Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvollinen sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvussa säädetään sukunimen muuttamisesta uudeksi sukunimeksi.
Henkilö, jolla ei ole etunimeä, on velvollinen sen ottamaan siten kuin 6 a luvussa säädetään.
Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa.
(21.8.1998/617)Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi.
(21.8.1998/617)Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään.
(21.8.1998/617)Jos vieraassa valtiossa tapahtuneen lapseksiottamisen johdosta alaikäisen lapsen sukunimeksi on kyseisessä valtiossa vahvistettu tai merkitty muu sukunimi kuin minkä hän olisi 1 momentin mukaan saanut, ottovanhemmat voivat sopia lapsen sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa ottovanhempien yhteisen sukunimen, tai, jos ottovanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, siten että lapsi saa jommankumman ottovanhemman sukunimen. Jos ottovanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, ottolapsi voi kuitenkin saada vain sen sukunimen, joka tällä lapsella on. Ottolapsen sukunimi voidaan tämän momentin perusteella muuttaa ainoastaan kerran.
(11.6.1993/485)Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei ollut vahvistettu ja merkitty väestötietojärjestelmään silloin, kun lapsen sukunimi ilmoitettiin väestötietojärjestelmään.
(21.8.1998/617)Lapsen sukunimi voidaan muuttaa isän sukunimeksi lapsen kuoleman jälkeen, jos isyys on tunnustamisen perusteella vahvistettu vasta sen jälkeen, kun lapsi on kuollut.
(13.1.2015/13)Jos alaikäisen lapsen vanhemmat menevät avioliittoon keskenään ja he ottavat yhteisen sukunimen, voivat vanhemmat, jotka yhdessä ovat lapsen huoltajia, sopia lapsen sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa vanhempiensa yhteisen sukunimen.
Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avioliittoon muun henkilön kuin lapsen toisen vanhemman kanssa ja he ottavat yhteisen sukunimen, puolisot voivat avioliiton aikana sopia lapsen nimen muuttamisesta siten, että lapsi saa puolisoiden sukunimen, jos vanhempi on yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsen huoltaja. Jos lapsen molemmat vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, edellyttää lapsen sukunimen muuttaminen edellä tarkoitetulla tavalla, että vanhemmat ovat siitä yksimieliset.
(8.2.1991/253)Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta 3 §:n 3 momentin, 4, 4 a ja 5 §:n nojalla on tehtävä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Jos puoliso, jonka sukunimi on muuttunut sen johdosta, että puolisot ovat avioliittoon mennessään ottaneet yhteisen sukunimen, ei ole ennen vihkimistä ilmoittanut vihkijälle ottavansa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua sukunimeä, hän voi avioliiton aikana tehdä tätä koskevan ilmoituksen sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Puoliso, joka avioliittoon mennessään on ilmoittanut vihkijälle ottavansa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun sukunimen, voi avioliiton aikana luopua henkilökohtaisessa käytössään olevasta nimestä ilmoittamalla siitä 1 momentissa tarkoitetulle maistraatille.
Puoliso voi kuitenkin ainoastaan kerran saman avioliiton aikana tehdä joko 1 momentissa tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti 1 momentissa tarkoitetulle maistraatille.
Jos puoliso on 7 §:n 3 momentissa tai 8 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilmoittanut käyttävänsä yhteisen sukunimen edellä sitä sukunimeä, joka hänellä oli avioliittoon mennessään, hän voi avioliiton purkautumisen jälkeen ottaa sukunimekseen myös tämän nimen.
(8.2.1991/253)Ilmoitus puolison sukunimen muuttamisesta on tehtävä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella puolisolla on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
(21.8.1998/617)Sukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää,
Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä nimeä:
Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä.
(21.8.1998/617)Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä nimeä, joka on samaistettavissa
Uusi sukunimi, joka ei vastaa 11 §:n 2 momentissa tai 12 §:ssä asetettuja vaatimuksia, voidaan hyväksyä,
Maistraatti käsittelee sukunimen muuttamista koskevat asiat. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on tarpeen keskittää sukunimen muuttamista koskevien asioiden käsitteleminen yhdelle tai useammalle maistraatille, valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset siitä, mitkä maistraatit ovat toimivaltaisia antamaan päätöksen sukunimen muuttamista koskevassa asiassa, sekä toimivallan jakautumisen perusteista niiden kesken.
(9.11.2007/1010)Sukunimen muuttamista koskeva hakemus voidaan toimittaa mille tahansa maistraatille. Jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin 14 §:n 1 momentin mukaan toimivaltaisessa maistraatissa, hakemus on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle maistraatille. Siirrosta on ilmoitettava hakijalle.
(10.11.2006/958)Jos hakemus sukunimen muuttamisesta koskee lasta, joka on lastensuojelulain 40 §:n nojalla otettu huostaan, sukunimen muuttamisen edellytyksistä on pyydettävä lausunto sen kunnan sosiaalihuollon toimielimeltä, jonka huostassa lapsi on.
Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle viranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hylättävä, maistraatin on pyydettävä nimilautakunnan lausunto sukunimen muuttamisesta ja hakijan esittämästä uudesta sukunimestä. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, ettei nimilautakunnan lausuntoa pyydetä asetuksessa tarkemmin mainituista hakemuksista.
Jos nimilautakunta on katsonut, ettei sukunimen muuttamista voida 10 §:n mukaan pitää aiheellisena tai ettei hakijan esittämää uutta sukunimeä voida 11–13 §:n mukaan hyväksyä, maistraatin on varattava hakijalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa antaa kirjallinen vastaus lausunnon johdosta.
Jos maistraatti, nimilautakunnan annettua lausuntonsa, katsoo, ettei sukunimen muuttamiselle 10–13 §:n säännökset huomioon ottaen ole estettä, maistraatin on hakijan kustannuksella tiedotettava hakemuksesta virallisessa lehdessä.
(22.1.1999/69)Hakemuksesta ei kuitenkaan tiedoteta virallisessa lehdessä, jos asetuksella on säädetty, ettei hakemuksesta pyydetä nimilautakunnan lausuntoa.
(8.2.1991/253)Muistutus on tehtävä maistraatille kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun hakemuksesta on tiedotettu julkaisemalla se virallisessa lehdessä. Muistutus, joka tehdään määräajan päättymisen jälkeen, voidaan kuitenkin ottaa huomioon, jollei asiaa ole vielä ratkaistu.
(22.1.1999/69)Maistraatin päätös sukunimen muuttamista koskevassa asiassa on annettava tiedoksi hakijalle sekä sille, joka hakemuksen johdosta on tehnyt 19 §:ssä tarkoitetun muistutuksen.
Hakija ja 19 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tehnyt saa hakea muutosta maistraatin päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Jos joku on hakemuksesta saanut uuden sukunimen ja nimen käyttäminen olennaisessa määrin loukkaa 12 §:ssä tarkoitettua oikeutta suojattuun nimeen tai tunnukseen, voi nimen tai tunnuksen haltija ajaa käräjäoikeudessa kannetta sukunimen julistamisesta menetetyksi.
(13.3.2009/153)Sukunimen menetetyksi julistamista tarkoittava kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun uusi sukunimi on merkitty väestötietojärjestelmään. Se, joka on 1 momentin nojalla julistettu menettäneeksi oikeutensa sukunimeen, on velvollinen ottamaan takaisin aikaisemman sukunimensä.
(21.8.1998/617)Jos henkilöllä, jonka sukunimen määräytymisestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka sukunimen määräytymisen perusteen syntyessä taikka sukunimeä koskevaa ilmoitusta tehtäessä, määräytyy sukunimi Suomen lain mukaan. Islannin kansalaisella, jolla on kotipaikka Suomessa, on kuitenkin oikeus vaatia, että hänen nimensä määräytyy Islannin nimijärjestelmän mukaan siten kuin Islannin laissa säädetään.
(8.2.1991/253)Sukunimi voidaan Suomessa muuttaa hakemuksesta uudeksi sukunimeksi maistraatin päätöksellä, jos hakijalla on Suomessa kotipaikka.
(22.1.1999/69)Jos Suomen kansalaisella on kotipaikka muussa valtiossa kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan hakemus sukunimen muuttamisesta tutkia Suomessa, jos Suomessa annettu päätös tunnustetaan päteväksi siinä valtiossa, missä hakijalla on kotipaikka.
(10.11.2006/958)Vieraassa valtiossa annettua sukunimeä koskevaa päätöstä ei tunnusteta päteväksi Suomessa:
Lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi. Etunimiä saa antaa enintään kolme. Annetut etunimet on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsen etunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi.
Jos henkilöllä, jonka syntymää ei ole merkitty väestötietojärjestelmään, ei ole etunimeä silloin, kun hänet Suomessa merkitään väestötietojärjestelmään, hänen on ilmoitettava sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta, minkä etunimen hän ottaa. Etunimiä saa ottaa enintään kolme.
Väestötietojärjestelmään merkitty etunimi saadaan muuttaa ainoastaan siten kuin jäljempänä säädetään.
Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa.
Ilman 3 momentissa mainittua syytä ei etunimeksi voida hyväksyä:
1) nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen;
2) pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä;
3) sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytärloppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä; eikä
4) nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etunimen ohella.
Etunimi, joka ei vastaa 2 momentissa asetettuja vaatimuksia, voidaan kuitenkin hyväksyä:
1) uskonnollisen tavan vuoksi;
2) jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua nimikäytäntöä; tai
3) jos siihen harkitaan olevan muu pätevä syy.
Jos etunimiä ei ole aikaisemmin muutettu, etunimi voidaan muuttaa sille maistraatille tehtävällä kirjallisella ilmoituksella, jonka toimialueella etunimeä muuttavalla on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Muutos tämän pykälän perusteella on sallittu ainoastaan kerran.
(21.8.1998/617)Etunimeä muutettaessa on voimassa, mitä 32 a ja 32 b §:ssä säädetään etunimien lukumäärästä ja hyväksyttävyydestä.
Etunimi voidaan muuttaa uudeksi etunimeksi, jos nimi on 32 b §:n säännösten vastainen tai jos hakija esittää muun pätevän syyn nimen muuttamiseen eikä hakijan esittämän uuden etunimen hyväksymiselle ole estettä.
Etunimen muuttamista koskevasta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 14–16, 16 a ja 20–22 §:ssä säädetään.
(13.4.2007/421)Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle viranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hylättävä, maistraatin on pyydettävä nimilautakunnan lausunto hakijan esittämästä uudesta etunimestä. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, missä tapauksissa nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä. Jos nimilautakunta ei ole pitänyt esitettyä etunimeä hyväksyttävänä, maistraatin on varattava hakijalle tilaisuus antaa kirjallinen vastaus lausunnon johdosta.
(22.1.1999/69)Jos henkilöllä, jonka etunimestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka tai jos hän on Suomen kansalainen, on etunimen ilmoittamiseen ja ottamiseen sekä etunimen muuttamiseen sovellettava vastaavasti, mitä 25–28 §:ssä säädetään.
Jos henkilö on vieraassa valtiossa ottanut käyttöönsä uuden etunimen tai etunimi on muutettu ilman viranomaisen tekemää päätöstä taikka etunimi on muutettu viranomaisen päätöksellä, etunimeen on sovellettava vastaavasti, mitä 29–31 §:ssä säädetään.
Alaikäisen lapsen sukunimeä ei voida muuttaa tämän lain 2 tai 4 luvun mukaisesti eikä etunimeä 6 a luvun mukaisesti ilman lapsen suostumusta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos lapsi sairautensa tai vammaisuutensa takia ei voi ilmaista tahtoaan. Lapsen sukunimeä ei myöskään voida muuttaa 4 luvun eikä etunimeä 6 a luvun mukaisesti vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
(8.2.1991/253)Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tämän lain 4 ja 6 a luvussa tarkoitetuissa asioissa on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1, 3, 4 ja 5 §:ssä on säädetty.
(8.2.1991/253)Mitä tässä laissa säädetään maistraatista, koskee Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirastoa.
Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä vieraan valtion lainsäädännön ja nimikäytännön huomioon ottamisesta tätä lakia sovellettaessa.
(8.2.1991/253)Jos sukunimeä ei ole ennen tämän lain voimaantuloa merkitty väestörekisteriin ja jäljempänä mainittu lainvoiman saanut päätös on annettu ennen lain voimaantuloa, aikaisempaa lakia on sovellettava,
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen tämän lain voimaantuloa, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.