Semanttinen Finlex

Yliopistolaki (kumottu) (2008-01-01)
Yliopistolaki (kumottu) 1 luku Yleiset säännökset 1 § Soveltamisala 2 § Itsehallinto 3 § Yliopistoon kuuluminen 4 § Tehtävät 5 § Arviointi 2 luku Tutkimus ja opetus 6 § Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus 7 § Tutkinnot ja muu koulutus 8 § Opetuksen maksuttomuus 8a § Tilauskoulutus 9 § Opetus- ja tutkintokielet 3 luku Organisaatio 10 § Kansleri 11 § Hallitus ja sen tehtävät 12 § Hallituksen kokoonpano 13 § Rehtori ja vararehtori 14 § Opetuksen, tutkimuksen ja palvelutoimintojen organisaatio 15 § Yliopiston yksiköiden hallinto 4 luku Henkilöstö ja virkakieli 16 § Henkilöstön rakenne 17 § Virkakieli ja kielitaitovaatimukset 5 luku Opiskelijat 18 § Opiskelijaksi ottaminen 18a § Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin 18b § Ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaminen 18c § Opiskelijaksi ilmoittautuminen 18d § Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat 18e § Opiskeluoikeus 18f § Opiskeluoikeuden jatkaminen 19 § Opiskelijan kurinpito 6 luku Erityissäännökset Helsingin yliopistosta 20 § Kanslerin puhevalta valtioneuvostossa 21 § Konsistori 21 § Konsistori 22 § Tiedekunnan tai vastaavan yksikön monijäsenisen hallintoelimen tehtävät 23 § Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori 24 § Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan 25 § Kansalliskirjasto 25a § Kansalliskirjaston johtokunta 26 § Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutus 27 § Helsingin yliopiston oikeudet ja omaisuus 7 luku Erityissäännökset Åbo Akademista 28 § Erityistehtävät 29 § Opettajalta vaadittava kielitaito 30 § Opiskelijoilta vaadittava kielitaito 31 § 32 § Eräitä virkoja koskevat säännökset 8 luku Muutoksenhaku 33 § Oikaisumenettely 34 § Muutoksenhaku 35 § Valituskiellot 36 § Erottamispäätöksen täytäntöönpano 9 luku Erinäiset säännökset 37 § Vaalikollegio 38 § Harjoittelukoulu 39 § Yliopistorahastot 40 § Ylioppilaskunta ja osakunta 41 § Johtosäännöt ja määräykset 42 § Päätöksenteko 43 § Tarkemmat säännökset 44 § Voimaanpano

Yliopistolaki (kumottu)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä laissa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

1) Helsingin yliopisto;
2) Joensuun yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Kuopion yliopisto;
5) Lapin yliopisto;
6) Oulun yliopisto;
7) Tampereen yliopisto;
8) Turun yliopisto;
9) Vaasan yliopisto;
10) Åbo Akademi;
11) Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu;
12) Tampereen teknillinen korkeakoulu;
13) Teknillinen korkeakoulu;
14) Helsingin kauppakorkeakoulu;
15) Svenska handelshögskolan;
16) Turun kauppakorkeakoulu;
17) Kuvataideakatemia;
18) Sibelius-Akatemia;
19) Taideteollinen korkeakoulu; ja
20) Teatterikorkeakoulu.
Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä ruotsinkielisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan.
2 §
Itsehallinto
Yliopistoilla on itsehallinto.

Yliopistoille on varattava yksinomaan niitä koskevia lakeja ja asetuksia valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

(23.12.1999/1251)
3 §
Yliopistoon kuuluminen
Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.
4 §
Tehtävät

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

(30.7.2004/715)
Yliopistojen tulee pyrkiä keskenään yhteistyöhön siten, että niiden kesken vallitsee tarkoituksenmukainen työnjako.
Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin.
Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.
5 §
Arviointi
Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Yliopiston tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset.

2 luku

Tutkimus ja opetus

6 §
Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus
Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.
7 §
Tutkinnot ja muu koulutus

Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä, että koulutuksen pohjana ovat lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus taikka jollei yliopisto toisin päätä. Tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus.

Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista, erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella.

8 §
Opetuksen maksuttomuus
Korkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta.
Avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla päätetään.
8a §
Tilauskoulutus

Yliopisto voi 8 §:n estämättä järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, ulkomaan valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö ( tilauskoulutus ).

Tilauskoulutusta voidaan järjestää muille kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille ja niille, jotka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin. Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain 18 a, 19 sekä 33–36 §:ää.

Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.

9 §
Opetus- ja tutkintokielet

Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska Social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.

Yliopisto voi päättää suomen tai ruotsin kielen lisäksi myös muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Yliopisto voi päättää muun kielen kuin opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetuksessa ja opintosuorituksissa.

3 luku

Organisaatio

10 §
Kansleri
Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla on kummallakin kansleri. Muilla yliopistoilla voi niiden niin tahtoessa olla kansleri, josta säädetään asetuksella. Kansleri voi olla kahden tai useamman yliopiston yhteinen.
Kansleri edistää tieteitä ja valvoo yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kansleri vahvistaa yliopiston johtosäännöt ja muut vastaavat yleiset määräykset. Kanslerin muista tehtävistä on voimassa, mitä muualla laissa ja asetuksessa säädetään.
Kanslerin tulee olla henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut tieteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti viideksi vuodeksi kerrallaan valtioneuvoston esityksestä kolmesta yliopiston vaalikollegion asettamasta ehdokkaasta.
Åbo Akademin kanslerin kelpoisuudesta, toimikaudesta ja nimittämisestä sekä eräistä tehtävistä säädetään ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamisesta annetussa laissa (1354/1990).
11 §
Hallitus ja sen tehtävät

Yliopiston ylin päättävä hallintoelin on hallitus, jonka tehtävänä on kehittää yliopiston toimintaa sekä:

1) hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat;
2) päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista;
3) antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; sekä
4) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset.
Hallituksen muista tehtävistä voidaan säätää asetuksella ja määrätä yliopiston sisäisillä määräyksillä.
12 §
Hallituksen kokoonpano

Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Hallituksessa tulee olla lisäksi edustettuina ryhmittäin:

1) yliopiston professorit ja apulaisprofessorit;
2) muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö; ja
3) opiskelijat.
Kustakin 1 momentissa tarkoitetusta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallituksen koko jäsenmäärästä. Hallituksen jäsenillä voi olla varajäseniä.

Hallituksen jäsenten kokonaismäärästä ja 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä määrätään johtosäännössä. Sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään, hallituksen jäsenistä vähintään yksi ja enintään kolmannes on valittava henkilöistä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita.

(30.7.2004/715)
13 §
Rehtori ja vararehtori
Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai yliopiston sisäisissä määräyksissä toisin säädetä tai määrätä.

Rehtori valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Rehtorin valitsee yliopiston vaalikollegio. Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai että hänet on nimitetty jonkin yliopiston professorin virkaan ja että hänellä on käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun rehtoriksi voidaan kuitenkin valita myös apulaisprofessorin, yliassistentin tai lehtorin virkaan nimitetty henkilö.

(30.7.2004/715)
Yliopistossa voi olla yksi tai useampia vararehtoreita sen mukaan kuin yliopiston hallitus päättää.
14 §
Opetuksen, tutkimuksen ja palvelutoimintojen organisaatio
Yliopiston hallitus päättää yliopiston jakaantumisesta tiedekuntiin tai muihin yksiköihin sekä näiden alaisiin laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten.
Yliopistossa voi olla opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä ja opintosuoritusten arvostelua sekä professorin ja apulaisprofessorin virkojen ehdollepanoa varten monijäsenisiä hallintoelimiä, jolleivat nämä tehtävät kuulu tiedekunnan tai muun yksikön monijäseniselle hallintoelimelle. Hallintoelimen kokoonpanon osalta on voimassa, mitä 12 §:n 1 momentissa säädetään hallituksesta.
Yliopistossa voi olla erillisiä laitoksia, jotka eivät kuulu 1 momentissa tarkoitettuihin yksiköihin tai laitoksiin. Niiden muodostamisesta päättää yliopiston hallitus.
Yliopistoilla voi olla yhteisiä yksiköitä toisten yliopistojen sekä muiden laitosten ja yhteisöjen kanssa. Niiden hallinnosta säädetään tarvittaessa asetuksella.
15 §
Yliopiston yksiköiden hallinto

Tiedekunnan tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun yksikön toimintaa johtaa dekaani tai muu johtaja. Lisäksi yksikössä on monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen kokoonpanon osalta on voimassa, mitä 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään hallituksesta.

(15.7.2005/556)

Yksikön jäsenten kokonaismäärästä ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä päätetään johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan myös päättää, että yksikön jäsenistä enintään kolmannes voidaan valita henkilöistä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämistä varten voidaan kuitenkin määrätä lisäjäseniä siten kuin johtosäännöllä tarkemmin määrätään.

(15.7.2005/556)
Erillisen laitoksen hallinnosta määrätään johtosäännössä. Laitoksen monijäsenisen hallintoelimen jäseniksi voidaan valita henkilöitä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita.

Erillisen laitoksen hallinnosta määrätään johtosäännössä. Laitoksen monijäsenisen hallintoelimen jäseniksi voidaan valita henkilöitä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita.

4 luku

Henkilöstö ja virkakieli

16 §
Henkilöstön rakenne
Yliopistossa on professorin virkoja. Lisäksi on muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten.
Yliopistossa on dosentteja.
Nimittämisestä professorin ja apulaisprofessorin virkaan säädetään erikseen.
17 §
Virkakieli ja kielitaitovaatimukset
Yliopiston virkakieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin virkakieli on ruotsi.
Jokaisella on kuitenkin oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
Opettajilta, tutkijoilta ja muilta virkamiehiltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään asetuksella sen estämättä, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/1922) säädetään. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään jäljempänä tässä laissa.

5 luku

Opiskelijat

18 §
Opiskelijaksi ottaminen

Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan myös pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa.

Yliopisto voi rajoittaa opiskelijoiden määrää. Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava ryhmään kuuluviin hakijoihin. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.

Opiskelijavalinta järjestetään opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen. Opiskelijavalinta voidaan järjestää yliopistojen yhteishaun avulla. Opiskelijavalinnan toimittamisesta ja yhteishausta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

18a §
Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkintoasetuksessa (1000/1994) tarkoitetun tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Mitä tässä momentissa säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, koskee myös kelpoisuutta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat tieteelliseen, taiteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

18b §
Ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaminen

Opiskelija voi saman alemman korkeakoulututkinnon pohjalta alkaa samana lukuvuonna opiskella vain yhtä ylempää korkeakoulututkintoa.

18c §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee asianomaisen yliopiston määräämällä tavalla ilmoittautua yliopistoon, jonka jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi yliopiston määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 1 momentissa säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

18d §
Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat

Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on:

1) kuvataiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme ja puoli lukuvuotta; ja

2) muuhun alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on:

1) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta;

2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi vuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;

3) hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;

4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta; ja

5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta.

Yliopiston tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen tässä säädetyssä ajassa.

18e §
Opiskeluoikeus

Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla.

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua 18 d §:n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi 18 c §:n mukaisesti.

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa.

18f §
Opiskeluoikeuden jatkaminen

Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e §:ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle.

Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 18 e §:ssä säädetyssä ajassa tai 1 momentin mukaisessa lisäajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa.

Jos opiskeluoikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

19 §
Opiskelijan kurinpito
Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Menettelytavasta säädetään asetuksella.

6 luku

Erityissäännökset Helsingin yliopistosta

20 §
Kanslerin puhevalta valtioneuvostossa
Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita.
21 §
Konsistori
Helsingin yliopiston hallituksesta käytetään nimitystä konsistori.
Konsistorin oikeudesta antaa lausunto ennen yliopistoa koskevien lakien ja asetusten antamista säädetään hallitusmuodon 77 §:n 2 momentissa.
21 §
Konsistori
Helsingin yliopiston hallituksesta käytetään nimitystä konsistori.

2 momentti on kumottu L:lla 23.12.1999/1251 .

22 §
Tiedekunnan tai vastaavan yksikön monijäsenisen hallintoelimen tehtävät

Hallintoelimen tehtävänä on:

1) kehittää opetusta ja tutkimusta;
2) tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen perusteista;
3) käsitellä professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämistä koskevat asiat;
4) käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat; sekä
5) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka asetuksella säädetään tai johtosäännöllä määrätään hallintoelimen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
23 §
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 27 professorin virkaa asetuksella säädettävillä aloilla.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan nimitetty professori, jollei tällaiseen virkaan nimitetty henkilö ole rehtorina.
24 §
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista säädetään asetuksella ja määrätään asetuksen nojalla johtosäännössä.
Yksikön virat eivät sisälly 23 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin virkoihin.
25 §
Kansalliskirjasto

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta.

Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007) säädetään.

(28.12.2007/1435)
25a §
Kansalliskirjaston johtokunta

Kansalliskirjastolla on johtokunta. Johtokunnassa on enintään 13 jäsentä ja heillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Helsingin yliopiston konsistori nimittää johtokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtajan.

Opetusministeriö tekee konsistorille esityksen ministeriötä ja kirjastoja edustavista jäsenistä ja heidän varajäsenistään kirjastoja kuultuaan. Helsingin yliopiston ehdotuksesta konsistori nimittää johtokuntaan yhtä monta jäsentä ja heidän varajäsentään kuin opetusministeriön ehdotuksessa on. Lisäksi johtokuntaan nimitetään enintään kolme jäsentä ja heille varajäsenet opetusministeriön ja Helsingin yliopiston yhteisen ehdotuksen perusteella.

Johtokunnan tehtävistä säädetään asetuksella.

26 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutus
Otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Yliopisto voi varata osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.
27 §
Helsingin yliopiston oikeudet ja omaisuus
Helsingin yliopistolla on oikeus yhden apteekin pitämiseen Helsingin kaupungissa. Yliopistolla on edelleen myös ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.
Yliopiston 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään valtion talousarviossa yliopistolle myönnetyistä varoista. Varojen hoidosta päättää konsistori. Yliopisto tekee omissa nimissään näitä varoja koskevat oikeustoimet ja käyttää niiden osalta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisessa.
Yliopisto on 1 momentissa tarkoitettujen varojen osalta vapaa veroista ja valtiolle maksettavista maksuista, jollei laissa jonkin veron tai maksun osalta toisin säädetä.

7 luku

Erityissäännökset Åbo Akademista

28 §
Erityistehtävät
Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys.
Åbo Akademin Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä Österbottens högskolanin, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin.
29 §
Opettajalta vaadittava kielitaito
Akatemian opettajan virkaan vaaditaan täydellinen ruotsin kielen taito ja kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen virkaan vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.
30 §
Opiskelijoilta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.

31 §

(29.12.2006/1453)

31 § on kumottu L:lla 29.12.2006/1453 .

32 §
Eräitä virkoja koskevat säännökset
Professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät akatemiaan pysyvästi.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden virkojen opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä akatemian käytössä olevien määrärahojen puitteissa myös muuttaa apulaisprofessorin viran professorin viraksi.

8 luku

Muutoksenhaku

33 §
Oikaisumenettely

Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen. Opiskelija saa hakea oikaisua opintosuorituksen arvosteluun ja eräisiin muihin opintoja koskeviin päätöksiin, joista säädetään asetuksella.

Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

Oikaisumenettelystä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa säädetään tarkemmin asetuksella.

34 §
Muutoksenhaku

Yliopiston päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä yliopiston päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei tässä laissa tai muualla laissa toisin säädetä.

35 §
Valituskiellot
Yliopiston päätökseen, joka koskee kanslerin, rehtorin, vararehtorin, yksikön johtajan ja monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtajan tai jäsenen valintaa taikka johtosääntöä tai muuta yleistä määräystä, ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei saa myöskään apurahaa tai avustusta koskevasta päätöksestä.

Päätökseen, johon saa 33 §:n mukaan hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

(13.12.2001/1271)

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 18 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 18 f §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 19 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.

(15.7.2005/556)
36 §
Erottamispäätöksen täytäntöönpano

Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei yliopisto tai hallinto-oikeus toisin määrää.

9 luku

Erinäiset säännökset

37 §
Vaalikollegio
Vaalikollegiossa tulee olla professoreiden, apulaisprofessoreiden, muiden opettajien ja tutkijoiden, muun henkilöstön sekä opiskelijoiden edustajia. Vaalikollegion kokoonpanon osalta on lisäksi voimassa, mitä 12 §:n 2 momentissa säädetään.
Tarkemmat määräykset vaalikollegion jäsenistä ja valinnasta annetaan johtosäännössä, Helsingin yliopiston vaalikollegiosta kuitenkin asetuksella.
38 §
Harjoittelukoulu
Yliopistoon, jossa järjestetään opettajankoulutusta, kuuluu opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten tarpeellinen määrä harjoittelukouluja, joissa voidaan järjestää perusopetusta ja esiopetusta sekä lukiokoulutusta. Harjoittelukoulun oppilaat eivät ole yliopistoon kuuluvia opiskelijoita.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun opetuksen järjestämisessä ja toiminnan lopettamisessa noudatetaan, mitä muualla säädetään perusopetuksesta, esiopetuksesta ja lukiokoulutuksesta valtion oppilaitoksessa. Samoja säännöksiä noudatetaan päätettäessä harjoittelukoulun laajentamisesta käsittämään entistä useammille ikäkausille tarkoitettua opetusta ja koulutusta sekä koulun toiminnan vastaavasta supistamisesta. Toimintaa voidaan supistaa tai se voidaan lopettaa, kun tarve koulutuksen järjestämiseen vähenee tai loppuu.
Harjoittelukoulussa on yliopiston asettama johtokunta, jonka jäseninä voi olla myös yliopistoon kuulumattomia jäseniä.
Harjoittelukoulun toiminnasta ja hallinnosta voidaan säätää tarkemmin asetuksella, ja yliopisto antaa niistä määräyksiä johtosäännöllä.
39 §
Yliopistorahastot

Yliopistolla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja sekä säätiöiltä ja yksityisiltä yhteisöiltä siirrettäviä varoja valtiosta erillään olevaan yliopistorahastoon. Yliopistorahaston varoja voidaan käyttää yliopiston toimintaan. Yliopistorahaston varoilla voidaan myös palkata yliopistolle valtion palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä ja perustaa valtion virkoja.

Yliopistorahastoa hoidetaan erillään valtion talousarviossa yliopistoille myönnetyistä varoista ja yliopistorahasto on kirjanpidossa erotettava valtion kirjanpidosta. Yliopistorahasto tekee omissa nimissään rahastoa ja sen varoja koskevat oikeustoimet ja käyttää niiden osalta puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Yliopistorahasto vastaa sitoumuksistaan omilla varoillaan eikä valtio ole niistä vastuussa.

Yliopiston hallitus toimii yliopistorahaston hallituksena, jonka tehtävänä on huolehtia yliopistorahaston hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, päättää rahaston varojen käyttämisestä sekä vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä.

Yliopistorahastoon sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä niiden julkistamisesta ja tilintarkastuksesta.

Lahjoitus- ja testamenttivaroilla perustettuun virkaan sekä yliopistorahaston varoista yliopistolle perustettuun virkaan kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muuhun vastaavaan virkaan.

Yliopistorahaston verovapauteen sovelletaan verolainsäädännön yhteisöä koskevia säännöksiä.

Åbo Akademilla on lisäksi ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain tullessa voimaan. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös näihin oikeuksiin, omaisuuteen ja tuloon.

40 §
Ylioppilaskunta ja osakunta

Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita.

(28.12.2007/1504)
Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.
Ylioppilaskunnalla on itsehallinto. Tarkemmat säännökset ja määräykset ylioppilaskunnasta annetaan asetuksella ja ylioppilaskunnan säännöillä.
Opiskelijoiden keskuudessa voi toimia osakuntia, joilla on itsehallinto. Osakunnista säädetään tarvittaessa asetuksella.
41 §
Johtosäännöt ja määräykset
Johtosäännössä määrätään hallintoelinten toimivallasta, tehtävistä, toimikaudesta, jäsenmäärästä, jäsenten valinnasta, henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta sekä yliopiston muusta hallinnosta, jollei näistä asioista säädetä laissa tai asetuksessa.
Yliopisto voi määrätä johtosäännöllä tai muilla määräyksillä myös muista kuin 1 momentissa mainituista sisäisistä asioistaan, jollei niistä säädetä muualla laissa tai asetuksessa.
42 §
Päätöksenteko
Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään muut kuin 3 momentissa tarkoitetut asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä viran täyttämistä tai opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta noudatetaan kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Kuvataideakatemiassa, Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Teatterikorkeakoulussa arvosteluun saavat osallistua myös lehtorin virkaan nimitetyt jäsenet tai varajäsenet.

(18.12.1998/1059)
Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.
43 §
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
44 §
Voimaanpano

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen lailla.