin vakuutustoimintaa harjoittavan yrityksen tai toisen vakuutuksenantajan edustajana
Toimiessaan 2 luvun 16 §:n mukaisena tai toisen vakuutuksenantajan edustajana vakuutusyhtiön on selkeästi ilmoitettava asiakkaalle, minkä yrityksen tuotteesta tai palvelusta on kysymys ja että vakuutusyhtiö ei harjoita toimintaa omaan lukuunsa eikä ole osapuolena neuvoteltavasta tuotteesta tai palvelusta mahdollisesti syntyvässä sopimuksessa.
3 §
Vakuutusyhtiön asiamies
Vakuutusyhtiön asiamiehen on toiminnassaan selkeästi ilmoitettava asiakkaalle toimivansa nimenomaan asiamiehenä.
Vakuutusyhtiön asiamiehen on markkinoinnissaan ilmoitettava edustamansa vakuutuksenantajat ja yksittäistä vakuutusta markkinoidessaan, minkä vakuutusyhtiön tuotteesta on kysymys.
4 §
Vakuutusyhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko
Vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten laatimista varten vakuutusyhtiöllä on oltava vakuutusmatemaatikko, jonka kelpoisuuden sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut 6 §:n nojalla ( vastuullinen vakuutusmatemaatikko ).
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon ottamisesta ja eroamisesta on tehtävä ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle.
5 §
Vakuutusmatemaatikon yleinen kelpoisuus
1) ylempää korkeakoulututkintoa, jossa syventävät opinnot on suoritettu matematiikassa, tai muu vastaavat vaatimukset täyttävä ylempi korkeakoulututkinto;
2) riittäväksi katsottavia tietoja vakuutusmatematiikasta, riskiteoriasta, sijoitustoiminnan matematiikasta, todennäköisyyslaskennasta, tilastotieteestä, vakuutuslainsäädännöstä, kirjanpidosta sekä vakuutusyhtiötä koskevista sosiaali- ja terveysministeriön asetuksista ja Vakuutusvalvontaviraston määräyksistä; sekä
3) käytännön kokemusta 9 §:ssä tarkoitetuista tai niihin rinnastettavista vakuutusmatemaatikon tehtävistä.
Vakuutusmatemaatikon kelpoisuus on myös niillä henkilöillä, joiden kelpoisuus on 6 §:n mukaisesti vahvistettu vahvistamisaikana voimassa olleiden vaatimusten mukaisesti.
6 §
Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunta
Edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun kelpoisuuden toteaa kuusijäseninen vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja neljä muuta jäsentä. Lautakunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi lautakunnan jäsentä on paikalla.
Lautakunnalle suoritetaan tarvittavat, lautakunnan määräämät kokeet 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen osoittamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa antamallaan todistuksella 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun vakuutusmatemaatikon kelpoisuuden vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan esityksestä. Ministeriön antaman vahvistuksen jälkeen vakuutusmatemaatikolla on oikeus käyttää nimitystä SHV-vakuutusmatemaatikko.
7 §
ETA-alueella vakuutusmatemaatikon kelpoisuuden saanut vakuutusmatemaatikko
Vakuutusmatemaatikkoon rinnastettava kelpoisuus on myös henkilöllä, jolla on oikeus toimia vakuutusmatemaatikon tehtävissä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsin valaliitossa ja jolla on joko vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan riittäviksi katsomat tiedot Suomen vakuutuslainsäädännöstä ja suomalaisesta vakuutustoiminnasta tai käytännön kokemus 9 §:ssä säädetyistä tai niihin rinnastettavista vakuutusmatemaatikon tehtävistä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä vähintään kolmen vuoden ajalta, josta vähintään yhden vuoden on oltava kokemusta tällaisista tehtävistä Suomessa.
Muussa Euroopan talousalueen valtiossa tai Sveitsin valaliitossa vakuutusmatemaatikon tointa harjoittamaan oikeutetun on hoitaessaan tehtäviään Suomessa käytettävä sitä ammattinimikettä, jota käytetään valtiossa, josta hän tulee, ilmaistuna tuon valtion kielellä viittauksin siihen ammatilliseen järjestöön, johon hän kuuluu.
8 §
Kurinpidolliset seuraamukset
Sosiaali- ja terveysministeriö voi vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan esityksestä todeta SHV-vakuutusmatemaatikon menettäneen 5 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa, jos hän on olennaisella tavalla rikkonut vakuutustoimintaa koskevia lakeja tai niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jos hän ei ole muutoin toiminut SHV-vakuutusmatemaatikolta edellytettävällä tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriö voi vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan esityksestä määrätä edellä mainitussa tapauksessa myös muun kurinpidollisen seuraamuksen, joita ovat varoitus ja huomautus.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun esityksen tekemistä lautakunnan on varattava asianomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi.
Edellä 1 momentin nojalla annetusta sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitettu kurinpitoasia tulee vireille, kun SHV-vakuutusmatemaatikkoon kohdistuva kirjallinen kantelu tai muu ilmoitus annetaan vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnalle.
9 §
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon velvollisuudet ja tiedonsaantioikeus
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon tehtävänä on huolehtia yhtiössä sovellettavien vakuutusmatemaattisten menetelmien asianmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön vakuutusmaksujen ja vastuuvelan määräämistapa ja määrä täyttävät tämän lain, työeläkevakuutusyhtiöitä koskevien lakien ja lakisääteisiä vakuutuksia koskevien lakien sekä edellä mainittujen lakien nojalla annettujen asetusten ja Vakuutusvalvontaviraston määräysten mukaiset vaatimukset.
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon on tehtävä riskienhallintaa ja sijoitustoiminnan järjestämistä varten yhtiön hallitukselle selvitys vastuuvelan luonteen ja tuottovaateen sekä vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpidon asettamista vaatimuksista.
Vastuullisella vakuutusmatemaatikolla on oikeus saada yhtiöltä käyttöönsä kaikki selvitykset ja tiedot, joita hän tarvitsee 1 ja 2 momentin mukaisia tehtäviä suorittaessaan.
Jos vastuullinen vakuutusmatemaatikko havaitsee puutteita 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa, hänen on tehtävä yhtiön hallitukselle esitys asiantilan korjaamisesta. Vastuullisella vakuutusmatemaatikolla on oikeus saada tieto siitä, millaisiin toimiin hallitus on ryhtynyt hänen esityksensä johdosta.
10 §
Riskinarviointi sukupuolen perusteella
Sukupuolen käyttäminen vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa ja siihen perustuvat suhteelliset erot vakuutusmaksuissa tai vakuutuksesta saatavissa etuuksissa ovat sallittuja vain, jos sukupuolen käyttäminen on vaikuttava tekijä vakuutusmatemaattisten tietojen ja tilastotietojen perusteella tehtävässä riskinarvioinnissa.
Riskinarviointi voi perustua vakuutusyhtiön omaan vakuutuskantaan, vakuutusyhtiöiden tai vakuutusyhdistysten vakuutuskannoista muodostettuun yhteiseen tilastoaineistoon tai yleiseen vakuutettavaa riskiä kuvaavaan luotettavaan tilastoon. Mikäli riskinarviointi perustuu vakuutusyhtiön omaan vakuutuskantaan, vakuutuskannan tulee olla riittävän laaja luotettavan riskinarvioinnin tekemiseksi.
Riskinarvioinnin tulee sisältää tilasto- ja analyysiosa sekä yhteenveto-osa. Riskinarvioinnissa tulee ilmetä, millä tavalla sukupuoli vaikuttaa kyseessä olevan vakuutettavaan riskiin sekä mikä on sukupuolten välinen suhteellinen ero vakuutettavassa riskissä. Riskinarvioinnin yhteenveto-osan tulee sisältää tiedot, joiden perusteella voidaan havaita sukupuolen merkitys määräävänä vakuutusmatemaattisena tekijänä.
11 §
Riskinarvioinnin toimittaminen Vakuutusvalvontavirastolle
Jos vakuutusyhtiö käyttää sukupuolta vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa, sen tulee toimittaa Vakuutusvalvontavirastolle 10 §:ssä tarkoitettu riskinarviointi ennen kyseessä olevien vakuutustuotteiden tarjoamista.
Vakuutusyhtiön tulee julkistaa riskinarvioinnin yhteenveto-osa internet-verkkosivulla, ja sen on oltava saatavilla vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiön tulee säännöllisin määräajoin, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein, suorittaa riskinarviointi uudelleen ja toimittaa se Vakuutusvalvontavirastolle sekä julkistaa riskinarvioinnin yhteenveto-osa.
12 §
Tietojen julkistaminen
Vakuutusvalvontaviraston tulee julkaista, missä vakuutuslajeissa vakuutusyhtiöt käyttävät sukupuolta vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa.
Vakuutusvalvontavirasto voi tarvittaessa antaa määräyksiä 10 §:ssä tarkoitetussa riskinarvioinnissa esitettävistä tiedoista, niiden esittämistavasta ja toimittamisesta virastolle.
Mikäli 11 §:ssä tarkoitettu viiden vuoden määräaika katsotaan liian pitkäksi tai tilanteen voidaan muutoin katsoa sitä vaativan, Vakuutusvalvontavirasto voi velvoittaa vakuutusyhtiöitä toimittamaan uuden riskinarvioinnin.

Muut säännökset

13 §
Poikkeusoloihin varautuminen
Vakuutusyhtiön tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla vakuutusalan valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein. Vakuutusvalvontavirasto voi myöntää poikkeuksia edellä tässä pykälässä säädetystä velvollisuudesta, jos se on perusteltua vakuutusyhtiön koon, toiminnan laadun tai laajuuden taikka muun erityisen syyn vuoksi.
Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä vakuutusyhtiön toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

Vakuutusyhtiön markkinointi, edustajana toimiminen ja asiamies

Vakuutusmatemaatikkoa koskevat säännökset

Vakuutusyhtiön oikeus käyttää sukupuolta vakuutusmaksun tai etuuden laskemisessa

14 §
Yritysjärjestelyitä koskevien asiakirjojen nähtävänä pitäminen Vakuutusvalvontavirastossa
Asiakirjat, jotka koskevat vakuutusyhtiön osakepääoman alentamista tai vapaan oman pääoman jakamista, sulautumista, vakuutuskannan luovuttamista, vakuutusosakeyhtiön jakautumista tai vakuutusosakeyhtiön muuttamista keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi taikka keskinäisen vakuutusyhtiön muuttamista vakuutusosakeyhtiöksi, on pidettävä nähtävinä Vakuutusvalvontavirastossa 19 luvun 6 §:ssä, 20 luvun 6 §:ssä, 21 luvun 5 §:ssä ja 22 luvun 5 §:ssä tarkoitetun määräajan loppuun.

Voimaantulo

15 §
Voimaantulosäännös
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.