Semanttinen Finlex

Laki lainajyvästöistä ja siemenrahastoista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Lainajyvästöksi sanotaan tässä laissa sellaista ennen perustettua tai vastedes perustettavaa laina- tai pitäjänmakasiinia tahi muuta niihin verrattavaa laitosta, joka toimii asianmukaisesti vahvistettujen sääntöjen nojalla ja jonka tarkoituksena on, perustajain taikka heidän oikeudenomistajainsa saamatta itselleen voittoa liikkeestä, hankkia, säilyttää ja velaksi antaa siemen- tai syömäviljaa taikka molempia.

Milloin tällaisen laitoksen pääasiallisena tarkoituksena on käyttää rahavarojaan siemenviljan hankinnan helpottamiseksi, on laitos tämän lain mukaan siemenrahasto.

Sama laitos voi käsittää sekä lainajyvästön että siemenrahaston.

2 §

Lainajyvästö ja siemenrahasto voidaan perustaa maalaiskuntaan kunnanvaltuuston taikka manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokouksen päätöksellä.

Sellaisella ennen tämän lain voimaantulemista perustetulla lainajyvästöllä, siemenrahastolla taikka niihin verrattavalla laitoksella, joka ei ole maalaiskunnan kunnanvaltuuston eikä manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokouksen päätösvallan alainen, on oikeus toimia lainajyvästönä tai siemenrahastona; kuitenkin on sellaisenkin laitoksen noudatettava, mitä tässä laissa lainajyvästöistä ja siemenrahastoista säädetään.

3 §

Lainajyvästöillä ja siemenrahastoilla tulee olla säännöt, joille sekä niihin myöhemmin tehdyille muutoksille on haettava maaherran vahvistus. Vahvistus on myönnettävä, jos säännöt tai niihin tehdyt muutokset ovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaiset.

4 §

Lainajyvästö ja siemenrahasto, joka erillisinä tai yhdistettyinä, muodostavat itsenäisen laitoksen, jota on hoidettava, niinkuin jäljempänä säädetään ja jonka varoja ei saa, lukuunottamatta 13 §:ssä mainittua tapausta, käyttää muihin kuin sen omiin tarkoituksiin.

Sellaisen lainajyvästön ja siemenrahaston osakkaat, jota tarkoitetaan 2 §:n 2 momentissa, eivät vastaa mieskohtaisesti lainajyvästön tai siemenrahaston sitoumuksista.

5 §

Lainajyvästön ja siemenrahaston asioita hoitaa hoitokunta, johon kuuluu vähintään kolme vakinaista ja kolme varajäsentä.

Hoitokunnan valitsee määräajaksi kunnanvaltuusto, manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokous tahi lainajyvästön tai siemenrahaston osakasten kokous sen mukaan, onko lainajyvästö tai siemenrahasto kunnanvaltuuston, manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokouksen tahi lainajyvästön tai siemenrahaston osakasten kokouksen päätösvallan alainen.

Hoitokunnan velvollisuutena on huolellisesti ja tarkasti hoitaa ja valvoa laitoksen asioita sekä kantaa ja vastata laitoksen puolesta, päättää annettavista lainoista sekä tarkastaa velkakirjat, silmälläpitäen niiden laillisuutta ja takauksien varmuutta, päättää lainojen jako- ja perimisajoista sekä ilmoittaa niistä, ohjata laitoksen henkilökunnan toimintaa, valvoa, että laitoksen tilit säännöllisesti pidetään ja kalenterivuosittain päätetään, huolehtia siitä, että lainajyvästöstä annettava vilja on kuivaa, puhdasta ja hyvin itävää, päättää syömäviljavaraston hoidosta ja käyttämisestä sekä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat hoitokunnan käsiteltäviin.

6 §

Sen mukaan, onko lainajyvästö tai siemenrahasto riippuvainen kunnanvaltuuston vai manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokouksen vaiko osakasten päätösvallasta, tulee kunnanvaltuuston, manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokouksen tai osakasten kokouksen vuosittain päättää vilja- ja rahavelkain korosta, valita tilintarkastajat tarkastamaan hallintoa, määrätä hoitokunnan jäsenten, hoitokunnan ottamien toimihenkilöiden ja tilintarkastajain palkkiot, vahvistaa tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä, päättää laitoksen rahavarojen käytöstä sekä mahdollisista muista laitoksen hoitoa ja hallintoa koskevista asioista, joita hoitokunta ei ole oikeutettu käsittelemään ja päättämään.

7 §

Lainajyvästöllä tulee olla joko niitä lajeja ja vähintään niin paljon siemenviljaa, kuin säännöissä on määrätty, tahi syömäviljaa sellainen määrä, kuin kunnanvaltuusto, manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokous tai osakasten kokous päättää, taikka sekä siemen- että syömäviljaa.

Lainajyvästö antaa etupäässä kadon tai muun poikkeuksellisen tilanteen aiheuttaman pulan vallitessa velaksi siemen- ja syömäviljaa velkakirjaa ja varmaa vakuutta vastaan. Jos varastoitu vilja ei riitä tyydyttämään tarvetta, käyttää lainajyvästö rahavarojaan viljan hankkimiseen.

Lainajyvästö ottaa velan maksuna vastaan sekä viljaa että rahaa.

8 §

Siemenrahasto antaa etupäässä kadon aiheuttaman pulan vallitessa rahavarojaan velaksi siemenviljan hankintaa varten.

Siemenrahasto voi nimiinsä hankkia ja omistaa viljankuivaus- ja puhdistuslaitteita. Siemenrahaston yhteyteen voidaan kunnanvaltuuston, manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokouksen tai osakasten kokouksen päätöksellä perustaa syömäviljavarasto, josta annetaan 7 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa velaksi syömäviljaa.

9 §

Lainajyvästöllä ja siemenrahastolla on oikeus antaa rahavarojaan velaksi sen kunnan tilapäistarpeisiin, joka on lainajyvästön tai siemenrahaston kotipaikkana, kuitenkin huolehtien siitä, että varat ovat tarvittaessa lainajyvästön tai siemenrahaston omiin tarkoituksiin käytettävissä.

Mikäli rahavaroja ei ole annettu velaksi edellä mainitulla tavalla tai käytetty varsinaiseen tarkoitukseensa, on ne talletettava vakavaraiseen rahalaitokseen.

10 §

Lainajyvästöllä ja siemenrahastolla on oikeus saada ilman tuomiota tai päätöstä ulosmittaus sellaisten saamisiensa suoritukseksi, jotka on annettu joko siemen- tai syömäviljana tai rahalainana sellaisen hankkimiseksi.

11 §

Lainajyvästön ja siemenrahaston hoitokunnan on pidettävä huoli siitä, että laitoksen kirjanpito kunnollisesti hoidetaan ja tilikirjat ja arvopaperit huolellisesti säilytetään. Tilinpäätös, josta laitoksen tilan tulee täydellisesti selvitä, on tehtävä kultakin kalenterivuodelta.

Jos sama laitos käsittää sekä lainajyvästön että siemenrahaston, on kummankin tilit pidettävä erikseen.

Hoitokunnan on ennen tilintarkastusta laadittava myös kertomus laitoksen toiminnasta.

12 §

Lainajyvästön ja siemenrahaston hallinnon ja tilien tarkastus on vuosittain toimitettava. Tilintarkastajain on tarkastettava laitoksen siemen- ja syömäviljavarastot, rahavarat, velkakirjat ja lainavakuudet sekä tili- ja pöytäkirjat, jota paitsi heidän on annettava lausuntonsa tilinpäätöksen oikeellisuudesta ja siitä, onko laitosta hoidettu tämän lain ja laitoksen sääntöjen mukaisesti.

13 §

Lainajyvästön ja siemenrahaston liikkeen antama vuotuinen ylijäämä käytetään laitoksen vilja- ja rahavarojen kartuttamiseen. Milloin lainajyvästön tai siemenrahaston rahavarat ovat kasvaneet määrään, joka voidaan katsoa riittäväksi turvaamaan laitoksen toiminnan, voidaan ylijäämästä myöntää avustuksia maatalouden edistämiseksi sekä maanpuolustuskuntoisuuden lujittamiseen.

14 §

Lainajyvästö ja siemenrahasto voidaan lakkauttaa maa- ja metsätalousministeriön luvalla. Lakkauttamista koskeva hakemus jätetään aluehallintovirastolle, joka toimittaa sen ja oman lausuntonsa asiasta maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriön on lainajyvästön tai siemenrahaston lakkauttamisesta päättäessään määrättävä, millä tavalla laitoksen varat on käytettävä. Varat on määrättävä käytettäväksi maatalouden edistämiseksi laitoksen toimialueella, eikä niitä saa jakaa perustajille tai heidän oikeudenomistajilleen.

15 §

Tarkemmat säännökset tämän lain toimeenpanosta annetaan asetuksella.

16 §

Tämä laki, jolla kumotaan 7 päivänä elokuuta 1810 annettu julistus pitäjänmakasiinien kehittämisestä ja niiden toiminnan jatkamisesta, 23 päivänä toukokuuta 1857 annettu julistus siemen- ja hätäapujyvästöjen perustamisesta, 12 päivänä joulukuuta 1864 annettu asetus pitäjänmakasiinien pitämisestä ja hallituksesta sekä muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset, tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1934.

Sitä ennen perustettujen lainajyvästöjen, siemenrahastojen ja niihin verrattavien muiden laitosten säännöt on niitä uudistettaessa laadittava tämän lain säännösten mukaisiksi sekä lähetettävä maaherran vahvistettaviksi; ja kunnanvaltuustojen ja manttaaliin pannun maan omistajain ja haltijain kuntakokousten sekä 2 §:n 2 momentissa mainittujen laitosten hoitokuntien on pidettävä huoli siitä, että tätä tarkoittavat toimenpiteet ajoissa suoritetaan. Jos tämä laiminlyödään, olkoon maaherralla valta asettaa sitä varten määräaika ja uhkasakko.