Semanttinen Finlex

Kansanterveyslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Kansanterveystyö

1 §

Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) . Kansanterveystyöstä voidaan käyttää myös nimitystä perusterveydenhuolto.

2 luku

Hallinto

2 §

Kansanterveystyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo kansanterveystyötä toimialueellaan.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi kansanterveystyön ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo kansanterveystyötä erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:

1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;

2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat;

3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä

4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintovirastojen tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

3 §

(17.9.1982/684)

3 § on kumottu L:lla 17.9.1982/684 .

4 §

Kansanterveystyön asiantuntijalaitoksina toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008) . Säteilyturvakeskuksesta säädetään säteilyturvakeskuksesta annetussa laissa (1069/1983) ja Työterveyslaitoksesta työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetussa laissa (159/1978) .

(30.12.2010/1327)

Kansanterveyden laaja-alaista kehittämistä varten toimii asianomaisen ministeriön yhteydessä kansanterveyden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään asetuksella.

(10.1.1997/50)

Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä varten toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

(25.5.2007/626)
5 §
Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin tässä laissa tai muutoin säädetään tai määrätään.

Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista.

(21.3.1997/248)
Erityisistä syistä valtioneuvostolla on valta lääkintöhallituksen esityksestä ja asianomaisia kuntia kuultuaan velvoittaa ne 2 momentissa tarkoitettuun yhteistoimintaan ja määrätä sen ehdoista.

3 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/746 .

Jos tämän lain mukainen tehtävä on annettu kuntayhtymän tehtäväksi, sen hoidettavaksi on annettava myös kansanterveystyötä koskevien muiden lakien mukaiset tehtävät. Tästä poiketen jäsenkunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa ympäristöterveydenhuollon tai työterveyshuollon tehtävät muullakin tavalla itse tai alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa.

(25.11.2005/928)

Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, kunnanvaltuustosta ja kunnan asukkaasta, sovelletaan vastaavasti kuntayhtymään ja sen toimielimiin sekä jäsenkunnan asukkaaseen.

(21.3.1997/248)
6 §

Kansanterveystyön toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään terveyslautakunnan tai terveydenhoitolautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi, huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin.

(22.12.2006/1328)

Jos kansanterveystyöstä huolehtii kuntayhtymä, sen on asetettava 1 momentissa tarkoitettu toimielin yhteisesti jäsenkuntia varten.

6 a §

(3.8.1992/746)

6 a § on kumottu L:lla 3.8.1992/746 .

7 §
Valvontaosasto käsittelee yksilön elinympäristöön kohdistuvaa terveydenhoitoa koskevat ja yleinen osasto muut terveyslautakunnan käsiteltävät asiat.
1) talousarviota;
2) vuosikertomusta;
3) johtosääntöä;
4) viranhaltijan ottamista ja eroa sekä virkavapautta siltä osin kuin ne kuuluvat lautakunnan toimivaltaan; sekä
5) laadultaan osastoille yhteisiä asioita.
Muut kuin 2 momentissa tarkoitetut asiat käsittelee asianomainen osasto. Osasto käyttää toimialallaan terveyslautakunnan päätösvaltaa.
Muukin kuin 2 momentissa tarkoitettu asia on kuitenkin käsiteltävä terveyslautakunnassa, mikäli on epävarmaa, kuuluuko asia osastolle.

7-8 §

7-8 § on kumottu L:lla 19.12.1980/930 .

9 §

Valtion virkamies, jonka tehtäviin kuuluu kansanterveystyön ohjaus ja valvonta, ei ole virka-alueellaan vaalikelpoinen 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen.

10 §

(3.8.1992/746)

10 § on kumottu L:lla 3.8.1992/746 .

11 §

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla toimielimellä on oikeus saada tehtävänsä hoitamista varten tarvitsemiaan tietoja valtion, seurakunnan ja kunnallisilta viranomaisilta, 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa työnantajalta sekä kaikilta niiltä, jotka suorittavat kansanterveystyötä, jollei salassapitovelvollisuutta koskevista säännöksistä muuta johdu.

12 §

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen alaisella viranhaltijalla on oikeus suorittaa toimialaansa kuuluvia tarkastuksia kaikkialla, missä on aihetta epäillä ilmenevän terveydellistä vaaraa tai haittaa. Asunnontarkastuksesta säädetään kuitenkin erikseen.

13 §

(3.8.1992/746)

13 § on kumottu L:lla 3.8.1992/746 .

2a luku

Eräiden tehtävien järjestämistä koskeva kokeilu

13a §

Vanhusten ja muiden asiakasryhmien tarpeita vastaavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien muodostamiseksi kunta tai kuntayhtymä voi kokeilla eräiden sosiaalihuollon ja kansanterveystyön tehtävien järjestämistä poiketen niitä koskevista säännöksistä siten kuin tässä luvussa säädetään.

13b §

Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy kokeiluun osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät niiden tekemien hakemusten perusteella. Jos hakemus koskee kunnan sisäisen toimielinjaon muuttamista, kunnan on ennen hakemuksen tekemistä tullut selvittää sosiaalihuollon toimeenpanosta huolehtivan monijäsenisen toimielimen ja kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtivan monijäsenisen toimielimen yhdistämisen tarkoituksenmukaisuus.

Kunta tai kuntayhtymä voidaan hyväksyä kokeiluun, jos:

1) kokeilu parantaa vanhusten ja kokeilun piiriin tulevien muiden asiakasryhmien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista ja edistää laadultaan hyvien palvelujen järjestämistä; ja

2) kokeilu ei aiheuta merkittävää haittaa sosiaalihuollon tai kansanterveystyön palvelujen kokonaisuudelle.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkistaa kokeilun piiriin tulevat kunnat ja kuntayhtymät. Kokeilu voi kestää 31 päivään joulukuuta 2008 saakka.

Kokeilukunnat ja -kuntayhtymät huolehtivat kokeilun seurannasta ja arvioinnista. Ne ovat velvollisia antamaan sosiaali- ja terveysministeriölle sen pyytämät tiedot kokeilusta. Alustava arvio kokeilusta tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä ja loppuarvio kuuden kuukauden kuluessa kokeilun päättymisestä.

13c §

Kokeilussa voidaan poiketa sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentin ja tämän lain 6 §:n 1 momentin säännöksistä siten, että vanhusten sosiaalipalveluista ja vanhuksia koskevista kansanterveystyön tehtävistä kokonaan tai osittain huolehtii yksi kunnan monijäseninen toimielin. Se voi olla joko sosiaalihuollon tai kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtiva toimielin taikka muu, ainoastaan näistä sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtiva toimielin. Kokeiluun voidaan liittää myös muiden asiakasryhmien vastaavia palveluja.

Sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut kotipalvelut ja terveydenhuoltolain 25 §:ssä tarkoitetut kotisairaanhoidon tehtävät voidaan kokeilussa järjestää osittain tai kokonaan yhdistettyinä kotihoidoksi . Kotihoidon toimeenpanosta huolehtiminen voidaan toteuttaa myös siten, että kunnan kotipalvelujen tehtäviä annetaan asianomaisen kansanterveystyöstä huolehtivan kuntayhtymän toimielimelle, tai siten, että kansanterveystyön kuntayhtymälle kuuluvia kotisairaanhoidon tehtäviä siirretään asianomaisten kuntien sosiaalihuollosta vastaaville toimielimille.

(30.12.2010/1327)
13d §

Toimintayksikköä, jolle kotihoidon tehtävät kuuluvat, pidetään sosiaalihuollon toimintayksikkönä, jos se on sosiaalihuollon toimeenpanosta vastaavan toimielimen alainen, ja terveydenhuollon toimintayksikkönä, jos se on kansanterveystyön toimeenpanosta vastaavan toimielimen alainen. Jos kokeilua varten perustetaan uusi toimielin, kotihoidon toimintayksikköä pidetään joko sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksikkönä sen mukaan, mihin sen tehtävät painottuvat.

Kotihoidon asiakkaalla tarkoitetaan tässä luvussa kotihoitoa hakevaa tai sitä saavaa henkilöä.

13e §

Siltä osin kuin kotihoidon toimintayksikön tehtävät eivät ole terveyden- ja sairaanhoitoa, asiakkaan kotihoidon järjestämistä koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 6 §:ssä säädetään viranomaisen päätöksestä ja sosiaalihuoltolain 7 luvussa muutoksenhausta.

13f §

Kotihoidon asiakkaan terveyden- ja sairaanhoitoa koskevien kotihoidon asiakirjojen laatimiseen, säilyttämiseen, salassapitoon sekä tietojen luovuttamiseen sovelletaan potilasasiakirjoja koskevia säännöksiä. Muiden asiakkaan kotihoitoa koskevien asiakirjojen laatimiseen, säilyttämiseen, salassapitoon sekä tietojen luovuttamiseen sovelletaan sosiaalihuollon asiakirjoja koskevia säännöksiä.

Kotihoidon toimintayksikön henkilöstöllä on oikeus käyttää tehtäviensä edellyttämällä tavalla kotihoidon rekisteritietoja.

13g §

Kun kotihoidon potilas on hoidettavana asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksessa, terveyskeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä:

1) saada ja käyttää kyseisen potilaan terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisen tai sen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kotihoidon potilasasiakirjatietoja, silloin kun kotihoidosta huolehtii kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtiva toimielin;

2) saada kyseisen potilaan terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisen tai sen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kotihoidon potilasasiakirjatietoja, silloin kun kotihoidosta huolehtii muu toimielin; sekä

3) saada kyseisen potilaan terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisen tai sen toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot muista kotihoidon asiakirjoista.

Kotihoidon toimintayksiköllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä:

1) saada ja käyttää asiakkaan kotihoidon toteuttamisen tai järjestämisen kannalta välttämättömiä potilasasiakirjatietoja asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksesta silloin, kun kotihoidosta huolehtii kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtiva toimielin;

2) saada asiakkaan kotihoidon toteuttamisen tai järjestämisen kannalta välttämättömiä potilasasiakirjatietoja asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksesta silloin, kun kotihoidosta huolehtii muu toimielin; sekä

3) saada muilta viranomaisilta tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:ssä säädetään.

13h §

Kotihoidon toimintayksiköllä on oikeus avata tekninen käyttöyhteys rekisteriensä salassa pidettäviin tietoihin, jotka sillä on oikeus 13 g §:n 1 momentin nojalla antaa asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskukselle. Asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksella on oikeus avata tekninen käyttöyhteys potilasrekisterinsä salassa pidettäviin tietoihin, jotka sillä on oikeus 13 g §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla antaa kotihoidon toimintayksikölle. Kotihoidon toimintayksiköllä on oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla 13 g §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 21 §:ssä säädetään.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän viranomaisen on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojaamisesta huolehditaan asianmukaisesti.

3 luku

Kunnan kansanterveystyö

14 §

Kunnan asukkaalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Henkilön asuin- ja kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka asukas hän on. Kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 78 §:n 1 tai 2 momentissa taikka 3 momentin 1, 2, 5 tai 7 kohdassa taikka 79 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu työnteko-oikeus ja jolla on Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde tai joka on vähintään kuusi kuukautta kestäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen päätyttyä rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi. Kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolle on myönnetty ulkomaalaislain 81 §:n nojalla mainitun lain 3 §:n 26 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, sekä tällaisen henkilön ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitetut perheenjäsenet. Lisäksi kunnan asukkaaseen rinnastetaan tätä lakia sovellettaessa kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain (907/2017) mukainen kausityöhön oikeuttava lupa tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) mukainen lupa sekä tutkija ja työsuhteessa oleva henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) mukainen lupa tai toisen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä vastaava lupa.

14 a-14 b §

14 a-14 b § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

15 §

Terveydenhuoltolain 13–22 ja 24–29 §:ssä tarkoitettuja toimintoja varten tulee kunnalla olla terveyskeskus. Sen toimintoja voidaan tarpeen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille tai järjestää liikkuvien toimintayksiköiden avulla.

Kunta voi 1 momentissa tarkoitettujen toimintojen lisäksi antaa terveyskeskuksen hoidettavaksi kunnalle muissa laeissa säädettyjä kansanterveystyöhön kuuluvia tehtäviä.

Kunta voi myös tehdä muiden kuin terveydenhuoltolain 16–17 §:ssä tarkoitettujen oppilaitosten kanssa sopimuksen oppilaitokselle kuuluvan terveydenhuollon suorittamisesta kunnan terveyskeskuksen toimesta.

15 a-18 §

15 a-18 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

19 §

Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009) , jollei lailla toisin säädetä.

20 §

(30.12.2014/1305)

20 § on kumottu L:lla 30.12.2014/1305 .

21 §

(30.12.2010/1327)

21 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

21 a-21 c §

21 a-21 c § on kumottu L:lla 3.8.1992/746 .

22-26 §

22-26 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

4 luku

27 §

(30.12.2010/1327)

27 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

27 a §

(17.9.1982/684)

27 a § on kumottu L:lla 17.9.1982/684 .

28-28 a §

28-28 a § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

28 §
Määrättäessä kuntainliiton valtionapua perustamiskustannuksiin katsotaan jäsenkunnan osuudeksi sen varaamien sairaansijojen edellyttämä osuus perustamiskustannusten kokonaismäärästä.
29 §
Määrättäessä kuntainliiton valtionapua käyttökustannuksiin katsotaan jäsenkunnan osuudeksi sanotuista kustannuksista sen suuruinen määrä, joka kunnan osalle tulee terveyskeskuksen sairaansijoilla hoidetuista potilaista aiheutuneista kustannuksista kunnan asukkaiden käyttämien hoitopäivien perusteella ja muista kustannuksista niiden käyntien perusteella, jotka kunnan asukkaat ovat tehneet terveyskeskuksen erilaisille vastaanotoille ja terveyskeskuksen henkilökunta heidän luokseen.

29-39 §

29-39 § on kumottu L:lla 17.9.1982/684 .

30 §
Perustamiskustannuksiin luetaan terveyskeskuksen toimintaa varten tarvittavan maa-alueen ja toimitilojen sekä talous-, huolto-, toimistoja asuinrakennusten hankkimisesta täyteen kuntoon saatettuina kuten vesi-, viemäri-, sähkö-, ilmastointi- ja muiden niihin verrattavien laitteiden hankkimisesta tai tällaiseen laitokseen liittymisestä sekä teiden, aitausten ja muiden sellaisten laitteiden tekemisestä johtuvat kustannukset, edellä mainittuihin hankintoihin kohdistuvat hallinto ja suunnittelu sekä työnjohto ja valvonta mukaan luettuna. Edelleen pidetään näinä kustannuksina koneiden, kojeiden, välineiden, kalusteiden, sairaankuljetuskaluston ja muun tarpeellisen irtaimiston sekä tarvittavien lääke-, vaate- ja muiden sellaisten perusvarastojen hankkimisesta samoin kuin muista sellaisista toimenpiteistä johtuvat kustannukset, jotka ovat tarpeen laitoksen toiminnan aloittamiseksi.
Perustamiskustannuksina pidetään myös 1 momentissa tarkoitettuja kustannuksia, jotka aiheutuvat terveyskeskuksen toimitilojen tai niiden osan laajentamisesta, peruskorjauksesta tahi uudelleen järjestelyistä, kuitenkin vähennettynä käytöstä poistetun omaisuuden myyntiarvolla.
31 §
Käyttökustannuksiksi katsotaan tarpeelliset kustannukset, jotka aiheutuvat terveyskeskuksen hallinnosta, henkilökunnan palkkauksesta ja eläkkeistä sekä sosiaaliturvasta, luontoissuorituksista, terveydenhuollosta, 30 §:ssä tarkoitetun omaisuuden käytöstä ja kunnossapidosta, kiinteiden laitteiden ja irtainten omaisuusesineiden sekä vaate-, lääke- ja muiden sellaisten varastojen vuotuishankinnoista ja uusimisesta. Käyttökustannuksia ovat myös lääke- ja sidosaineista, muista kulutustarvikkeista, ruoasta, veden hankinnasta, lämmöstä, valosta ja voimasta, pesusta ja puhtaanapidosta, vuokrista, vakuutuksista, henkilökohtaisia vastuuvakuutuksia lukuun ottamatta, tutkimus-, suunnitteluja kehittämistoiminnasta sekä toiminnasta muutoin aiheutuvat kustannukset.
Kotisairaanhoidon osalta pidetään käyttökustannuksina kuitenkin vain kustannuksia, jotka aiheutuvat terveyskeskuksen henkilökuntaan kuuluvan kotikäynneistä sekä terveyskeskuksen sairaanhoitovälineistön käytöstä kotisairaanhoidossa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina käyttökustannuksina ei pidetä terveyslautakunnan hallinnosta aiheutuvia kustannuksia.
32 §
Milloin perustamiskustannukset aiheutuvat omaisuuden hankkimisesta tulipalossa tai muutoin tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuuden sijaan, luetaan niiden vähennykseksi suoritettava vakuutus- tai muu vahingonkorvaus.
Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta, milloin omaisuuden hankintakustannuksiin eikä, sikäli kuin on kysymyksessä vakuutuskorvaus, vakuutusmaksuista aiheutuneisiin menoihinkaan ole suoritettu valtionapua.
33 §
Valtionapua ei suoriteta kustannuksiin, jotka eivät ole aiheutuneet hyväksytyn toimintasuunnitelman toteuttamisesta, eikä määrältään liiallisiksi tai kohtuuttoman korkeiksi katsottaviin kustannuksiin siltä osin kuin ne ylittävät kohtuulliseksi katsottavan määrän.
Arvonvähennyksiin ei suoriteta valtionapua eikä myöskään lainoista aiheutuviin kustannuksiin.
34 §
Henkilökunnasta aiheutuvat menot luetaan tarpeellisiksi kustannuksiksi, sikäli kuin asianmukaisesti järjestetyn toiminnan katsotaan edellyttävän, eivätkä tähän henkilökuntaan kuuluvien palkkaus- ja muut edut, ottaen huomioon luontoissuoritukset ja niistä perityt vastikkeet, ylitä niitä etuja, jotka vastaavanlaisia tehtäviä hoitaville henkilöille valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa annetaan, sikäli kuin kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vaikutuksesta valtionavustukseen annetusta laista (672/70) ei muuta johdu. Eläke-eduista aiheutuvat kustannukset katsotaan tarpeellisiksi siltä osin kuin niiden perusteena olevien palkkausten on katsottava olleen tarpeellisia eivätkä edut ylitä niitä, mitkä kunnallinen eläkelaitos maksaa.
Milloin henkilökunnan määrää ei ole vahvistettu toimintasuunnitelmassa, asia voidaan alistaa lääkintöhallituksen ennakolta ratkaistavaksi, jolloin lääkintöhallituksen tulee sosiaali- ja terveysministeriön antamien yleisten ohjeiden mukaisesti päättää, mistä henkilökunnasta aiheutuvat kustannukset tullaan hyväksymään valtionapuun oikeuttaviksi.
Jos henkilökunnan palkkauksen tai muiden taloudellisten etujen kohdalla on poikettu 1 momentissa mainituista perusteista, valtioneuvosto voi, sairaanhoitolaitosten eräisiin palkkauskustannuksiin annettavan valtionavun perusteista annetun lain (546/60) 2 §:ssä tarkoitetun neuvottelukunnan annettua asiasta lausuntonsa, päättää, että valtionapu kokonaan tai osaksi evätään sen palkkauksen tai niiden muiden taloudellisten etujen kohdalta, mihin poikkeaminen on kohdistunut.
35 §
Ennen kuin toimintasuunnitelmaan sisältyvän terveyskeskuksen toimitilat rakennetaan tai niitä olennaisesti muutetaan taikka laajennetaan, on rakennus-, muutos- tai laajennussuunnitelma alistettava sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttäväksi.
36 §
Edellytyksenä valtionavun suorittamiseen perustamiskustannuksiin on, että sosiaali- ja terveysministeriö on ennen perustamistöihin tai perushankintoihin ryhtymistä tehdystä hakemuksesta lääkintöhallituksen esityksen perusteella hyväksynyt ne valtionavun suorittamista koskevaan yleiseen suunnitelmaan.
Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee terveyskeskuksen uusien toimitilojen rakentamisen tai vanhojen toimitilojen täydellisen peruskorjauksen kysymyksessä ollessa myös valtionavun antamista sen käyttökustannuksiin.
Milloin painavia syitä on, sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää valtionavun osaksi tai kokonaan suoritettavaksi valtakunnalliseen suunnitelmaan kuuluvan terveyskeskuksen toimitilojen perustamistöihin tai -hankintoihin siitä huolimatta, että töihin tai hankintoihin on ryhdytty ennen niiden hyväksymistä 1 momentissa tarkoitettuun suunnitelmaan.
Kun kunta on tehnyt suunnitelman ja päätöksen terveyskeskuksen toimitilojen rakentamisesta tai vanhojen toimitilojen täydellisestä peruskorjauksesta, sosiaali- ja terveysministeriö voi siitä huolimatta, että kysymystä perustamistöiden tai -hankintojen hyväksymisestä valtionavun suorittamista koskevaan yleiseen suunnitelmaan ei sanottuna ajankohtana ratkaista, hakemuksesta ennakolta päättää, myönnetäänkö suunnitelman toteuttamisen jälkeen valtionapua käyttökustannuksiin.
37 §
Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttyä 36 §:ssä tarkoitetut perustamistyöt ja perushankinnat valtionavun suorittamista koskevaan yleiseen suunnitelmaan lääkintöhallitus maksaa valtionavun ennakkoa sitä mukaa kuin perustamistyöt tai -hankinnat edistyvät. Valtionavun lääkintöhallitus maksaa sen jälkeen kun sanotut työt tai hankinnat on saatettu loppuun.
38 §
Käyttökustannusten valtionavun lääkintöhallitus maksaa vuosittain takautuvasti. Valtionavusta maksetaan kuitenkin kuukausittain ennakkoa kulloinkin kahdestoista osa edelliseltä vuodelta lasketun valtionavun kokonaismäärästä. Erityisestä syystä sosiaali- ja terveysministeri voi määrätä ennakon suuremmaksi tai pienemmäksi.
Terveyskeskuksen ensimmäisenä toimintavuotena määrätään valtionavun ennakko arvion mukaan.
39 §
Kunnalle, jonka taloudellinen kantokyky on heikko ja jolle tästä laista johtuvat menot aiheuttavat kohtuutonta taloudellista rasitusta, valtioneuvosto hakemuksesta myöntää sanottuihin menoihin lisättyä valtionapua.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

40 §

(30.12.2010/1327)

40 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

41 §

1 momentti on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

Ympäristöterveydenhuollon toiminnasta vastaavalla johtajalla on oltava alalle soveltuva korkeakoulututkinto. Johtajalla tulee olla myös riittävä kokemus ja asiantuntemus ympäristöterveydenhuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

41 §

1 momentti on kumottu L:lla 30.12.2010/1327.

Ympäristöterveydenhuollon toiminnasta vastaavalla johtajalla on oltava alalle soveltuva korkeakoulututkinto. Johtajalla tulee olla myös riittävä kokemus ja asiantuntemus ympäristöterveydenhuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

42 §

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä laissa ja terveydenhuoltolaissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

(30.12.2010/1327)

Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin. Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi tarpeellisista asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita.

Poliisin on tarvittaessa annettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi.

(22.12.2009/1537)

Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.

Tarkastuksessa erityisesti huomioon otettavista asioista ja tarkastusmenettelyn tarkemmasta sisällöstä sekä tarkastuksessa pidettävästä pöytäkirjasta ja sen säilyttämisestä ja säilyttämisajasta voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella.

43 §

Jos kansanterveystyön järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain tai terveydenhuoltolain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos potilasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi.

(30.12.2010/1327)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) tarkoitettua toimintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto on valvonnassaan havainnut lääkehuoltoa koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.

44 §

Jos kansanterveystyön ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta tai kuntayhtymä on tämän lain tai terveydenhuoltolain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, voi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto antaa kunnalle tai kuntayhtymälle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle viran- tai toimenhaltijalle huomautuksen vastaisen varalle.

(30.12.2010/1327)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat, jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.

Tässä pykälässä tarkoitettuun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kunta ja kuntayhtymä on velvollinen antamaan tämän lain ja terveydenhuoltolain mukaisesta toiminnastaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttamiseksi tarpeelliseksi katsottavia tietoja ja selvityksiä.

(30.12.2010/1327)

45 §

(12.12.2014/1103)

45 § on kumottu L:lla 12.12.2014/1103 .

46 §

(18.7.1975/592)

46 § on kumottu L:lla 18.7.1975/592 .

47 §

Muutosta 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta, milloin laissa tai asetuksessa on muutoksenhausta säädetty toisin tai kielletty muutoksenhaku, ei myöskään milloin päätös kuntalain (365/1995) mukaan voidaan alistaa kunnallis- tai liittohallituksen tutkittavaksi

48 §

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätös saadaan panna täytäntöön, ennen kuin se on saanut lainvoiman, siten kuin kuntalain 98 §:ssä säädetään. Sanotun säännöksen estämättä voidaan päätös muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jos se on laadultaan sellainen, että se on viivytyksettä täytäntöönpantava, tai jos päätöksen voimaantulemista ei voida terveydenhoidollisista syistä siirtää tuonnemmaksi ja toimielin on määrännyt päätöksen heti täytäntöönpantavaksi.

48a §

Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella.

49 §

(30.12.2010/1327)

49 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1327 .

50 §

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen lailla.

Tämän lain tullessa voimaan kumotaan yleisestä lääkärinhoidosta 9 päivänä maaliskuuta 1951 annettu laki (141/51), kunnallisista terveyssisarista 31 päivänä maaliskuuta 1944 annettu laki (220/74), kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista 31 päivänä maaliskuuta 1944 annettu laki (224/44), kunnankätilöistä 31 päivänä maaliskuuta 1944 annettu laki (223/ 44), 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 7–9, 87 ja 88 §, kansakoulujen lääkärintoimesta 31 päivänä lokakuuta 1952 annettu laki (362/52) ja kansakoulujen hammaslääkärintoimesta 17 päivänä toukokuuta 1956 annettu laki (297/56), kaikki niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

3 momentti on kumottu L:lla 17.9.1982/684 .

50 §

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen lailla.

Tämän lain tullessa voimaan kumotaan yleisestä lääkärinhoidosta 9 päivänä maaliskuuta 1951 annettu laki (141/51), kunnallisista terveyssisarista 31 päivänä maaliskuuta 1944 annettu laki (220/74), kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista 31 päivänä maaliskuuta 1944 annettu laki (224/44), kunnankätilöistä 31 päivänä maaliskuuta 1944 annettu laki (223/ 44), 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 7–9, 87 ja 88 §, kansakoulujen lääkärintoimesta 31 päivänä lokakuuta 1952 annettu laki (362/52) ja kansakoulujen hammaslääkärintoimesta 17 päivänä toukokuuta 1956 annettu laki (297/56), kaikki niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

3 momentti on kumottu L:lla 17.9.1982/684.